Tutustu Valmetin tarinaan

Valmetilla on yli 225 vuoden teollinen historia

Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia. Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.

Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstad Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.

Vuonna 1946 useita Suomen valtion omistamia metallitehtaita yhdistyi Valtion Metallitehtaiksi. Vuoden 1951 alussa Valtion Metallitehtaista tuli Valmet Oy. Yhtiön tuotevalikoima laajeni vuosien myötä ja valikoimaan kuuluivat mm. laivat, lentokoneet, aseet, veturit, traktorit, laivamoottorit ja hissit sekä luonnollisesti paperikoneet.

Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.

1980- ja 1990-luvulla Valmet keskittyi entistä voimakkaammin paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan. Valmet luopui laivanrakennuksesta sekä kiskokaluston, hissien ja traktoreiden valmistuksesta. Vastaavasti Valmet osti Wärtsilän Järvenpäässä toimivan paperin jälkikäsittelylaitteita valmistavan yksikön, ruotsalaisen Karlstads Mekaniska Werkstadin (KMW:n), ja kartonkikoneita valmistavan Tampella Papertechin.

Tutustu Valmetin aikajanaan

1700-luku

1800-luku

1900-luku

2000-luku

Valmetin historiaa voi tutkailla monesta eri näkokulmasta, tarkastellen nykyisen Valmet Oyj:n muodostavien eri yhtiöiden historiaa: Suomessa Tamfelt, Tampella ja Valmet itse, Ruotsissa Götaverken, Karlstads Mekaniska Werkstad ja Sunds bruk sekä Pohjois-Amerikassa Beloit ja Dominion.

Valmet acquiring Demuth on day 1, team gathered outside for a group picture

Demuthin hankinta

2. elokuuta 2024

Valmet sai 2. elokuuta 2024 päätökseen puunkäsittelyteknologiaa ja -palveluita Etelä-Amerikassa toimittavan Demuthin oston. Yrityskauppa vahvistaa Valmetin puunkäsittelyteknologiaa ja -palveluja sekä läsnäoloa Etelä-Amerikassa.

A 3D rendered model of an industrial production line or facility is displayed, consisting of multiple interconnected white structures and machines. The layout is arranged in an L-shape, with enclosed sections suggesting automated equipment and processing areas. The design appears clean and modern, likely representing a manufacturing or packaging system.

Körberin Tissue-liiketoiminnan hankinta

2023

Valmet allekirjoitti 7. heinäkuuta 2023 sopimuksen Körber Groupin Tissue-liiketoiminta-alueen ostamisesta. Tissue-liiketoiminta-alue on erikoistunut innovatiivisiin jatkojalostus- ja pakkausteknologioihin sekä palveluihin pehmopaperiteollisuudelle. Yrityskauppa saatiin päätökseen 3. marraskuuta 2023. Yhdistämällä Valmetin ja hankitun liiketoiminnan toisiaan täydentävän tarjooman ja osaamisen Valmet luo markkinoiden laajimman teknologia-, automaatio- ja palvelutarjonnan kasvavalle pehmopaperiteollisuudelle, joka kattaa koko arvoketjun kuidusta valmiisiin tuotteisiin.

A Valmet worker wearing a white safety helmet and a high-visibility jacket is inspecting or operating a section of industrial piping and machinery. The equipment features multiple blue valves, metal pipes, and control elements, indicating a controlled processing or manufacturing environment.

Valmetin ja Neleksen sulautuminen

2022

Heinäkuussa 2021 Valmet ja Neles ilmoittivat, että niiden hallitukset ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella. Neleksen sulautuminen Valmetiin saatiin päätökseen 1. huhtikuuta 2022. Neleksen aiempi liiketoiminta ja toiminnot organisoitiin Valmetissa Virtauksensäätö-liiketoimintalinjaksi. Virtauksensäätötarjooma sisältää alan johtavan valikoiman venttiilejä, venttiiliautomaatioratkaisuja ja niihin liittyviä palveluja.

Two people are in a control room with multiple computer monitors displaying system data. One person seated, wearing a green jacket, is operating the computer, while another person standing beside them is pointing at the screen, likely giving instructions or explaining something. Other operators can be seen working in the background.

Automaatiosta osa Valmetia

2015

Valmet Oyj ja Metso Oyj allekirjoittivat tammikuussa 2015 sopimuksen Metson Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan myynnistä Valmetille. Yritysosto saatiin päätökseen 1. huhtikuuta 2015. Yritysosto vahvisti Valmetin kilpailukykyä luomalla ainutlaatuisen asiakastarjooman, jossa yhdistyvät paperi-, sellu- ja voimalaitosteknologia, palvelut, prosessiosaaminen ja automaatio.

A man in a business suit is holding a small bell in one hand, standing beside a round table. Another man in a suit stands nearby, and a blue banner in the background reads “Welcome to the NASDAQ OMX”. The setting appears to be a formal financial or corporate event, such as a market opening ceremony.

