Rahoitusriskien hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2025 lopussa rahavarat olivat yhteensä 535 miljoonaa euroa (482 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat 22 miljoonaa euroa (30 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi.

Vuonna 2025 Valmet nosti yhteensä 281 miljoonaa euroa uutta lainaa, joka kokonaisuudessaan liittyi 375 miljoonan euron Schuldschein-lainatransaktioon. Lainatransaktio jakautuu 11 erään, joissa on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia osuuksia, ja sen maturiteettiprofiili on hajautettu kolmeen, viiteen, seitsemään ja kymmeneen vuoteen. Keskimääräinen maturiteetti on lähes kuusi vuotta.

Vuonna 2025 Valmet allekirjoitti uuden 450 miljoonan euron komittoidun monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen. Luottolimiittisopimus on viisivuotinen ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden jatko-optiota edellyttäen luotonantajien suostumusta. Uusi luottolimiittisopimus korvasi yhtiön lokakuussa 2021 solmiman 300 miljoonan euron luottolimiitin. Luottolimiittisopimus oli nostamatta raportointikauden lopussa. Maksuvalmiutta vahvistivat lisäksi 300 miljoonan euron komittoimaton yritystodistusohjelma, josta oli raportointikauden lopussa käytetty 10 miljoonaa euroa sekä yhteensä 15 miljoonaa euroa käyttämättömiä konsernitililimiittejä.

ettokäyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma laski 29 miljoonaan euroon (134 milj. euroa) vuoden 2025 lopussa.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti 
mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli vuoden 2025 lopussa 3,3 vuotta (3,4 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 10 prosenttia (8 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2025 lopussa konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi lainoja rahoituslaitoksilta, joukkovelkakirjoja sekä yritystodistuksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin (pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset) tilikauden 2025 viimeisenä päivänä sekä vertailukauden 2024 viimeisenä päivänä, 
eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 5, ja vastaavasti johdannaisten maturiteetit on esitetty vuoden 2025 tilinpäätöksen liitetiedossa 9.

31. joulukuuta 2025

31. joulukuuta 2024

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojan ja johdannaisetn vaikutusta.

Pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan toimintaedellytykset, varmistaa joustava pääsy pääomamarkkinoille sekä varmistaa riittävä rahoitus kilpailukykyisin ehdoin. Pääomarakenteen hallinta Valmet-konsernissa kattaa sekä oman pääoman että korolliset lainat. Oma pääoma oli 31. joulukuuta 2025 yhteensä 2 590 miljoonaa euroa (2 614 milj. euroa) ja korolliset lainat yhteensä 1 285 miljoonaa euroa (1 387 milj. euroa).

Valmetin tavoitteena on ylläpitää vahva pääomarakenne säilyttääkseen asiakkaiden, sijoittajien, velkojien ja markkinoiden luottamuksen. Vuonna 2025 Valmet julkaisi uudet vuoden 2030 taloudelliset tavoitteet, joista yksi on alle 50%:n velkaantumisaste. 
Valmetin hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus. Lainasopimukset sisältävät tavanomaisia kovenanttiehtoja, jotka Valmet täyttää selvästi tilinpäätöshetkellä. Valmetilla ei ollut 31. joulukuuta 2025 luottoluokitusta.

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.

Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin, sijoitusten tuottoihin ja korollisten erien arvostukseen. Korkoriskiä hallinnoi ja valvoo konsernirahoitus. Korkoriskiä hallinnoidaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä korollisten lainojen että korollisten rahoitusvarojen duraatiota. Lisäksi korollisiin varoihin ja velkoihin liittyviltä riskeiltä voidaan suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Kiinteän koron osuus kaikista lainoista tulee olla 10–60 prosentin välillä mukaan lukien korkojohdannaiset. Pitkäaikaisten lainojen duraatio, mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät ja korkojohdannaiset, tulee olla 6–42 kuukautta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko lainasalkusta oli 50 prosenttia (49 %), duraatio 1,5 vuotta (1,2 vuotta) ja euromääräisten velkojen osuus oli 98 prosenttia (99 %) kaikista lainoista vuoden 2025 lopussa. Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista (pois lukien vuokrasopimusvelat) ja koronvaihtosopimuksista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttajohdannaisten korkovaikutusta, sillä yhden prosenttiyksikön muutos koroissa ei olisi merkityksellinen, mikäli vastaava muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samanaikaisesti. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousulla tai laskulla kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan olisi seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten lainojen, korollisten varojen ja korkojohdannaisten korkokuluihin seuraava vaikutus verovaikutus huomioituna:

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.

