Metson osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2010
Metso Oyj:n pörssitiedote 28.10.2010 noin klo 12:00 paikallista aikaa
Vakaata tuloskehitystä
Keskeistä vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä
* Uusia tilauksia saatiin heinä-syyskuussa 1 409 miljoonan euron arvosta, mikä
oli 37 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella (Q3/2009: 1 031 milj. e).
* Tilauskanta kasvoi 21 prosenttia joulukuun 2009 lopusta ja oli syyskuun
lopussa 4 144 miljoonaa euroa (31.12.2009: 3 415 milj. e).
* Liikevaihto kasvoi 11 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 325 miljoonaa
euroa (Q3/2009: 1 196 milj. e).
* EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden
poistoja) ennen kertaluonteisia eriä oli heinä-syyskuussa 128,6 miljoonaa
euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009: 134,3 milj. e ja 11,2 %).
* Liikevoitto (EBIT) oli 103,5 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia
liikevaihdosta (Q3/2009: 114,1 milj. e ja 9,5 %).
* EBIT sisältää kokonaisuudessaan 10,5 miljoonaa euroa negatiivisia
kertaluonteisia eriä (Q3/2009: 9,7 milj. e negatiivisia kertaluonteisia
eriä).
* Osakekohtainen tulos oli 0,45 euroa (Q3/2009: 0,44 e).
* Vapaa kassavirta oli 122 miljoonaa euroa (Q3/2009: 249 milj. e).
* Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 13,0 prosenttia (Q3/2009:
11,1 %).
"Olen tyytyväinen vakaaseen kehitykseemme. Toiminnallinen tuloksemme on
parantunut tänä vuonna neljännes neljännekseltä; EBITA-% ennen kertaluonteisia
eriä oli ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 prosenttia, toisella neljänneksellä
9,1 prosenttia ja nyt kolmannella neljänneksellä 9,7 prosenttia. Toinen vahva
alue on palveluliiketoimintamme, joka kehittyy voimakkaasti: saadut tilaukset
ovat kasvaneet tänä vuonna noin 38 prosenttia. Olen myös tyytyväinen kuluneen
neljänneksen hyvään kassavirtaan. Vahva taseemme antaa lujan pohjan kehittää
Metsoa edelleen", kommentoi Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta.
"Odotamme asteittaisen elpymisen jatkuvan useimmissa asiakasteollisuuksissamme,
mutta näkymät vaihtelevat. Kolmannella neljänneksellä 56 prosenttia uusista
tilauksistamme tuli kehittyviltä markkinoilta ja näkymät ovat edelleen vahvat.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kysyntänäkymät ovat epävarmemmat. Myös
asiakasteollisuuksiemme välillä on eroja, esimerkiksi kaivosteollisuuden kysyntä
jatkuu vahvana, kun taas voimantuotantomarkkinoilla lopullinen päätöksenteko
uusissa projekteissa kestää kauan huolimatta uusiutuvan energian pitkän
aikavälin myönteisestä kysyntänäkymästä.
Tulosohjeistuksemme vuodelle 2010 on ennallaan. Olemme antaneet arvion myös
vuoden 2011 kehityksestä. Tämän vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden tilausten
saanti ylittää saman ajanjakson liikevaihdon 15 prosentilla. Tähän perustuen
sekä olettaen, että maailmantalouden elpyminen jatkuu, arvioimme vuonna 2011
liikevaihtomme kasvavan 10 prosenttia ja EBITA:n ennen kertaluonteisia eriä
paranevan."