Metson jakautuminen Valmetiin

2013

Metso Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 1. lokakuuta 2013 hyväksyi hallituksen ehdotuksen osittaisjakautumisesta ja päätti jakaa Metson kahdeksi yhtiöksi: Valmetiksi ja Metsoksi. 31. joulukuuta 2013 Metson Sellu, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminta siirrettiin uuteen yhtiöön, Valmet Oyj:hin, ja Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminta jäivät osaksi Metsoa.

A large industrial rotary kiln system is shown outdoors under a bright blue sky with scattered clouds. The structure consists of a massive cylindrical drum supported by a metal framework and connected to a tall beige silo with ladders and platforms. The equipment is part of a heavy manufacturing or processing facility, likely used for material production or thermal treatment.

Meesauuniteknologia täydensi tarjoomaa selluteollisuudelle

28. kesäkuuta 2013

Täydentääkseen tuotevalikoimaansa selluteollisuuden kokonaistoimittajana Metso osti vuonna 2013 tanskalaisen FLSmidthin meesauuni- ja kaustisointiteknologian. Tämä yritysosto teki silloisesta Metso Pulp, Paper and Powerista, nykyisestä Valmetista, selluteollisuuden kokonaisteknologiatoimittajan.

Close-up of bright orange industrial fabric or conveyor belt material, shown in smooth, curved layers. The surface has a fine textured pattern with subtle diagonal lines and visible stitching along the edges, indicating durability and precision engineering for industrial applications.

Tamfeltista osa Metsoa

2009

Tamfeltista oli tullut yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Metso ja Tamfelt sopivat 5. marraskuuta 2009 toimintojensa yhdistämisestä yhdistymissopimuksen mukaisesti. Tämän seurauksena Metso teki julkisen ostotarjouksen kaikista Tamfeltin liikkeeseenlasketuista ja ulkona olevista osakkeista. Yhdistyminen vahvisti Metson palveluliiketoimintaa erityisesti sellu- ja paperiteollisuudessa.

Metso osti Kvaerner pulping and powerin

2007

Kvaernerin voimantuotannon ydin hankittiin Ruotsin Götaverkenin ja Suomen Tampellan kattilaliiketoimintojen fuusioilla. Kvaerner oli laajentanut biomassatuotevalikoimaansa ostamalla Fortum Engineeringin kattilaliiketoiminnan vuonna 2002 ja ostamalla enemmistöosuuden suomalaisesta kattilalaitostoimittajasta Noviter Oy:stä vuonna 2005. Tammikuussa 2007 Metso osti Aker Kvaernerin sellu- ja voimantuotantoliiketoiminnat. Aiemmista Kvaerner Pulping- ja Kvaerner Power -toiminnoista tuli kiinteä osa Metsoa, ja myöhemmin niistä tuli Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan ydin.

A group of people dressed in formal business attire and wearing white safety helmets are gathered inside an industrial facility. One individual in the foreground is signing or writing on a large metallic surface, while others look on. The scene suggests a ceremonial or official event, related to the inauguration of industrial equipment.

Maailmanluokan kattilatekniikka

2001

Vuonna 2001 Kvaerner Power toimitti maailman suurimman biomassaa polttavan CFB:n (kiertoleijukattila) Alholms Kraftille Pietarsaareen.

A white safety helmet with the logos "Valmet" and "Beloit" printed on it is placed on top of large industrial machinery or equipment inside a manufacturing facility. The background shows a factory setting with bright overhead lights and blurred industrial components, indicating an operational production environment.

Beloitista osa Metsoa

2000

Vuonna 2000 Metso osti pohjoisamerikkalaisen Beloitin huolto- ja jälkimarkkinatoiminnot. Yritysosto kattoi Beloitin telapinnoitedivisioonan ja paperikoneiden jälkimarkkinat sekä niihin liittyvän paperikoneteknologian. Se vahvisti Metson asemaa kunnossapito- ja päivitysmarkkinoilla. Beloitin laaja asennettu konekanta nähtiin myös vahvana kasvualustana.

Valmetin ja Rauman sulautuminen Metsoksi

1999

Metso Oyj syntyi, kun Valmet Oyj ja Rauma Oyj ("Rauma") sulautuivat heinäkuussa 1999. Valmet oli tuolloin paperi- ja kartonkikoneiden toimittaja, kun taas Rauman toiminta keskittyi kuituteknologiaan, kivenmurskaukseen ja virtauksensäätöratkaisuihin. Fuusion tuloksena syntyi globaalia prosessiteollisuutta palveleva laitetoimittaja. Uusi yhdistynyt yhtiö sai aluksi nimen Valmet-Rauma Oyj. Nimi muutettiin Metso Oyj:ksi elokuussa 1999. Metson osakkeet listattiin Helsingin pörssiin, joka korvasi edeltäjäyhtiöiden listaukset.

