Pysyykö tuotantosi varttitaseen vauhdissa?

29.11.2021

Suomen energiajärjestelmä siirtyy muiden Pohjoismaiden mukana 15 minuutin taseselvitysjaksoon eli varttitaseeseen 22.5.2023. Energiantuottajat ja -kuluttajat kohtaavat monia täysin uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia, joihin Valmet tarjoaa toimiviksi todettuja ratkaisuja.

Valmet auttaa asiakkaitaan Varttitaseen aiheuttamissa haasteissa ja tarjoaa asiakkaiden käyttöön vahvan asiantuntemuksensa, palvelunsa ja sovelluksensa

Jatkossa uusiutuviin energiamuotoihin perustuva, sään mukaan vaihteleva sähköntuotanto kasvaa ja perinteinen säätökykyinen tuotanto vähenee. Kun sähkömarkkinamalli päivittyy, myös sähköntuotanto ja sen kulutus täytyy tasapainottaa tehokkaammin.

Suomi siirtyy toukokuussa 2023 tehotasapainon ylläpidossa 15 minuutin taseselvitysjaksoon eli varttitaseeseen nykyisen tunnin ajanjakson sijaan. Se vaatii entistä joustavampaa ja tarkempaa tuotannonsuunnittelua ja prosessinohjausta.

Laitosten on ohjattava tuotantoaan paljon nopeammalla vasteella ja useammin kuin aiemmin. Kaupankäynti-ikkunoita on jatkossa yhden sijaan neljä tunnissa eli vuorokaudessa nykyisen 24:n sijaan yhteensä 96. Markkinapaikoille on päästävä kiinni, kun sähkön hinta on parhaimmillaan. Sinne ei osu vahingossa, vaan tuotannon oikea-aikaisuus on tärkeää, sanoo johtaja Tiina Stenvik Valmetin Automaatio-liiketoiminnasta.

Ilman kulutukseen ja omaan tuotantoon kohdistettuja korjausliikkeitä toiminnan kannattavuus uhkaa heikentyä. Toisaalta varttitase ja voimakkaat päivänsisäiset hintavaihtelut tuovat sekä energian tuottajille että kuluttajille uusia ansaintamahdollisuuksia.

Haasteita löytyy ympäri laitosta

Laitoksilla saattaa olla haasteita tai jopa esteitä varttitaseeseen siirtymiselle. Esimerkiksi tuotannon määrää voidaan ohjata vain laitoskohtaisen säätövaran rajoissa.

– Näissä tapauksissa Valmet tarjoaa asiantuntijapalveluita, joiden avulla laitos pystyy tunnistamaan hyödynnettävissä olevan laitoksen säätövaran ja mukauttamaan tuotanto- ja kuormatasonsa markkinoiden tarvetta vastaavaksi, Stenvik kertoo.

Yhdeksi kompastuskiveksi voivat nousta laitoksen käyttämät monet ohjausjärjestelmät ja niiden heikko tai olematon keskinäinen integrointi. Automaatio-, tuotannonsuunnittelu- ja taloustietojärjestelmät on kukin määritelty omaan tehtäväänsä, eikä tieto välttämättä kulje niiden välillä. Lisäksi on mahdollista, ettei niiden toiminnallisessa määrittelyssä ole otettu lainkaan huomioon tulevia liiketoiminnan muutostarpeita.

Ehkä kaikkein suurimman haasteen tuo se, että järjestelmiä käyttävät talon sisällä monet organisaatiot, joista kullakin on oma toimintatapansa. Sähkökauppa toimii erillään tuotannosta, ja laitosta ajetaan useissa vuoroissa, joissa jokaisessa toimii useita operaattoreita. Jokainen heistä ohjaa prosessia omalla tavallaan ja tyylillään.