Metson avainluvut
Q3/ Q3/ Q1-Q3/ Q1-Q3/
Miljoonaa euroa Muutos % 2010 2009 Muutos % 2009
2010 2009
Liikevaihto 1 325 1 196 11 3 865 3 663 6 5 016
Palveluliiketoiminnan 615 511 20 1 738 1 565 11 2 102
liikevaihto
%:a liikevaihdosta 47 43 46 43 42
Tulos ennen rahoituseriä,
veroja ja aineettomien
hyödykkeiden poistoja
(EBITA) sekä kertaluonteisia
eriä 128,6 134,3 -4 341,2 311,0 10 399,0
%:a liikevaihdosta 9,7 11,2 8,8 8,5 8,0
Liikevoitto 103,5 114,1 -9 313,0 238,6 31 293,6
%:a liikevaihdosta 7,8 9,5 8,1 6,5 5,9
Tulos/osake, euroa 0,45 0,44 2 1,21 0,88 38 1,06
Saadut tilaukset 1 409 1 031 37 4 446 2 993 49 4 358
Palveluliiketoiminnan saadut 672 456 47 2 000 1 450 38 1 937
tilaukset
Tilauskanta kauden lopussa 4 144 3 340 24 3 415
Vapaa kassavirta 122 249 -51 321 449 -29 717
Sitoutuneen pääoman tuotto
(ROCE), ennen veroja,
vuositasolla, % 13,0 11,1 10,0
Omavaraisuusaste kauden 37,2 33,2 35,7
lopussa, %
Nettovelkaantuneisuusaste
kauden lopussa, %
21,3 51,1 32,5
Metson vuoden 2010 kolmannen neljänneksen katsaus
Toimintaympäristömme ja kysyntä heinä-syyskuussa
Kysynnän asteittainen elpyminen jatkui useimmissa asiakasteollisuuksissamme
vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen
kasvaneet budjettialijäämät yhdessä voimakkaiden valuuttakurssivaihteluiden
kanssa ovat kuitenkin synnyttäneet epävarmuutta, joka on hidastanut markkinoiden
elpymistä erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kehittyvien markkinoiden
näkymät ovat edelleen vahvat. Kokonaisuudessaan asiakkaidemme kapasiteetin
käyttöasteet ovat kuitenkin parantuneet selvästi, millä on ollut myönteinen
vaikutus palveluliiketoimintaamme.
Kaivosyhtiöiden kapasiteetin käyttöasteet olivat korkealla ja laite- ja
projektikyselyjen määrä oli vahvalla tasolla, mikä johti uusien tilausten määrän
kasvuun. Mineraalien kysynnän ja hintojen vahvistumisen sekä laajan asennetun
laitekantamme johdosta kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysyntä parani
edelleen.
Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä oli
heikkoa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella ja
Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitivät
kysyntätilanteen hyvänä talouden kasvusta johtuen. Maarakennusteollisuuden
palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää.
Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli heinä-
syyskuussa hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja
Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytön
lisäämiseksi. Tämä tukee pidemmällä aikavälillä biomassan ja jätteen käyttöön
pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvan
energian tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet viivästyttävät lyhyellä
aikavälillä päätöksentekoa monissa projekteissa. Voimantuotantoon liittyvän
palveluliiketoiminnan kysyntä oli hyvää.
Automaatiotuotteidemme kysyntä jatkui hyvänä öljy-, kaasu- ja
petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan maailmanlaajuisen
energiamarkkinan pitkän aikavälin kehitysnäkymien ollessa suotuisat. Myös sellu-
ja paperiteollisuudessa automaatio- ja virtauksensäätöratkaisujemme kysyntä
kehittyi suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysyntä oli
hyvää.
Metallijätteen ja muun kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysyntä oli
tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysyntä on vahvistunut
vuoden 2010 aikana selvästi asiakkaidemme tuotannon käyttöasteiden noustessa.
Uusien kuitulinjojen sekä sellutehtaiden laiteuudistusten ja tehdaspalveluiden
kysyntä oli neljänneksen aikana tyydyttävää sellun hinnan ja kysynnän
vahvistumisen myötä. Etelä-Amerikassa on valmisteluvaiheessa muutamia isoja
kemiallisen selluteollisuuden hankkeita. Uusien paperi- ja kartonkilinjojen
kysyntä keskittyi Kiinaan ja oli tyydyttävää. Pehmopaperin käyttö kasvaa
nopeasti maailmanlaajuisesti, erityisesti kehittyvillä markkinoilla, ja uusien
pehmopaperilinjojen kysyntä oli hyvää. Paperi- ja kartonkiteollisuuden
parantuneet kapasiteetin käyttöasteet lisäsivät paperikonekudosten ja muiden
palvelutuotteidemme kysyntää.