Presidentin myöntämä laatupalkinto

1997

Valmetin Järvenpään yksikkö sai presidentti Martti Ahtisaaren myöntämän Suomen laatupalkinnon vuonna 1997. Palkinto luovutettiin Hannu Mälkiälle (vasemmalta) ja Martti Karttuselle.

A collage of industrial-themed images shows various aspects of a manufacturing or processing facility. On the left, a person operates a computer monitor displaying technical data, and another individual in protective gear is welding inside a large metal structure. On the right, an aerial view of an expansive industrial plant with towers, pipes, and buildings is visible.

Götaverkenistä ja Tampellasta tulee osa Kvaerneria

1991 — 1996

Vuonna 1841 perustetun Götaverken Energin osti vuonna 1991 norjalainen Kvaerner. Vuonna 1994 Kamyrin ja Götaverkenin fuusion jälkeen yritys muutti nimensä Kvaerner Pulpingiksi. Vuonna 1996 Kvaerner Pulping fuusioitiin Tampellan kanssa ja yhtiön nimi muutettiin Kvaerner Power AB:ksi. Tämä fuusio yhdisti kaksi kattilaliiketoimintaa, jotka olivat kehittyneet erikseen 150 vuoden aikana.

Tampellan nimi katoaa 1990-luvulla

1991 — 1996

1980-luvun lopun finanssikriisin seurauksena Tampella siirtyi Suomen Pankin omistukseen ja vuonna 1991 se organisoitiin itsenäisiksi yritysryhmiksi ja yrityksiksi. Tampellan metsäteollisuus ja pakkaustoiminnot myytiin Enso Gutzeitille, ja Valmetista tuli Tampellan kartonkikonetuotannon (Tampella Papertech Oy) uusi omistaja vuonna 1992. Vuonna 1996 Tampella Power, kemikaalien talteenotto-, haihdutus- ja voimantuotantoteknologialiiketoiminta, myytiin Kvaernerille, joka oli aiemmin ostanut myös Götaverkenin.

A historical black-and-white photograph shows two Tampella mechanics operating a large industrial drilling machine on a cylindrical metal component, likely a boiler or pressure vessel. The workshop is spacious with high ceilings, tall windows providing natural light, and metal shavings scattered on the floor, indicating active heavy manufacturing or machining work.

Tampella keskittyy kattiloihin

1930 — 1967

1930-luvulla Tampella alkoi valmistaa voimakattiloita ja soodakattiloita. Vuonna 1967 Tampella esitteli markkinoille ensimmäisen suuren mittakaavan teollisen monipolttoainekattilansa.

Gustaf Gidlöf at an inauguration in 1953.

Gustaf Gidlöf jätti jälkensä Sundsiin

1933 — 1957

Gustaf Gidlöf syntyi vuonna 1899. Hän aloitti Sunds Bruk Verkstäder & Slipillä 13-vuotiaana. Lopulta hänestä tuli piirtäjä ja myöhemmin taitava suunnittelija. Vuonna 1933 hänestä tuli paikallinen johtaja. Hän toimi johtajana vuoteen 1957, jolloin hän erosi sairauden vuoksi. Gustaf Gidlöf oli voimakas ja kaukonäköinen henkilö, joka on vaikuttanut paljon Sundsin kehitykseen. Tie, jolla yritys sijaitsee, on nykyään nimetty Gustaf Gidlöfs vägiksi hänen mukaansa.

A historical black-and-white photograph depicts a large crowd of people gathered near a stationary passenger train. The scene shows men and women dressed in early-to-mid 20th-century attire, including hats and coats, suggesting a significant public event or travel occasion. Tall trees line the background, indicating a rural or forested setting. Located in Rautpohja, 1938.

Rautpohjan toiminta alkaa

1938

Valtion Tykkitehtaan tykistötehdas perustettiin vuonna 1936, kun Suomen valtio päätti siirtää Asehuone 1:n korjaamot Helsingistä Jyväskylään. Töiden siirto tapahtui yhden yön aikana sotilasjunassa, jossa oli kaksi henkilöautoa ja 40 tavaravaunua täynnä varusteita. Noin 75 perhettä matkusti tuntemattomaan junalla, joka saapui tehdasalueen asemapihalle aamulla 1. kesäkuuta 1938. Valmet perustettiin vuonna 1951 tykistötehtaan perustalle.

Artillery works at Rautpohja 1938 — 1944, two people working

Tykistötyöt Rautpohjassa

1938 — 1944

Valtion Tykkitehtaan päätehtävänä oli valmistaa tykkejä ja huolehtia niiden korjauksista ja varaosista. Kuorikoteloiden ja sulakkeiden tuotanto alkoi myöhemmin. Vallitsevan työvoimapulan vuoksi tehdas työllisti myös naisia. Kuvassa on maalaus 37 mm: n panssarintorjuntakuorista tykistötöissä vuonna 1942.