Valmet on käyttänyt korkojohdannaisia suojautuakseen lainasalkun korkoriskeiltä. Kaikkiin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Korkojohdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot ovat esitetty vuoden 2025 tilinpäätöksen Liitetiedossa 9.

Valmetin liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu valuuttariskille useissa valuutoissa, joskin toiminnan maantieteellinen jakautuminen vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Huomattava osuus Valmetin liikevaihdosta sekä kuluista syntyy euroissa (EUR), Yhdysvaltain dollareissa (USD), Ruotsin kruunuissa (SEK) ja Kiinan juaneissa (CNY).

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy tytäryhtiöiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muun kuin yksikön toimintavaluutan määräisiä ja kun niihin liittyvät tulevat ja lähtevät rahavirrat ovat määrältään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Muun kuin tytäryhtiön toimintavaluutan määräiset vastaiset rahavirrat on suojattu konsernirahoituksen kanssa tehdyillä sisäisillä termiinisopimuksilla ajanjaksoiksi, jotka eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Tytäryhtiöt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset. Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli tytäryhtiö soveltaa suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernin rahoituspolitiikka määrittää enimmäismäärät konsernirahoituksen hallinnoimille avoimille valuuttapositioille pohjautuen positioiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdettuun enimmäismäärään. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Valmet altistuu valuuttariskeille sekä tase-erien että taseen ulkopuolisten erien kautta. Valuuttariski koostuu kaikista valuuttamääräisistä varoista ja veloista, sekä niiden vasta-arvoista yhtiöiden kotivaluutoissa. Laskelmassa on huomioitu ulkoiset, sekä sisäiset lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja ostosopimukset, sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut kirjaamattomat rahavirrat sekä rahoituserät, joista on vähennetty suojaukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin valuuttariski raportointikauden lopussa:

31. joulukuuta 2025

31. joulukuuta 2024

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 10 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan verovaikutus huomioituna olisi:

Rahoitusinstrumentteja koskevassa IFRS 7:n mukaisessa herkkyysanalyysissä on huomioitu seuraavat erät: osto- ja muut velat, myynti- ja muut saamiset, korolliset velat, rahavarat, talletukset sekä johdannaiset. Seuraavassa taulukossa esitetään vaikutus, joka aiheutuisi euron +/- 10 prosentin muutoksesta muita valuuttoja vastaan verovaikutus huomioituna:

Vaikutus omaan pääomaan on niiden johdannaisten käyvän arvon muutos, jotka täyttävät rahavirran suojauslaskennan kriteerit. Vaikutus tuloslaskelmaan on kaikkien muiden valuuttakurssiriskille alttiina olevien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos.

Valuuttajohdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty vuoden 2025 tilinpäätöksen Liitetiedossa 9.

Translaatioriski tai omaan pääomaan liittyvä valuuttariski

Translaatioriskiä syntyy, kun liikearvo, käyvän arvon oikaisut tai tytäryhtiön oma pääoma on jonkin muun valuutan kuin emoyhtiön toimintavaluutan määräinen. Vuoden 2025 lopussa yhteenlaskettu konsernin ei-euromääräisten liikearvon ja käyvän arvon oikaisujen sekä tytäryhtiöiden oman pääoman muodostama translaatioriski oli 1 000 miljoonaa euroa (1 073 milj. euroa). Merkittävimmät translaatioriskit olivat vuonna 2025 Yhdysvaltain dollareissa 334 miljoonaa euroa ja Kiinan juanissa 201 miljoonaa euroa, sekä vastaavasti vuonna 2024 Yhdysvaltain dollareissa 428 miljoonaa euroa ja Kiinan juanissa 234 miljoonaa euroa. Valmet ei tilinpäätöshetkellä suojaudu translaatioriskiin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä.