Saadut tilaukset heinä-syyskuussa
Saimme heinä-syyskuussa uusia tilauksia 1 409 miljoonan euron arvosta, eli 37
prosenttia enemmän kuin vertailukaudella (Q3/2009: 1 031 milj. e). Kehittyvien
maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 56 prosenttia. Kaikkien
raportointisegmenttiemme ja maantieteellisten alueiden saadut tilaukset
kasvoivat heikosta vertailukaudesta, lukuun ottamatta Länsi-Eurooppaa.
Palveluliiketoimintamme saadut tilaukset kasvoivat 47 prosenttia
vertailukaudesta ja olivat 48 prosenttia kaikista tilauksista.
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat kaikilla
raportointisegmenteillä.
Kaivos- ja maarakennusteknologian saadut tilaukset olivat heinä-syyskuussa 643
miljoonaa euroa, mikä oli 53 prosenttia vertailukautta enemmän (Q3/2009: 420
milj. e). Tämä oli uusissa tilauksissa seitsemäs perättäinen kasvuneljännes
sitten vuoden 2008 viimeisen neljänneksen, joka oli kysynnässä kaikkien aikojen
matalin. Kaivosasiakkailta saatujen tilausten arvo kasvoi 92 prosenttia ja
maarakennusasiakkaiden tilaukset laskivat 4 prosenttia. Palveluliiketoiminnan
saamat tilaukset kasvoivat 30 prosenttia ja kasvu tuli lähinnä
kaivosasiakkailta. Merkittävimpiin tilauksiin lukeutui kaivoslaitteiden ja
projektiin liittyvien palveluiden toimitus Nordic Minesin uuteen kultakaivokseen
Suomeen.
Energia- ja ympäristöteknologiassa saadut tilaukset kasvoivat 36 prosenttia
vertailukaudesta ja olivat 341 miljoonaa euroa (Q3/2009: 250 milj. e).
Voimantuotanto-liiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 32 prosenttia ja
Automaatio-liiketoiminnan tilaukset 35 prosenttia. Kierrätys-liiketoiminnan
saadut tilaukset kasvoivat lähes 50 prosenttia poikkeuksellisen heikosta
vertailukaudesta. Saatuihin tilauksiimme lukeutui yhden Celulosa Arauco y
Constitucíon maanjäristyksessä vaurioituneen soodakattilan huolto ja kunnostus
Araucossa, Chilessä, hiilipölykattilan muuntaminen biomassakattilalaitokseksi
Dalkialle Puolassa ja biomassaa polttoaineena käyttävä voimalaitos Bomhus
Energille Ruotsiin.
Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset kasvoivat 13 prosenttia
vertailukaudesta ja olivat heinä-syyskuussa 417 miljoonaa euroa (Q3/2009: 369
milj. e). Kasvu tuli erityisesti Kuidut-liiketoiminnasta, jossa saadut tilaukset
kasvoivat 126 prosenttia. Saatuihin tilauksiin kuuluvat Kiinaan toimitettavat
päällystetyn kartongin tuotantolinja Lee & Man Paper Manufacturing -yhtiölle
Guangdongin maakuntaan sekä kaksi kartonkikonetta Liansheng Paper Industry
(Longhai) -yhtiölle Longhain kaupunkiin.
Taloudellinen kehitys heinä-syyskuussa
Heinä-syyskuun liikevaihtomme oli 1 325 miljoonaa euroa, mikä oli 11 prosenttia
enemmän kuin vuotta aiemmin (Q3/2009: 1 196 milj. e). Palveluliiketoiminnan
liikevaihto kasvoi 20 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus liikevaihdosta
oli 47 prosenttia (Q3/2009: 43 %).
Kolmannen neljänneksen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien
hyödykkeiden poistoja sekä kertaluonteisia eriä (EBITA ennen kertaluonteisia
eriä) oli 128,6 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (Q3/2009:
134,3 milj. e ja 11,2 %). Kannattavuus (EBITA-% ennen kertaluonteisia eriä)
jatkoi nousevaa suuntausta ensimmäisen neljänneksen 7,5 prosentista ja toisen
neljänneksen 9,1 prosentista. Kannattavuuden heikkeneminen verrattuna vuoden
2009 kolmanteen neljännekseen johtui lähinnä myynnin ja hallinnon
yleiskustannusten kasvusta suhteessa liikevaihtoon, eli 17,6 prosentista 18,9
prosenttiin. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset olivat poikkeuksellisen
alhaiset viime vuoden kolmannella neljänneksellä tiukoista säästötoimista
johtuen ja tänä vuonna niitä nosti nopeasti vilkastunut kysyntä, jota kuvaa 37
prosentin nousu saaduissa tilauksissa. Kolmannella neljänneksellä
bruttokateprosentti parani vertailukauden 26,0 prosentista 26,9 prosenttiin.