A black-and-white historical image features a split scene: on the left, a propeller-driven airplane is flying through the clouds, and on the right, Esko Halme in a suit is handling an black box device filled with wires and components, possibly early aviation or radio technology equipment. The juxtaposition suggests innovation in aviation and electronics.

Valtion Lentokonetehtaan suunnittelema musta laatikko

1942

Turvallisuus ennen kaikkea! Tiesitkö, että Valmetin automaatioliiketoiminnan juuret ovat ilmailussa? Yksi ensimmäisistä innovaatioistamme auttoi parantamaan lentoturvallisuutta: Valtion Lentokonetehtaan vuonna 1942 suunnittelema musta laatikko. Valtion Lentokonetehtaasta tuli osa Valtion Metallitehtaita vuonna 1945, ja se nimettiin uudelleen Valmetiksi vuonna 1951. Turvallisuus on meille edelleen olennaisen tärkeää. Kuvassa koelentäjä Esko Halme mustan laatikon "Mata Hari" kanssa vuonna 1953.

Sodan jälkeen ilmailuliiketoiminta muuttui useaksi valmistusliiketoiminnaksi - mukaan lukien instrumentointi. Vuonna 1973 instrumentointiliiketoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen nimeltä Valmet Oy Instrumenttitehdas, joka myöhemmin tunnettiin nimillä Metso Automation ja Valmet Automation – Valmetin nykyinen Automaatiojärjestelmät-liiketoimintalinja.

Test run of a locomobile in Rautpohja in 1952.

Sotakorvaukset

1944 — 1952

Sodan päätyttyä tehtaan nimestä poistettiin viittaus tykistöön; siitä tuli Valtion Metallitehtaiden Rautpohjan teokset. Tehtaat osallistuivat muun muassa sotakorvaustuotantoon, tukkinostureiden, tukkiniputuslaitteiden, veturien ja vannesahojen valmistukseen.

A historical black-and-white photograph shows a large drafting office filled with rows of drafting tables and individuals working on technical drawings. The space is well-lit with tall windows and overhead lighting, and the workers appear focused on detailed architectural or engineering projects.

Koneen ja Sillan paperikoneita kaikkialle maailmaan

1945 — 1959

Ensimmäiset Koneen ja Sillan valmistamat paperikoneet toimitettiin Suomesta Neuvostoliittoon vuosien 1945-1952 sotakorvausten yhteydessä. Kone ja Silta saivat ensimmäisen paperikonetilauksensa Tšekkoslovakiasta vuonna 1949 kolmen vuoden toimitusajalla. 1950-luvun alusta lähtien paperikoneet alkoivat olla tärkeä osa tuotanto-ohjelmaa. 50-luvulla paperikoneita toimitettiin kaikkialle maailmaan, muun muassa Kiinaan, Sveitsiin, Neuvostoliittoon, Ranskaan ja Suomeen.

A black-and-white photograph shows a large needling machine in operation inside a well-lit factory. The equipment features multiple rollers and a wide sheet of paper being processed through the system. Elevated platforms with mechanical components run along the top of the machine, indicating complex manufacturing machinery used in paper production.

Tampereen Verkatehdas keskittyy huopaan

1950 — 1965

Konehuopajako oli aina elänyt villatehtaan varjossa. Mutta 1950-luvulla, kun villateollisuus kohtasi monia vaikeuksia, kone tunsi jakautumista pelastajan rooliin. Huopatehdas kukoisti ja ensimmäistä kertaa vuonna 1960 sen myynti ylitti villatehtaan myynnin. Tämä kehitys johtui villateollisuuden heikentyneestä markkinatilanteesta yhdistettynä Suomen paperiteollisuuden vahvaan kasvuun ja onnistuneeseen konehuovan vientiin. Vienti alkoi vuonna 1956. Suodatinkankaiden valmistus alkoi vuonna 1965, ja siitä lähtien yritys keskittyi teknisiin tekstiileihin.

A black-and-white photograph depicts a group of men, some in suits and others in work attire, standing beside a large industrial paper machine at Rautpohja, with massive rollers inside a factory setting. The machine appears to be producing or processing a wide roll of paper, and additional large cylindrical components are visible in the foreground, indicating heavy manufacturing equipment.

Rautpohjan teosten kehittäminen

1952

Tehtaan viimeinen sotakorvaustuote, pituusleikkuri, luovutettiin Rautpohjan konehallissa vuonna 1952. Sotakorvausten valmistuttua tehdas keskittyi oman tuotannon kehittämiseen. Aikaisempi tykistötehdas muutettiin raskaaksi konepajaksi, jolla oli aluksi laaja tuotevalikoima.

A historical black-and-white photograph shows a large Yankee paper machine inside a factory. The machine has multiple rollers and is producing a wide sheet of paper wound into large rolls. Mechanical components and spare parts are visible on the floor, and the high-ceilinged space has windows providing natural light, typical of early 20th-century manufacturing facilities.

