Neles Oy:n 30-vuotissäätiö tukee virtauksensäätotekniikan huippututkimusta

06.10.2021

Neleksen syntyhistoria juontaa kahden teollisen innovaattorin, Antti Nelimarkan ja Eero Santasalon urauurtavaan työhön. Neles Oy:n 30-vuotissäätiö jatkaa tätä perintöä tavoitteenaan tukea säätötekniikan tutkimusta rahoittamalla erityisesti putkistovirtaukseen liittyviä hankkeita ja siten osaltaan edesauttaa kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Säätiö jakaa apurahoja kaksi kertaa vuodessa. Seuraava hakuaika päättyy 31.10.2021. Lisätietoa hakuohjeista löytyy artikkelin lopussa.

Puheenjohtaja Rainer Korko kertoo säätiön toimintaperiaatteista.

Kerro hieman säätiön taustoista ja mistä sen toiminnassa on kyse?

RK: Antti ja Kerttu Nelimarkka lahjoittivat vuonna 1986 yhtiön 30-vuotisjuhlan kunniaksi alkupääoman, jonka pohjalta syntyi Neles Oy:n 30-vuotissäätiö. Näemme, että teollisuus ei kehity eristyksessä, vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa asiakastoimialojen ja tiedeyhteisön kanssa. Säätiö haluaa osaltaan olla vahvistamassa tätä yhteistyötä.

Säätiö on niin sanottu yleishyödyllinen toimija. On hyvä muistaa, että vaikka Neleksen asiantuntijoiden teknisellä osaamisella on merkittävä rooli tuettavien tutkimushankkeiden teknisessä validoimisessa, Neles Oy:n 30-vuotissäätiö on itsenäinen, Neleksen ja muiden yritysten toiminnasta täysin riippumaton.

Kuinka itse päädyit mukaan säätiön toimintaan?

Tulin toimintaan mukaan puheenjohtajana 2000-luvun alussa. Työskentelin Neleksellä lähes 30 vuotta ja vastasin eräässä vaiheessa yhtiön tuotekehityksestä. Alan teknologiat – ja haasteetkin - ovat siis hyvin tuttuja ja kehitys lähellä sydäntäni. 

Millaisia hankkeita säätiö tukee?

Painotamme nimenomaan aiheita, joilla on käytännön sovelluspotentiaalia ja jotka tukevat kotimaista teollisuutta.

Säädekirjan mukaan säätiö tukee säätöteknologian kehitystä, erityisesti putkistovirtaukseen säätöön ja kunnossapitoon liittyvää tutkimusta. Valtaosa tukemistamme hankkeista on väitöskirjatason tutkimuksia, joita toteutetaan suomalaisissa yliopistoissa tai korkeakouluissa ja joita voi hyödyntää yleisellä tasolla alan teknologioiden tai prosessien kehityksessä. Painotamme nimenomaan aiheita, joilla on käytännön sovelluspotentiaalia ja jotka tukevat kotimaista teollisuutta. Rahoitus on pääasiassa mennyt miltei kaikkien teknillisten yliopistojen ja korkeakoulujen tutkijoille, mutta myös teollisuuden kehityshankkeisiin. Tänä vuonna rahoitusta on jaettu neljälle hankkeelle.

Millaisia innovaatioita tukemistanne tutkimushankkeista on syntynyt?

Vuosien varrella säätiö on ollut rahoittamassa pitkälti toistasataa kiinnostavaa hanketta. Virtaustekniikan ohella mukana on ollut mm. diagnostiikkaan ja ennustettavuuteen liittyviä tutkimuksia, sekä prosessiteollisuuden laajempien säätökokonaisuuksien hallintaan liittyvää algoritmikehitystä. Esimerkiksi Timo Mannisen väitöskirjatyön (2012) aiheena oli vikasimulaattori ja vikojen havaitseminen prosessin säätöventtiilistä. Vikasimulaattorilla voidaan simuloida erilaisia säätöventtiilin vikatilanteita ja kehittämään älykkään asennoittimen diagnostiikkaominaisuuksia. Jouni Pyötsiän väitöskirjatyölla (1991) on puolestaan ollut merkittävä rooli mm. digitaaliasennoittimien suorituskyvyn kehittämisessä.

Millaisia tutkimusaiheita tai teemoja viime aikoina on ollut säätiön pöydällä?

Energiatehokkuus ja prosessin laatu ovat olleet entistä enemmän esillä. Viime aikoina olemme pyrkineet laajentamaan painopisteitä ja mukana on ollut muun muassa tutkimusta, joka liittyy monimuuttujaprosesseihin ja siihen kuinka niitä voidaan hallita ennustettavasti esimerkiksi mallien kautta. Ympäristöön ja vastuullisuuteen yleisemminkin liittyvät aiheet ovat korostuneet myös säätiön omassa sijoitustoiminnassa.

-----

Oletko säätötekniikan asiantuntija ja etsitkö rahoitusta tutkimushankkeellesi? Lisätietoja säätiön toiminnasta ja ohjeet apurahojen hakemiseen löytyy säätiön verkkosivuilta osoitteesta www.nelessaatio.fi.