Metson liikevoitto (EBIT) oli 103,5 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia
liikevaihdosta (Q3/2009: 114,1 milj. e ja 9,5 %). Heinä-syyskuun EBIT sisälsi
seuraavat kertaluonteiset erät, joilla oli yhteensä 10,5 miljoonan euron
negatiivinen vaikutus tulokseen:
Kertaluonteiset erät heinä-syyskuussa
Q3/2010
Kaivos- ja Energia- ja Paperi- ja Metso-
maarakennus- ympäristö- kuitu- konserni
teknologia teknologia teknologia
Milj. e
EBITA ennen 74,9 31,7 31,8 128,6
kertaluonteisia eriä
%:a liikevaihdosta 13,3 10,2 7,2 9,7
Kapasiteetin -1,2 -2,9 -2,7 -6,8
sopeuttamiskustannukset
Oikaisu liittyen
immateriaalioikeuksien
käyttöä koskeviin -2,0 - - -2,0
oikeudenkäynteihin
Yhdysvalloissa ja
Australiassa
Oikaisu liittyen -1,6 - - -1,6
liiketoiminnan myyntiin
Varaus aikaisempien
vuosien ALV-hyvityksistä -0,1 - - -0,1
(ICMS) Brasiliassa
Aineettomien hyödykkeiden -1,8 -5,0 -7,2 -14,6
poistot *)
Liikevoitto (EBIT) 68,2 23,8 21,9 103,5
*) Sisältää 8,4 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä
tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.
Q3/2009
Kaivos- ja Energia- ja Paperi- ja Metso-
maarakennus- ympäristö- kuitu- konserni
teknologia teknologia teknologia
Milj.e
EBITA ennen 57,7 40,3 35,9 134,3
kertaluonteisia eriä
%:a liikevaihdosta 11,7 11,5 10,1 11,2
Kapasiteetin -10,6 -3,2 -3,5 -17,3
sopeuttamiskustannukset
Voitto Talvivaaran 7,6 - - 7,6
osakkeiden myynnistä
Aineettomien hyödykkeiden -1,0 -4,2 -4,8 -10,5
poistot *)
Liikevoitto (EBIT) 53,7 32,9 27,6 114,1
*) Sisältää 4,4 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä
tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.
Metson tammi-syyskuun 2010 osavuosikatsaus
Saadut tilaukset ja tilauskanta
Saimme tammi-syyskuussa uusia tilauksia 4 446 miljoonan euron arvosta eli 49
prosenttia vertailukautta enemmän. Ilman valuuttakurssimuutosten
käännösvaikutusta kasvu olisi ollut 39 prosenttia. Kysynnän vahvistuminen oli
voimakkainta Paperi- ja kuituteknologiasegmentissä, mutta myös muiden
raportointisegmenttien uusien tilausten määrä kasvoi selvästi. Asiakkaidemme
parantuneet käyttöasteet näkyivät palveluliiketoiminnan tilausten 38 prosentin
kasvuna vertailukaudesta.
Saatujen tilausten perusteella kolme suurinta maata olivat Kiina, Yhdysvallat
sekä Brasilia. Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 53
prosenttia (Q1-Q3/2009: 49 %).
Tilauskantamme oli syyskuun lopussa 4 144 miljoonaa euroa, mikä on 21 prosenttia
vuoden 2009 lopun tilauskantaa suurempi (3 415 milj. e). Noin 1,6 miljardia
euroa tilauskantaamme sisältyvistä toimituksista arvioidaan ajoittuvan tälle
vuodelle ja niistä noin 920 miljoonaa euroa on palveluliiketoiminnan tilauksia.