Rautpohjan paperikoneet

1953

Kaksi ensimmäistä Rautpohjassa valmistettua paperikonetta, jenkki- ja säkkipaperikone, toimitettiin Puolaan vuonna 1953. Paperikonepajan pääpaino tuli 1960-luvulla, ja Valmetista tuli kansainvälisesti merkittävä yhtiö 1960-luvun puolivälissä toimitettuaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.

Simpele machine is in the test installation stage in the Rautpohja machine hall in 1954.

Toimitus Simpeleen tehtaalle

1954

Ensimmäinen Valmetin paperikone käynnistettiin Yhtyneiden Paperitehtaiden Simpeleen tehtaalla vuonna 1954. Työleveydeltään 2 400 mm koneessa oli monia innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, joita ei tuolloin ollut käytössä muilla Suomen paperitehtailla.

Paperikonetuotantoa Rautpohjassa

1955

Kurkistuksia paperikonetuotantoon Valmetin Rautpohjan tehtaalla. Tämä elokuva tehtiin yhdessä Suomi Filmin kanssa vuonna 1955. Elokuva on suomenkielinen.

Valmet-Ahlström

1959 — 1987

Karhulan konepajan tuotantoon kuului muun muassa puunjalostusteollisuuden koneita. Ensimmäinen paperikone toimitettiin Karhulasta vuonna 1948. Kesällä 1987 Valmet Paperikoneet Oy ja A. Ahlström Oy sopivat Karhulan konepajan paperikonetoimintojen siirtämisestä vastaperustetulle Valmet-Ahlström Oy:lle. Yhtiö valmisti pieniä ja keskisuuria paperikoneita, monikerroskartonkikoneita ja sellunkuivauskoneita. Toiminta Karhulassa jatkui vuoteen 2005 asti.

A historical black-and-white photograph shows a machine workshop with multiple workers operating lathes and other metalworking machines. The large, organized space has high windows for natural light and partitioned sections, suggesting a structured manufacturing environment. A sign reading “Wärtsilä” is visible in the foreground, indicating the company's association with the facility.

Kone ja Silta vaihtuvat Wärtsilään

1965 — 1970

Wärtsilä oli ostanut Koneen ja Sillan vuonna 1936, mutta tehtaan nimi muutettiin Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin tehtaaksi vasta vuonna 1965. Vuonna 1970 tehdas muutti Helsingistä nykyisiin tiloihinsa Järvenpäähän. Myös Wärtsilän koneistuskoulu muutti Järvenpäähän 1970-luvun alussa.

A black-and-white photograph depicts a massive industrial paper machine inside a spacious factory. The large structure features multiple rollers and control panels on the side, with a huge roll of finished paper being processed. The word “Valmet” is prominently visible on the upper section of the machine, indicating the manufacturer.

Rautpohjasta Pohjois-Amerikkaan

1972

Pohjois-Amerikan markkinoiden avauduttua 1960-luvun lopulla Valmet oli saavuttanut kaikki potentiaaliset paperikonemarkkina-alueet. Continental Group Inc:lle vuonna 1972 toimitettu kone oli aikanaan maailman levein ja teholtaan suurin. Sen työleveys oli 9, 3 metriä.

A black-and-white photograph shows a large industrial pilot machine with multiple rollers in operation. A worker wearing protective gear is handling the material at the beginning or end of the machine, which is set within a spacious, high-ceilinged factory environment. Walkways with railings run alongside the machine for operational access.

Teknologian kehittämistä pilottikoneiden avulla

1977

Valmetin paperikoneiden korkea tekninen taso perustui laajaan tutkimukseen. Vuonna 1977 valmistuneen koelaitoksen metrin levyisellä koekoneella testattiin uusia ratkaisuja paperikoneiden nopeuden nostamiseksi ja paperin laadun parantamiseksi. Koepaperikoneella testattiin myös uusien raaka-aineiden, kuten sokeriruo'on, soveltuvuutta paperin valmistukseen. Vuonna 1996 Rautpohjaan rakennettiin toinen koepaperikone.

Miten Arne Asplund liittyy Valmetiin?

1979

Arne Asplund keksi 1930-luvulla Defibrator-sellunjauhin ja hakkeen defibraattorimenetelmän. AB Defibrator perustettiin Asplundin keksinnön pohjalta. AB Defibrator yhdistettiin Sunds AB:n kanssa Sunds Defibratoriksi vuonna 1979. Vuosittainen Arne Asplund Mechanical Pulping Award -palkinto perustettiin vuonna 1985 Asplundin panoksen kunniaksi sellu- ja paperiteollisuudelle. Sunds Defibrator Industries AB siirtyi vaiheittain Rauma-Repolan omistukseen vuosina 1988-1991 ja myöhemmin osaksi Valmet-Raumaa.