– Tähän asti tietoja sähkökaupan ja tuotannon välillä on saatettu vaihtaa puhelimitse, sähköpostilla tai tuotannonsuunnitelmasiirrolla järjestelmästä toiseen. Varttitaseeseen siirtymisen jälkeen operaattori ei välttämättä  enää pysy suunnitelmassa mukana, kun ikkunoita on lähes sata vuorokaudessa. Jo yhden tunnin sisällä voi olla suuria muutoksia, ja operaattorilla on muitakin tehtäviä kuin vain tuotantotason seuraaminen ja ohjaaminen. Lisäksi ohjattavana voi olla useita laitoksia, Stenvik lisää.

Huimia hyötyjä ja mahdollisuuksia

Jatkossa laitos voi toimia uudessa ympäristössä kannattavasti vain, jos se pystyy ohjaamaan prosessia kulloistakin tarvetta vasten reaaliaikaisen tiedon varassa. Vain riittävästi automatisoitu laitos kykenee siihen. Siksi on tärkeää varmistaa laitoksen automaation toimintakyky muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

– Nykyaikainen teollista internetiä hyödyntävä automaatiojärjestelmä maksimoi tuotannon kapasiteettia, parantaa joustavuutta ja tehokkuutta, nopeuttaa toimintaa sekä vähentää virheitä, Stenvik listaa.

Varttitase tarjoaa laitokselle huimia mahdollisuuksia parhailla markkinapaikoilla. Kun laitoksen säätökyky ja kapasiteetti ovat ajan tasalla ja tuotantoa optimoidaan reaaliaikaisesti markkinoita vasten, nopeisiin muutoksiin markkinoilla ja tuotannossa on mahdollista reagoida välittömästi. Esimerkiksi tarjoukset Säätösähkö- ja Elbas-markkinoille ovat automaattisesti päivitettävissä hyvin lyhyellä varoitusajalla. Kun tuotannon säädöt ovat kohdillaan, prosessia voidaan ohjata tarkasti ja nopeasti toteutuneiden sähkökauppojen mukaisesti.

Valmetin optimointituotteista jo vahvaa näyttöä

Valmet tarjoaa asiakkaiden käyttöön oman vahvan asiantuntemuksensa, palvelunsa ja sovelluksensa.

Tiedämme, miten laitoksia kannattaa ohjata sekä tunnemme niiden automaation ja prosessit. Meillä on valmiina erilaisia ratkaisuja laitoksen tuotannon ja tuoton maksimointiin sekä tuotannon eri muotojen optimointiin, Stenvik jatkaa.

Esimerkiksi höyryverkon optimointiratkaisu on ollut sellu- ja paperitehtailla arkipäivää jo pitkän aikaa. Myös energiantuotannon optimointiratkaisu- ja kaukolämpöverkon optimointiratkaisuilla on ohjattu Suomen kaupunkeja jo vuosien ajan. Asiakkaat ovat hyödyntäneet optimointiratkaisuja liiketoimintaympäristön muutoksissa, joihin vastaaminen on edellyttänyt tuotannonsuunnittelun ja -ohjausjärjestelmän tehostamista.

Valmetin optimointiratkaisut kuuluvat teollisen internetin (VII) tarjoomaan, jonka avulla ratkaisuja on mahdollista soveltaa sekä energiaa tuottaville että kuluttaville teollisuuden aloille.

Lue lisää Valmetin optimointituotteista >> 

Valmistelut käyntiin jo nyt

Energiajärjestelmä siirtyy varttitaseeseen toukokuussa 2023. Jotta toiminta uudessa toimintaympäristössä käynnistyy sujuvasti ja kannattavuus säilyy, laitosten kannattaa alkaa jo nyt miettiä, miten tuotannonsuunnittelusta ja prosessiohjauksesta saa entistä joustavampaa ja nopeampaa.

 


Valmetin ratkaisuista lisätietoa antaa: 

Tiina Stenvik, Director, Performance Solutions
tiina.stenvik(at)valmet.com