Syyskuun lopun tilauskantaan sisältyi noin 395 miljoonan euron arvosta
projekteja (30.6.2010: 395 milj. e), joiden toimitusten ajoitukseen liittyy
epävarmuutta ja jotka tullaan tämänhetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden
2010 jälkeen. Näihin projekteihin sisältyy sellutehdasprojekti Fibrialle,
Brasiliaan.
Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin
Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
Milj. e %:a saaduista Milj. e %:a saaduista
tilauksista tilauksista
Kaivos- ja
maarakennusteknologia
1 806 40 1 203 40
Energia- ja 1 081 24 793 26
ympäristöteknologia
Paperi- ja kuituteknologia 1 560 35 983 33
Valmet Automotive 48 1 42 1
Segmenttien väliset saadut
tilaukset
-49 -28
Yhteensä 4 446 100 2 993 100
Saadut tilaukset markkina-alueittain
Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
Milj. e %:a saaduista Milj. e %:a saaduista
tilauksista tilauksista
Eurooppa 1 605 35 1 081 36
Pohjois-Amerikka 659 15 509 17
Etelä- ja Väli- 647 15 345 12
Amerikka
Aasia ja Tyynenmeren 1 323 30 869 29
alue
Afrikka ja Lähi-Itä 212 5 189 6
Yhteensä 4 446 100 2 993 100
Liikevaihto
Liikevaihtomme kasvoi tammi-syyskuussa vertailukaudesta 6 prosenttia ja oli
3 865 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 3 663 milj. e). Ilman valuuttakurssimuutosten
käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut yhdellä prosentilla. Liikevaihdon
kasvu tuli Paperi- ja kuituteknologiasta, jossa kasvu vertailukaudesta oli 30
prosenttia. Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto oli vertailukauden
tasolla ja Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 11 prosenttia.
Palveluliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 11 prosenttia (ilman ostetun
Kudokset-liiketoiminnan, eli entisen Tamfeltin, vaikutusta kasvua oli 4
prosenttia), ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 46 prosenttiin (Q1-
Q3/2009: 43 %).
Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia,
joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli noin 36 prosenttia.
Kehittyvien maiden osuus liikevaihdostamme oli 49 prosenttia (Q1-Q3/2009: 43 %).
Liikevaihto raportointisegmenteittäin
Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
%:a konsernin %:a konsernin
liikevaihdosta liikevaihdosta
Milj. e Milj. e
Kaivos- ja
maarakennusteknologia
1 576 41 1 551 42
Energia- ja 978 25 1 104 30
ympäristöteknologia
Paperi- ja kuituteknologia 1 301 33 1 002 27
Valmet Automotive 48 1 42 1
Segmenttien välinen -38 -36
laskutus
Yhteensä 3 865 100 3 663 100
Liikevaihto markkina-alueittain
Q1-Q3/2010 Q1-Q3/2009
%:a konsernin %:a konsernin
liikevaihdosta liikevaihdosta
Milj. e Milj. e
Eurooppa 1 370 36 1 589 43
Pohjois-Amerikka 665 17 574 16
Etelä- ja Väli- 532 14 458 12
Amerikka
Aasia ja 1 086 28 755 21
Tyynenmeren alue
Afrikka ja Lähi-Itä 212 5 287 8
Yhteensä 3 865 100 3 663 100
Taloudellinen tulos
Tammi-syyskuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 341,2 miljoonaa euroa eli
8,8 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 311,0 milj. e ja 8,5 %). Korkeammat
kapasiteetin käyttöasteet ja kasvanut myynti paransivat bruttokateprosenttia
noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Kasvua tasoitti osin myynnin ja hallinnon
yleiskustannusten kasvu 18,8 prosentista vuoden 2009 tammi-syyskuussa 19,2
prosenttiin tämän vuoden vastaavana aikana. Myynnin ja markkinoinnin
yleiskustannuksia on nostanut lähinnä nopeasti vilkastunut kysyntä, joka näkyy
49 prosentin kasvuna saaduissa tilauksissa.
Tammi-syyskuun liikevoittomme (EBIT) oli 313,0 miljoonaa euroa eli 8,1
prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 238,6 milj. e ja 6,5 %).