Valmet Service Technology Center at Rautpohja

Palveluteknologiakeskus Rautpohjassa

1980

Liikkuvat tutkimusvaunut kuuluivat Rautpohjan tutkimuslaitteistoon jo 1970-luvulla. Vaunu vietiin toimivaan paperikoneeseen ja koneeseen liitettiin mittausanturit. Tuloksia käytettiin paperikoneiden prosessiongelmien vianmääritykseen. Palveluliiketoiminta aloitettiin 1980-luvulla tällaisilla toimintamalleilla. Palvelutoiminnan edellytykset paranivat vuonna 1989 valmistuneen Palveluteknologiakeskuksen myötä. Huoltokeskuksessa tehtiin myös mittavia telojen modernisointeja ja vaativia telojen erikoispinnoitteita. Myös ympärivuorokautinen valmiustoiminta perustettiin.

Tamfelt plant in Tampere, Tampereen verkatehdas

Tampereen Verkatehtaasta tulee Tamfelt

1981 — 1984

Tampereen Verkatehdas Oy - Tammerfors Klädesfabriks Ab listautui Helsingin pörssiin vuonna 1942. Vanhasta toiminimestä tuli selvästi harhaanjohtava ja vanhanaikainen yrityksen keskittyessä konehuopiin ja teknisiin tekstiileihin. Vuonna 1981 nimi muutettiin Tamfelt Oyj:ksi. Vuonna 1984 Tamfelt osti viirakankaita valmistavan Viira Oy:n ja ryhtyi paperikonevaatteiden (PMC-tuotteiden) kokonaistoimittajaksi.

Järvenpää workshop in 1983. The image shows three men working together in an industrial workshop, surrounded by heavy machinery, tools, and equipment parts. A large blue machine labeled “Wärtsilä” is visible on the left side, indicating the manufacturer. The workers appear to be inspecting or assembling components on a metal workbench in a spacious factory setting.

Järvenpää keskittyy viimeistelyyn

1983

1980-luvulla Järvenpään tehdas muutettiin sekatuotannosta erikoistuneeksi konepajaksi, jonka pääpaino oli paperin viimeistelykoneissa ja sellunvalmistuskoneissa. Yrityksen kansainvälistyminen alkoi vuonna 1983 ostamalla yhdysvaltalaisen viimeistelykoneita valmistavan Appleton Machine Companyn.

Dominionista osa Valmetia

1984

Vuonna 1984 Valmet osti enemmistön kanadalaisen Dominion Engineering Worksin osakkeista. Valmet omisti 65 % uudesta Valmet-Dominion, Inc:stä. Uusi yhtiö avasi uusia mahdollisuuksia Valmetin paperikoneliiketoiminnalle ja varmisti tehokkaamman toiminnan Pohjois-Amerikan markkinoilla, joista oli tullut erittäin tärkeitä koko Valmetille.

The image shows a large industrial setting with heavy machinery and overhead cranes. A prominent orange crane marked "VALMET" is visible at the top, while large rollers and components labeled "TAMFELT" occupy the lower part of the scene. Several workers are standing on the overhead structure, indicating maintenance or installation activities in a paper or material processing facility.

Wärtsilä Järvenpäästä osaksi Valmetia

1986

Wärtsilän Järvenpään tehtaasta tuli osa Valmetia vuonna 1986. Yritysoston taustalla oli Wärtsilän ja Valmetin välinen tuotteiden rationalisointisopimus. Sopimuksen juuret juontavat Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän väliseen tuotejakosopimukseen vuonna 1969. Vuonna 1986 Wärtsilä ja Valmet järjestivät uudelleen myös telakkaomistuksensa.

The image shows a modern, large-scale industrial paper or tissue production machine inside a bright, spacious facility. The equipment consists of multiple connected sections with rollers, metallic enclosures, and elevated platforms with staircases for operational access, indicating a highly automated manufacturing process.

KMW:stä tulee osa Valmetia

1986

Valmet osti KMW:n paperikonetuotannon vuonna 1986. Siitä lähtien Karlstad on vakiinnuttanut asemansa Valmetin teknologiakeskuksena ja pehmopaperikoneliiketoiminnan ja innovaatioiden pääsijaintipaikkana. Kehityksen virstanpylväitä ovat olleet 1980-luvulla kehitetty TAD-kone, vuonna 2004 lanseerattu DCT-konsepti ja vuonna 2008 lanseerattu NTT-konsepti.

CYMIC Boiler elements at Tampella factory, 1987.

CYMIC-kattilat syntyvät

1989 — 1992

Tampella laajensi kiertoleijukattilateknologiaosaamistaan ostamalla pohjoisamerikkalaisen Dorr-Oliverin kattilaliiketoiminnan vuonna 1989. Vuonna 1992 Tampella esitteli ensimmäisen CYMIC-kattilansa, joka perustui sen omaan kiertoleijukattilateknologian innovaatioon.

The image is an old black-and-white illustration depicting an industrial workshop in Göteborg, during the early era of mechanization. Numerous workers operate large belt-driven machinery powered by overhead shafts and pulleys. Gears, wheels, and mechanical components are scattered throughout the scene, capturing the busy and labor-intensive environment of a 19th-century manufacturing facility.

