Rahoitusriskien hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2024 lopussa rahavarat olivat yhteensä 482 miljoonaa euroa (432 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat 30 miljoonaa euroa (35 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi.

Vuonna 2024 Valmet nosti yhteensä 175 miljoonaa euroa uutta lainaa, josta yhteensä 50 miljoonaa euroa oli Valmetin vihreän rahoituksen viitekehyksen alla nostettua vihreää lainaa AB Svensk Exportkreditsta (SEK) ja yhteensä 125 miljoonaa euroa oli lainaa Pohjoismaiden Investointipankista (NIB).

Maksuvalmiutta turvasi lisäksi 300 miljoonan euron sitova ja nostamatta oleva valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2026, sekä 16 miljoonan euron sitovat ja nostamattomat konsernitililimiitit ja 300 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli käyttämättä raportointikauden lopussa.

Käyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma kasvoi 191 miljoonaan euroon (-82 milj. euroa) vuoden 2023 lopussa johtuen pääasiassa suurten projektien maksueristä sekä vakaan liiketoiminnan osuuden kasvusta.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa mukaan lukien nostamaton sitova valmiusluotto. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät sekä nostamaton sitova valmiusluotto oli vuoden 2024 lopussa 3,4 vuotta (3,0 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 8 prosenttia (8 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2023 lopussa konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi lainoja rahoituslaitoksilta sekä yritystodistuksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin (pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset), eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty vuoden 2024 tilinpäätöksen Liitetiedossa 5, ja vastaavasti johdannaisten maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 9.

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojan ja johdannaisetn vaikutusta.

Pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan toimintaedellytykset, varmistaa joustava pääsy pääomamarkkinoille sekä varmistaa riittävä rahoitus kilpailukykyisin ehdoin. Pääomarakenteen hallinta Valmet-konsernissa kattaa sekä oman pääoman että korolliset lainat. Oma pääoma oli 31. joulukuuta 2024 yhteensä 2 614 miljoonaa euroa (2 572 milj. euroa) ja korolliset lainat yhteensä 1 387 miljoonaa euroa (710 milj. euroa).

Valmet ei ole julkaissut pitkäaikaiseen pääomarakenteeseensa liittyvää tavoitetasoa. Tästä huolimatta Valmetin tavoitteena on ylläpitää vahva pääomarakenne säilyttääkseen asiakkaiden, sijoittajien, velkojien ja markkinoiden luottamuksen. Valmetin hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus. Lainasopimukset sisältävät tavanomaisia kovenanttiehtoja, jotka Valmet täyttää selvästi tilinpäätöshetkellä. Valmetilla ei ollut 31. joulukuuta 2023 luottoluokitusta.

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.

Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin, sijoitusten tuottoihin ja korollisten erien arvostukseen. Korkoriskiä hallinnoi ja valvoo konsernirahoitus. Korkoriskiä hallinnoidaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä korollisten lainojen että korollisten rahoitusvarojen duraatiota. Lisäksi korollisiin varoihin ja velkoihin liittyviltä riskeiltä voidaan suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Kiinteän koron osuus kaikista lainoista tulee olla 10–60 prosentin välillä mukaan lukien korkojohdannaiset. Pitkäaikaisten lainojen duraatio, mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät ja korkojohdannaiset, tulee olla 6–42 kuukautta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko lainasalkusta oli 49 prosenttia (37 %), duraatio 1,2 vuotta (1,3 vuotta) ja euromääräisten velkojen osuus oli 99 prosenttia (100 %) kaikista lainoista vuoden 2024 lopussa. Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista (pois lukien vuokrasopimusvelat) ja koronvaihtosopimuksista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Herkkyysanalyysissä ei ole huomioitu valuuttajohdannaisten korkovaikutusta, sillä yhden prosenttiyksikön muutos koroissa ei olisi merkityksellinen, mikäli vastaava muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa samanaikaisesti. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousulla tai laskulla kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan olisi seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten lainojen, korollisten varojen ja korkojohdannaisten korkokuluihin seuraava vaikutus verovaikutus huomioituna:

Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.