Tammi-syyskuun EBIT sisältää 14,9 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, joilla
oli positiivinen tulosvaikutus. Kertaluonteiset erät on eritelty seuraavassa
taulukossa.
Kertaluonteiset erät
Q1-Q3/2010 Paperi
Kaivos- ja Energia- ja Metso-
maarakennus- ympäristö- - ja kuitu- konserni
teknologia teknologia teknologia
Milj. e
EBITA ennen 179,2 92,8 86,7 341,2
kertaluonteisia eriä
%:a liikevaihdosta 11,4 9,5 6,7 8,8
Kapasiteetin -1,2 -7,9 -5,6 -14,7
sopeuttamiskustannukset
Voitto Talvivaaran 1,1 - - 1,1
osakkeiden myynnistä
Saatu sovintokorvaus
immateriaalioikeuksien
käyttöön liittyvissä 30,1 - - 30,1
oikeudenkäynneissä
Yhdysvalloissa ja
Australiassa
Voitto liiketoiminnan 0,9 - - 0,9
myynnistä
Luottotappiovaraus
liittyen kahteen - - 0,9 0,9
paperikone-asiakkaaseemme
Varaus aikaisempien
vuosien ALV-hyvityksistä -3,4 - - -3,4
(ICMS) Brasiliassa
Aineettomien hyödykkeiden -4,7 -14,9 -21,8 -43,1
poistot *)
Liikevoitto (EBIT) 202,0 70,0 60,2 313,0
*) Sisältää 25,0 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä
tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.
Q1-Q3/2009 Paperi-
Kaivos- ja Energia- ja Metso-
maarakennus- ympäristö- ja kuitu- konserni
teknologia teknologia teknologia
Milj. e
EBITA ennen 159,4 109,5 54,5 311,0
kertaluonteisia eriä
%:a liikevaihdosta 10,3 9,9 5,4 8,5
Kapasiteetin -16,0 -6,0 -21,6 -43,6
sopeuttamiskustannukset
Voitto Talvivaaran 13,8 - - 13,8
osakkeiden myynnistä
Valuuttasuojauksen
purkaminen peruuntuneesta - - -9,0 -9,0
asiakastilauksesta johtuen
Luottotappiovaraus
liittyen kahteen - - -4,1 -4,1
paperikone-asiakkaaseemme
Aineettomien hyödykkeiden -2,6 -13,2 -12,0 -29,5
poistot *)
Liikevoitto (EBIT) 154,6 90,3 7,8 238,6
*) Sisältää 13,7 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä
tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.
2009 Paperi-
Kaivos- ja Energia- ja Metso-
maarakennus- ympäristö- ja kuitu- konserni
teknologia teknologia teknologia
Milj. e
EBITA ennen 201,6 147,4 71,3 399,0
kertaluonteisia eriä
%:a liikevaihdosta 9,7 9,7 5,1 8,0
Kapasiteetin -21,9 -11,1 -41,7 -74,7
sopeuttamiskustannukset
Myyntivoitto Talvivaaran 23,1 - - 23,1
osakkeiden myynnistä
Valuuttasuojauksen
purkaminen peruuntuneesta - - -9,0 -9,0
asiakastilauksesta johtuen
Luottotappiovaraus
liittyen kahteen - - -4,1 -4,1
paperikone-asiakkaaseemme
Aineettomien hyödykkeiden -4,0 -18,2 -15,7 -40,7
poistot *)
Liikevoitto (EBIT) 198,8 118,1 0,8 293,6
*) Sisältää 18,5 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä
tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.
Konsernihallinnon liikevoittoon sisältyy tammi-syyskuussa 9 miljoonan euron
kurssivoitto raportointisegmenttien tekemistä valuuttasuojauksista
konsernirahoituksen kanssa (Q1-Q3/2009: kurssivoitto 10 milj. e). Vastaava
kurssitappio sisältyy raportointisegmenttien liiketulokseen.
Nettorahoituskulumme olivat tammi-syyskuussa 53 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 59
milj. e). Korkokulut olivat 52 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 56 milj. e).
Nettorahoituskulut sisältävät 9 miljoonan euron valuuttakurssitappion liittyen
edellä mainittuun Konsernihallinnon kurssivoittoon.