Marmeladista laivanrakennukseen

1841

Götaverken, alun perin AB Keillers Mekaniska Verkstad, perustettiin vuonna 1841 skotlantilaisen liikemiehen Alexander Keillerin telakaksi Göteborgiin, Ruotsiin. Alexander Keillerin äiti loi kuuluisan Keillerin marmeladin, jonka uskotaan olleen ensimmäinen kaupallinen marmeladimerkki, joka oli peräisin Dundeesta, Skotlannista.

A vintage black-and-white advertisement features a drawing of a large heater or stove prominently in the center. To the right, a man in a long coat and hat appears to be warming his hands or smoking a pipe. Text in Swedish below the image promotes “Götaverkens Pannor & Radiatorer” (boilers and radiators) by Götaverken in Göteborg, emphasizing home heating solutions. The design and typography reflect an early 20th-century style.

1000 höyrykattilaa Götaverkeniltä

1850

Höyrypropulsion yleistyessä 1850-luvulla Götaverken alkoi suunnitella ja valmistaa kattiloita höyryntuotantoon. Seuraavien vuosien aikana Göteborgissa valmistettiin lähes 1 000 höyrykattilaa. Asiakkaiden joukossa oli myös ruotsalaisia ja suomalaisia sellutehtaita.

Valmet Järvenpää unit’s roots in Helsinki, Osberg machine shop in the 1800s, 1854.

Järvenpään yksikön juuret Helsingissä

1854

Valmetin Järvenpään yksikön juuret ovat Osbergin konepajassa, joka perustettiin Helsingin Sörnäisiin vuonna 1854. Vuosisadan vaihteessa, fuusioituessaan Siltarakennus Oy:n kanssa, yrityksen nimi muutettiin Kone ja Siltaksi. Tuotanto-ohjelmaan kuuluivat sotilaalliset laitteet, höyrykattilat, sillat, sellunkeittimet, vaa'at, lukot, kotitalouksien emalitavarat ja monet muut tuotteet.

Merrill & Houston Iron Works group photo, 1858.

Beloitin historia alkoi vesipyöristä

1858

Vuonna 1858 Orson E. Merrill tuli Beloitiin Wisconsinissa (USA) ja perusti valimon osoitteeseen 637 Third Street. Seuraavana vuonna hän otti kumppanin, George Houstonin. Merrill and Houston Iron Works -nimellä tunnetun yrityksen päätuote oli Houstonin kehittämä vesipyörä, mutta yritys pystyi toimittamaan myös hevosenkengänkengän nauloja, rauta- ja teräsvaluja, sahoja, augureja, pinnoja ja erilaisia rautatuotteita. Vuonna 1860 Merrillin veli pyysi Merrilliä ja Houstonia valmistamaan osia hänen paperikoneeseensa. Vuoteen 1862 mennessä Merrill ja Houston valmistivat kokonaisia paperikoneita ja valmistivat neljä konetta ensimmäisenä vuonna.

Tampereen Verkatehdas building photo before 1918.

Tampereen Verkatehdas Oy syntyy

1859 — 1863

Jokioinen Verkatehdasta haittasi veden puute. Vedenjakelun turvaamiseksi tehdas siirrettiin Jokioisista Tammerkoskelle Tampereelle. Tuotanto alkoi vuonna 1859. Tehtaan nimi oli A.I Frietsch & Co., mutta yleisesti sitä kutsuttiin "Tampereen Verkatehtaaksi". Koneet siirrettiin pois Jokioisista ja myös monet työntekijöistä muuttivat. Vuonna 1863 Frietsch meni konkurssiin. Mylly siirtyi Suomen Pankille ja myytiin pian Frans von Frenckellille, A.W. Wahrenille, Nils Procopélle, August Borgströmille ja Carl Zuhrille. Näin perustettiin Tampereen Verkatehdas Osakeyhtiö.

Gustaf Adolf Andersson

Kirkonkelloista vetureihin

1860 — 1880

Karlstads Mekaniska Werkstadin (KMW) metallipajan perusti Gustav Adolf Andersson vuonna 1860 Karlstadiin, Ruotsiin. Vuonna 1865 Karlstadin tulipalon jälkeen yhtiö sai suuren tilauksen: uusien kirkonkellojen valamisen Karlstadin tuomiokirkkoon. Ruotsin rautatieverkon laajentuminen avasi uusia markkinoita veturi-, kuljetus- ja rautatiekaluston valmistajille, KMW oli yksi tästä kehityksestä hyötyvistä yrityksistä.

A steam ship built by Tampella, ''Ketterä''.