Valmet on käyttänyt korkojohdannaisia suojautuakseen lainasalkun korkoriskeiltä. Kaikkiin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Korkojohdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot ovat esitetty vuoden 2024 tilinpäätöksen Liitetiedossa 9.

Valmetin liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu valuuttariskille useissa valuutoissa, joskin toiminnan maantieteellinen jakautuminen vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Huomattava osuus Valmetin liikevaihdosta sekä kuluista syntyy euroissa (EUR), Yhdysvaltain dollareissa (USD), Ruotsin kruunuissa (SEK) ja Kiinan juaneissa (CNY).

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy tytäryhtiöiden kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muun kuin yksikön toimintavaluutan määräisiä ja kun niihin liittyvät tulevat ja lähtevät rahavirrat ovat määrältään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Muun kuin tytäryhtiön toimintavaluutan määräiset vastaiset rahavirrat on suojattu konsernirahoituksen kanssa tehdyillä sisäisillä termiinisopimuksilla ajanjaksoiksi, jotka eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Tytäryhtiöt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset. Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli tytäryhtiö soveltaa suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernin rahoituspolitiikka määrittää enimmäismäärät konsernirahoituksen hallinnoimille avoimille valuuttapositioille pohjautuen positioiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdettuun enimmäismäärään. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää valuuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Valmet altistuu valuuttariskeille sekä tase-erien että taseen ulkopuolisten erien kautta. Valuuttariski koostuu kaikista valuuttamääräisistä varoista ja veloista, sekä niiden vasta-arvoista yhtiöiden kotivaluutoissa. Laskelmassa on huomioitu ulkoiset, sekä sisäiset lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja ostosopimukset, sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut kirjaamattomat rahavirrat sekä rahoituserät, joista on vähennetty suojaukset. Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin valuuttariski raportointikauden lopussa:

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan tai heikkenevän 10 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin nähden, tämän vaikutus kassavirtaan verovaikutus huomioituna olisi:

Rahoitusinstrumentteja koskevassa IFRS 7:n mukaisessa herkkyysanalyysissä on huomioitu seuraavat erät: osto- ja muut velat, myynti- ja muut saamiset, korolliset velat, rahavarat, talletukset sekä johdannaiset. Seuraavassa taulukossa esitetään vaikutus, joka aiheutuisi euron +/- 10 prosentin muutoksesta muita valuuttoja vastaan verovaikutus huomioituna:

Vaikutus omaan pääomaan on niiden johdannaisten käyvän arvon muutos, jotka täyttävät rahavirran suojauslaskennan kriteerit. Vaikutus tuloslaskelmaan on kaikkien muiden valuuttakurssiriskille alttiina olevien rahoitusinstrumenttien käyvän arvon muutos.

Valuuttajohdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty vuoden 2024 tilinpäätöksen Liitetiedossa 9.

Translaatioriski tai omaan pääomaan liittyvä valuuttariski

Translaatioriskiä syntyy, kun liikearvo, käyvän arvon oikaisut tai tytäryhtiön oma pääoma on jonkin muun valuutan kuin emoyhtiön toimintavaluutan määräinen. Vuoden 2024 lopussa yhteenlaskettu konsernin ei-euromääräisten liikearvon ja käyvän arvon oikaisujen sekä tytäryhtiöiden oman pääoman muodostama translaatioriski oli 1 073 miljoonaa euroa (1 141 milj. euroa). Merkittävimmät translaatioriskit olivat vuonna 2024 Yhdysvaltain dollareissa 428 miljoonaa euroa ja Kiinan juanissa 234 miljoonaa euroa, sekä vastaavasti vuonna 2023 Yhdysvaltain dollareissa 431 miljoonaa euroa ja Kiinan juanissa 220 miljoonaa euroa. Valmet ei tilinpäätöshetkellä suojaudu translaatioriskiin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä.