Tuloksemme ennen veroja oli 260 miljoonaa euroa (180 milj. e), ja vuoden 2010
veroasteen arvioimme olevan noin 30 prosenttia (2009: 32 %).
Emoyhtiön omistajille kuuluva tammi-syyskuun tulos oli 181 miljoonaa euroa (Q1-
Q3/2009: 125 milj. e) eli osakekohtaisesti 1,21 euroa (0,88 e/osake).
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammi-syyskuussa 13,0
prosenttia (11,1 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 13,5 prosenttia (11,4 %).
Kassavirta ja rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-syyskuussa 368 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009:
487 milj. e).
Nettokäyttöpääoma laski tammi-syyskuussa 31 miljoonalla eurolla.
Vapaa kassavirta oli tammi-syyskuussa 321 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: 449 milj.
e).
Korolliset nettovelkamme olivat syyskuun lopussa 415 miljoonaa euroa
(31.12.2009: 583 milj. e).
Syyskuun lopussa rahavaramme olivat yhteensä 984 miljoonaa euroa, josta 362
miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen
maturiteetti oli yli kolme kuukautta. Loput 622 miljoonaa euroa on kirjattu
rahoihin ja pankkisaamisiin. Syndikoitu 500 miljoonan euron
valmiusluottositoumus on käytettävissä vuoden 2011 lopulle, eikä siitä ole tällä
hetkellä nostettu lainaa. Metson likviditeettitilanne on hyvä.
Nettovelkaantuneisuusasteemme oli syyskuun lopussa 21,3 prosenttia (51,1 %) ja
omavaraisuusasteemme oli 37,2 prosenttia (33,2 %). Huhtikuussa, varsinaisen
yhtiökokouksen jälkeen, maksoimme vuodelta 2009 osinkoja 105 miljoonaa euroa.
Investoinnit ja T&K
Tammi-syyskuun bruttoinvestointimme ilman yritysostoja olivat 90 miljoonaa euroa
(Q1-Q3/2009: 79 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 59 prosenttia eli 53
miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointimme sisälsivät kaksi pienehköä
teknologiayrityshankintaa. Huhtikuussa ostimme Viconsyksen vianilmaisu- ja
katkokamerajärjestelmä -liiketoiminnan (noin 30 henkilöä) ja elokuussa hankimme
Camoplast-Finntrack Oy:n kumihihnoihin liittyvän liiketoiminnan (noin 16
henkilöä) täydentämään palvelu- ja tuotetarjontaamme sellu- ja
paperiteollisuuden asiakkaillemme. Arvioimme vuoden 2010 investointien olevan
jonkin verran vuoden 2009 investointeja suuremmat (2009: 117 milj. e).
Metson tähän mennessä suurimman yksittäisen investoinnin Intiassa, Metso Parkin,
ensimmäinen vaihe valmistui maaliskuussa ja investoinnin toinen vaihe on
aloitettu. Kiinassa, Shanghaissa, avattiin toukokuussa automaatio- ja
virtauksensäätöratkaisuihin erikoistunut teknologiakeskus. Yorkissa,
Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, otettiin toukokuussa käyttöön uudet toimitilat
Kaivos- ja maarakennusteknologian tarpeisiin. Kesäkuussa aloitettiin uuden
tehtaan rakennustyöt Vantaalla teollisuusventtiileiden Suomen tuotannon
tarpeisiin. Sekä Yorkin että Vantaan toimitilojen kulut käsitellään
käyttöleasing-sopimuksina. Araucariassa, Paranan osavaltiossa, Brasiliassa
aloitettiin uusien sellu- ja voimantuotantoteollisuutta palvelevien toimitilojen
rakennustyöt. Alkuvuonna saimme Jyväskylässä päätökseen
Paperiteknologiakeskuksen koekoneen uudistuksen. Kiinassa on valmistumassa
kolmas massa- ja paperiteollisuuden huoltokeskus Ziboon. Kaivos- ja
maarakennusteknologiassa sekä Automaatio-liiketoiminnassa on käynnissä
investoinnit globaaleihin toiminnanohjausjärjestelmiin.
