Fortumin ja Valmetin näkemyksiä kiinteän ja kaasumaisen biopolttoaineen kestävyyteen: YHTENÄISET KRITEERIT KAIKELLE BIOENERGIALLE

21.02.2016

Bioenergialla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja energian toimitusvarmuuden parantamisessa sekä työllisyyden ja hyvinvoinnin luomisessa. Etenkin Pohjois-Euroopassa se on tärkeä osa kestävää energiajärjestelmää lisäten kotimaisten energiavarojen käyttöä. Bioenergia on ainoa uusiutuva energialähde, joka voi korvata fossiilisia polttoaineita sekä sähkön, lämmön, että liikennepolttoaineiden tuotannossa. Bioenergiaan liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia sekä teknologian vientimahdollisuuksia.

Vastuulliseen bioenergian tuotantoon ja käyttöön kiinnitetään maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota. Kaiken bioenergian käytön tulee olla ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Ainoastaan kestävästi tuotettu ja käytetty bioenergia tulee luokitella uusiutuvaksi energiaksi ja ottaa huomioon uusiutuvan energian velvoitteita täytettäessä sekä laskea EU:n päästökaupassa nollapäästöiseksi.

Ennustettavan ja vakaan sääntely-ympäristön edistämiseksi, bioenergiamarkkinan toiminnan kehittämiseksi ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi tarvitaan yhdet kriteerit kaikelle bioenergialle, on energia sitten nestemäisessä, kiinteässä tai kaasumaisessa muodossa. Kestävyyskriteereiden tulee kohdistua bioenergian alkuperään sen lopullisesta käyttötarkoituksesta tai olomuodosta riippumatta.

Kiinteän biomassan kestävyyskriteereiden luomisessa tulee välttää päällekkäistä sääntelyä. Kestävän metsänhoidon ja kestävien maatalouskäytäntöjen tulee olla perustana kestävyyskriteereitä määriteltäessä. Kestävyyden osoittamisessa tulee hyödyntää olemassa olevaa metsä- ja maatalouden lainsäädäntöä, joka ottaa huomioon kansalliset erityispiirteet, sekä vapaaehtoisia kansainvälisiä standardeja/järjestelmiä. Kilpailun ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta tärkeää varmistaa eri järjestelmien vastavuoroinen tunnustaminen.

EU:n kriteereiden tulee olla linjassa keskeisten kansainvälisten sääntöjen (mm. bioenergian standardisointi) kanssa ja tavoitteena tulee olla jatkossa globaalit määrittelyt bioenergian kestävyydelle. Ennen globaaleiden kriteereiden aikaansaamista EU:n kriteereitä tulee soveltaa myös unionin alueelle tuotavaan bioraaka-aineeseen.

Hallinnollisesti ja kustannustehokkuuden kannalta tarkoituksenmukaista on soveltaa kriteereitä EU:n päästökaupan piirissä oleviin laitoksiin (yli 20 MW laitokset).

Lisätietoa:

Carita Ollikainen, yhteiskuntasuhdejohtaja, Valmet Oyj (carita.ollikainen@valmet.com, 046 - 921 2437)

Esa Hyvärinen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, Fortum Oyj (esa.hyvarinen@fortum.com, 040 – 826 2646)