Valmet altistuu raaka-aineiden ja tarvikkeiden, mukaan luettuna energian, hintojen vaihtelulle. Tytäryhtiöt ovat tunnistaneet hyödykeriskien suojaustarpeensa, ja konsernirahoitus on toteuttanut suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä. Pohjoismaisten tytäryhtiöiden sähkön hintariskiä on suojattu sekä sähköjohdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön ostosopimuksilla. Suojausten painopiste on seuraavan kahden vuoden arvioidussa energian kulutuksessa, ja osa suojauksista ulottuu noin viiden vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Valmetin sähkötermiinien määrä 31. joulukuuta 2024 oli 160 GWh (153 GWh) ja kiinteähintaisten sähkön ostosopimusten määrä 175 GWh (158 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan vaikuttavan seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Valmet voi solmia nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin, ja merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Valmet voi solmia myös romumetallijohdannaissopimuksia pienentääkseen romumetallin hintariskiä Valmetin omissa valimoprosesseissa. Vuoden 2024 lopussa Valmetilla oli avoimia nikkelijohdannaissopimuksia 1 483 tonnia (588 tonnia) ja avoimia romumetallisopimuksia 1 303 tonnia (1 523 tonnia).

Seuraava hyödykehintojen herkkyysanalyysi sisältää termiini- ja swap-sopimuksilla ostettujen hyödykkeiden yhteenlasketun nettomäärän, mutta se ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta.

Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Sähköjohdannaisiin sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Niiden tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan. Nikkeli- ja romumetallijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Luotto- tai vastapuoliriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että asiakas, alihankkija tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Valmetille. Myyntiin ja ostoihin liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti tytäryhtiöiden vastuulla. Tytäryhtiöt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Lisäksi luottoriskin määrää rajataan käyttämällä ennakkomaksuja, rembursseja ja kolmannen osapuolen antamia takauksia. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti kaupan, projektien ja asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja pyrkii varmistamaan, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Valmetilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä johtuen laajasta ja maantieteellisesti hajautuneesta asiakaspohjasta.

Luottoriskin enimmäismäärä koostuu myynti- ja muiden saamisten, sekä ajan kuluessa tulouttamiseen liittyvien sopimukseen perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvosta. Luottoriskiä arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauman että asiakaskohtaisten analyysien perusteella. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty vuoden 2024 Tilinpäätöksen Liitetiedossa 8. Johto arvioi käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin sijoituksiin liittyvän luottoriskin olevan alhainen, koska niihin liittyvä laiminlyöntiriski on alhainen ja liikkeeseenlaskijan kyky täyttää rahavirtavelvoitteensa lähitulevaisuudessa on vahva. Vastapuoliriskiä aiheutuu myös rahoitustapahtumista, joita koskevia sopimuksia tehdään pankkien, muiden rahoituslaitosten ja yritysten kanssa. Konsernirahoitus hallitsee riskiä keskitetysti valitsemalla huolellisesti pankit ja muut vastapuolet, asettamalla vastapuolikohtaisia limiittejä sekä käyttämällä nettoutussopimuksia, kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association), lisätietoja vuoden 2024 Tilinpäätöksen Liitetiedossa 9. Kaikki Valmetin käyttämät rahoituslaitokset kuuluvat investment grade -luokkaan. Laskettaessa rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismäärää, avoimeen positioon luetaan rahavarat, sijoitukset, talletukset ja muut rahoitustransaktiot kuten johdannaissopimukset. Valmetin johto seuraa vastapuolilimiittien noudattamista säännöllisesti.

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen ja -velkojen hierarkiatasot ja sovellettavat arvostusmenetelmät on kuvattu alla. Mitään luokittelumuutoksia ei ole tehty käyvän arvon tasojen välillä.

Taso 1

Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat oikaisemattomat hintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, hinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat osakkeita, jotka kirjataan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter (OTC)-johdannaiset, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa sekä kaikki muut rahoitusvarat ja -velat paitsi osakesijoitukset.

Taso 3

Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Tason 3 rahoitusinstrumentit ovat osakkeita, jotka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tason 3 instrumenteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2023 aikana. 

Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12.2024: