Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskin hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2024 lopussa rahavarat olivat yhteensä 482 miljoonaa euroa (432 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat 30 miljoonaa euroa (35 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi.

Vuonna 2024 Valmet nosti yhteensä 175 miljoonaa euroa uutta lainaa, josta yhteensä 50 miljoonaa euroa oli Valmetin vihreän rahoituksen viitekehyksen alla nostettua vihreää lainaa AB Svensk Exportkreditsta (SEK) ja yhteensä 125 miljoonaa euroa oli lainaa Pohjoismaiden Investointipankista (NIB).

Maksuvalmiutta turvasi lisäksi 300 miljoonan euron sitova ja nostamatta oleva valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2026, sekä 16 miljoonan euron sitovat ja nostamattomat konsernitililimiitit ja 300 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli käyttämättä raportointikauden lopussa.

Käyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma kasvoi 191 miljoonaan euroon (-82 milj. euroa) vuoden 2023 lopussa johtuen pääasiassa suurten projektien maksueristä sekä vakaan liiketoiminnan osuuden kasvusta.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa mukaan lukien nostamaton sitova valmiusluotto. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät sekä nostamaton sitova valmiusluotto oli vuoden 2024 lopussa 3,4 vuotta (3,0 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 8 prosenttia (8 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2023 lopussa konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi lainoja rahoituslaitoksilta sekä yritystodistuksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin (pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset), eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty vuoden 2024 tilinpäätöksen Liitetiedossa 5, ja vastaavasti johdannaisten maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 9.

 

Milj. euroa 2025 2026 2027 2028 2029 and later
Lainat rahoituslaitoksilta          
     Lyhennykset

94

49 349 377 296
    Korkokulut

47

44 36 17 24
Joukkovelkakirjalainat

 

       
     Lyhennykset

-

- - - 200
     Korkokulut 8 8 8 8 8
Osto- ja muut lyhytaaikaiset rahoitusvelat 481 - - - -
Yhteensä 630 101 393 402 528

 

Milj. euroa 2024 2025 2026 2027 2028 and later
Lainat rahoituslaitoksilta          
     Lyhennykset 40 344 299 99 498
     Korkokulut 59 58 35 34 23
Osto- ja muut lyhytaaikaiset rahoitusvelat 582 - - - -
Yhteensä 681 402 334 133 521

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojan ja johdannaisetn vaikutusta.