Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskin hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2020 lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 274 miljoonaa euroa (316 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat korolliset rahoitusvarat 73 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi.

Vuoden 2020 aikana Valmet maksoi takaisin Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) lainan ja korvasi sen uudella kymmenvuotisella 50 miljoonan euron lainalla ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi Valmet allekirjoitti lainasopimuksia yhteensä 500 miljoonan euron edestä, ja lainoista oli raportointikauden lopussa nostettuna 279 miljoonaa euroa. Valmet allekirjoitti myös Euroopan Investointipankin (EIB) kanssa kahdeksanvuotisen sopimuksen 100 miljoonan euron lainasta, joka oli nostamatta raportointikauden lopussa.

Maksuvalmiutta turvasi lisäksi 200 miljoonan euron sitova valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2024, 14 miljoonan euron sitovat konsernitililimiitit, sekä 200 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Kaikki yllä maintut järjestelyt olivat nostamatta raportointikauden lopussa.

Käyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma pienentyi -588 miljoonaan euroon (-426 milj. euroa) vuoden 2020 lopussa johtuen suurten projektien maksueristä.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa mukaan lukien nostamaton sitova valmiusluotto. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät sekä nostamaton sitova valmiusluotto oli vuoden 2020 lopussa 2,3 vuotta (3,1 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 4 prosenttia (23 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2020 lopussa konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi ainoastaan lainoja rahoituslaitoksilta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin (pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset), eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty vuoden 2020 Tilinpäätöksen Liitetiedossa 5, ja vastaavasti johdannaisten maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 10.

imageeik5.png

Päivitetty; 24.08.2021