Valmet altistuu raaka-aineiden ja tarvikkeiden, mukaan luettuna energian, hintojen vaihtelulle. Tytäryhtiöt ovat tunnistaneet hyödykeriskien suojaustarpeensa, ja konsernirahoitus on toteuttanut suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä. Pohjoismaisten tytäryhtiöiden sähkön hintariskiä on suojattu 
sekä sähkö­johdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön ostosopimuksilla. Suojausten painopiste on seuraavan kahden vuoden arvioidussa energian kulutuksessa, ja osa suojauksista ulottuu noin viiden vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on 
ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Valmetin sähkötermiinien määrä 31. joulukuuta 2025 oli 184 GWh (160 GWh) ja kiinteä­hintaisten sähkön ostosopimusten määrä 175 GWh (175 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan vaikuttavan seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Valmet voi solmia nikkelijohdannaissopimuksia (average price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin 
keskiarvohintoihin, ja merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Valmet voi solmia myös romumetallijohdannaissopimuksia pienentääkseen romumetallin hintariskiä Valmetin omissa valimoprosesseissa. Vuoden 2025 lopussa Valmetilla oli 
avoimia nikkelijohdannaissopimuksia 402 tonnia (1483 tonnia) ja avoimia romumetallijohdannaissopimuksia 829 tonnia (1 303 tonnia).

Seuraava hyödykehintojen herkkyysanalyysi sisältää termiini- ja swap-sopimuksilla ostettujen hyödykkeiden yhteenlasketun nettomäärän, mutta se ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Sähköjohdannaisiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Niiden tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan. Nikkeli- ja romumetallijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Luotto- tai vastapuoliriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että asiakas, alihankkija tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Valmetille. Myyntiin ja ostoihin liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti tytäryhtiöiden vastuulla. Tytäryhtiöt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Lisäksi luottoriskin määrää rajataan käyttämällä ennakkomaksuja, rembursseja ja kolmannen osapuolen antamia takauksia. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti kaupan, projektien ja asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja pyrkii varmistamaan, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Valmetilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä johtuen laajasta ja maantieteellisesti hajautuneesta asiakaspohjasta.

Luottoriskin enimmäismäärä koostuu myynti- ja muiden saamisten, sekä ajan kuluessa tulouttamiseen liittyvien sopimukseen perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvosta. Luottoriskiä arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauman että asiakaskohtaisten analyysien perusteella. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty vuoden 2025 Tilinpäätöksen Liitetiedossa 8. Johto arvioi käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin sijoituksiin liittyvän luottoriskin olevan alhainen, koska niihin liittyvä laiminlyöntiriski on alhainen ja liikkeeseenlaskijan kyky täyttää rahavirtavelvoitteensa lähitulevaisuudessa on vahva. Vastapuoliriskiä aiheutuu myös rahoitustapahtumista, joita koskevia sopimuksia tehdään pankkien, muiden rahoituslaitosten ja yritysten kanssa. Konsernirahoitus hallitsee riskiä keskitetysti valitsemalla huolellisesti pankit ja muut vastapuolet, asettamalla vastapuolikohtaisia limiittejä sekä käyttämällä nettoutussopimuksia, kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association), lisätietoja vuoden 2025 Tilinpäätöksen Liitetiedossa 9. Kaikki Valmetin käyttämät rahoituslaitokset kuuluvat investment grade -luokkaan. Laskettaessa rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismäärää, avoimeen positioon luetaan rahavarat, sijoitukset, talletukset ja muut rahoitustransaktiot kuten johdannaissopimukset. Valmetin johto seuraa vastapuolilimiittien noudattamista säännöllisesti.

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen ja -velkojen hierarkiatasot ja sovellettavat arvostusmenetelmät on kuvattu alla. Mitään luokittelumuutoksia ei ole tehty käyvän arvon tasojen välillä.

Taso 1

Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat oikaisemattomat hintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, hinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat osakkeita, jotka kirjataan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC)-johdannaiset, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa sekä kaikki muut rahoitusvarat ja -velat paitsi osakesijoitukset.

Taso 3

Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Tason 3 rahoitusinstrumentit ovat osakkeita, jotka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tason 3 instrumenteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2025 aikana. 

Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12.:

 ¹Joukkovelkakirjalainat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, jota on oikaistu käyvän arvon muutoksella siltä osin, kun käyvän arvon suojauslaskentaa on sovellettu.