Tampellan pitkät juuret Tampereella

1861

Tampella, alun perin Tammerfors Linne- &; Jern-Manufaktur Aktie-Bolag, syntyi vuonna 1861, kun vuonna 1856 perustetut Tampereen Pellavakehräämö ja Tampereen konepaja yhdistettiin. Alkuvuosina yritys valmisti pellavavaatteita, laivoja, vesiturbiineja, selluhiomakoneita ja höyrykoneita.

Sunds Bruk, Boiler House, 1868.

Sunds Bruk perustettiin

1868

Sunds Brukin, Sunds Defibrator Industries AB:n edeltäjän, perusti Sundin kylään Ruotsiin vuonna 1868 sepän poika Erik Jan Hammarberg Anders Petter Hedbergin, tunnetun poliitikon, tiedottajan ja liikemiehen Lars Johan Hiertan sekä Bernhard Almquistin taloudellisella tuella.

Beloit Iron Works drawing room in 1885.

Beloit Iron Works syntyy

1885

Vuonna 1885 Merrillin ja Houstonin neljä työntekijää perusti uuden yrityksen, Beloit Iron Worksin. T. Beloitin rautatehtaan järjestäjä ja presidentti oli Fred Messer, joka oli ollut Merrillin ja Houstonin päällikkö. Yhtiö vuokrasi Merrillin ja Houstonin vanhan tehtaan uudelta omistajaltaan toimintaansa varten ja palkkasi kymmenen työntekijää.

Tampereen Verkatehtaalla vaikeat ajat

1888 — 1940

Vuonna 1888 tulipalossa tuhoutui Tampereen Verkatehtaan mylly, yksi Tampereen historian suurimmista. Koko kaupunki tuli ulos sinä kesäyönä nähdäkseen päärakennuksen tuhoutuvan muutamassa tunnissa. Uusi tehdas rakennettiin kuitenkin nopeasti ja tuotanto käynnistyi uudelleen lyhyen tauon jälkeen. Seuraavana vuonna tulva vaurioitti tehdasta. Politiikka puuttui sitten asiaan katkaistakseen kaupan Venäjän kanssa. Suomi itsenäistyi ja Tampereen taistelussa vuonna 1918 yhtiön raaka-ainevarasto paloi. Vuonna 1936 rakennettiin uusi rakennus erityisesti konehuopatuotannon tarpeisiin. 1940-luku toi jälleen sodan. Työvoimasta oli pulaa ja polttoainetta oli vähän. Ilmahyökkäykset häiritsivät normaalia elämää. 2. maaliskuuta 1940 tehtaaseen osui 16 pommia.

Karhula machine shop, 1890 - 1915

Karhulan konepaja

1890 — 1915

Tehtailija William Ruth perusti vuonna 1890 Karhulaan konepajan huolehtimaan sahojensa ja puuhiomonsa koneiden korjauksesta ja huollosta. Näin sai alkunsa Karhulan konepaja, jonka A. Ahlström Oy osti vuonna 1915.

First KMW paper machine delivered to Mänttä, 1891 - 1895.

Ensimmäinen KMW-paperikone toimitettu Mänttään

1891 — 1895

Vuonna 1891 KMW toimittaa ensimmäisen paperikoneensa Mäntän paperitehtaalle Gustaf Adolf Serlachiuksen kanssa käytyjen pitkien neuvottelujen jälkeen. Ennen kuin kone lähti matkaan Suomeen, insinööri Wilhelm Hesslin esitteli sen perusteellisesti Ruotsin lehdistölle. Vuonna 1895 yhtiö valmisti ensimmäisen jenkkikoneensa, jonka halkaisija oli 2 400 mm. Kehitys- ja rakennustyötä johti Hesslin.

SS Wäinämöinen at Suomenlinna shipyard, Helsinki, 1759 - 1900.

Juuret Viaporin telakalla Helsingissä

1759 — 1900

Viaporin (Suomenlinnan) linnoitukseen perustettiin pieni telakka Helsingin edustan saarille, jotka aloittivat toimintansa 1750-luvulla. 20-luvun alussa telakka siirtyi Suomen valtion omistukseen ja osaksi valtion metallitehtaita, myöhemmin Valmetia.

Ernst Gustav von Willebrand

Tamfeltin huopaliiketoiminta on syntynyt

1797 — 1800

Tamfeltin juuret ulottuvat Jokioisten Verkatehtaalle, jonka Turun läänin maaherra Ernst Gustav von Willebrand perusti kuninkaallisten viranomaisten luvalla Tukholmassa 17. toukokuuta 1797. Willebrand halusi valmistaa kangasta uudella englantilaisella konemenetelmällä ja villaa Jokioisten kartanon lampaista. Aluksi hänellä oli 15 työntekijää ja kaksi kutomakonetta. Vuonna 1798 koko mylly poltettiin maan tasalle, mutta se rakennettiin nopeasti uudelleen, ja karstauskoneet ja kudontakoneet olivat käytössä jo 1800-luvulla. Tehdas oli tuolloin ainutlaatuinen Suomessa.

Lue lisää meistä

Tietoa meistä

Strategia

Insights