Metson tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat tammi-syyskuussa 76 miljoonaa euroa
eli 2,0 prosenttia konsernin liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 84 milj. e ja 2,3 %).
Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset
Heinäkuussa ostimme Wyesco of Louisiana L.L.C:n huoltoliiketoiminnan
Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa. Hankittu liiketoiminta liitettiin Metson
Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin ja se työllistää 30 henkilöä.
Huhtikuussa myimme Flexowell-kuljetinhihnatoimintamme Saksassa ContiTech
Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell kuului Metson Kaivos- ja
maarakennusteknologiasegmenttiin.
Marraskuussa 2009 solmimme yhdistymissopimuksen Tamfeltin kanssa, joka on yksi
maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Ostotarjous
toteutettiin marras-joulukuussa 2009 ja saatiin päätökseen 23.12.2009.
Tarjouksen ulkopuolelle jääneistä 2 prosentista Tamfeltin osakkeita tehtiin
osakeyhtiölain mukainen lunastustarjous ja toukokuussa saimme omistusoikeuden
kaikkiin Tamfeltin osakkeisiin. Lunastushinnaksi muodostui välimiestuomiossa
7,17 euroa osakkeelta. Metso maksoi lunastushinnan, 4,3 miljoonaa euroa,
syyskuussa 2010 lunastusmenettelyssä mukana olleille Tamfeltin
vähemmistöosakkeenomistajille.
Hankinta-ajankohdasta lähtien Tamfelt on ollut toiminnallisesti ja
hallinnollisesti osa Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiämme, ja siitä
muodostettiin segmentin Kudokset-liiketoimintalinja.
Henkilöstö
Palveluksessamme oli syyskuun lopussa 27 552 henkilöä, mikä oli 386 henkilöä
enemmän kuin vuoden 2009 lopussa (31.12.2009: 27 166 henkilöä), ja 719 henkilöä
vähemmän kuin vuosi sitten, kun otetaan huomioon ostettujen ja myytyjen
liiketoimintojen henkilöstövaikutukset. Henkilöstömäärä kasvoi 5 prosenttia
Kaivos- ja maarakennusteknologiassa ja pysyi vuoden 2009 lopun tasolla Energia-
ja ympäristöteknologiassa ja Paperi- ja kuituteknologiassa. Tammi-syyskuussa
palveluksessamme oli keskimäärin 27 333 henkilöä.
Henkilöstö alueittain
%:a kon-
30.9. sernin 30.9. 2009 %:a konsernin Muutos % 31.12.
2010 henki- henkilöstöstä 2009
löstöstä
Suomi 8 767 32 8 321 31 5 8 746
Muut 2 867 10 2 985 11 -4 2 995
Pohjoismaat
Muu Eurooppa 3 430 12 3 516 13 -2 3 678
Pohjois- 3 454 13 3 502 13 -1 3 428
Amerikka
Etelä- ja Väli- 3 045 11 2 720 10 12 2 618
Amerikka
Aasia ja
Tyynenmeren 4 599 17 4 218 16 9 4 316
alue
Afrikka ja 1 390 5 1 401 6 -1 1 385
Lähi-Itä
Yhteensä 27 552 100 26 663 100 3 27 166
Muutoksia ylimmässä johdossa
Elokuussa Metson hallitus nimitti diplomi-insinööri Matti Kähkösen Metso Oyj:n
ja Metso-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi. Matti Kähkönen aloittaa uudessa
tehtävässään 1.3.2011. Metson nykyinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta jatkaa
tehtävässään 1.3.2011 saakka. Matti Kähkösen päävastuualue on siihen asti
Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentin johtaminen.
Varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) Olli Vaartimo saavutti
johtajasopimuksensa mukaisen 60 vuoden eläkeiän syyskuussa. Lokakuun alusta
Metson varatoimitusjohtajuus siirtyi Olli Vaartimolta Matti Kähköselle, joka
toimii varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena sekä Metson
johtoryhmän varapuheenjohtajana. Vaartimo on lupautunut olemaan käytettävissä
vuoden 2011 kesäkuun loppuun tukemassa siirtymäkauden aikana Metson ylimmän
johdon vaihdoksia mukaan lukien uuden CFO:n haku.
RAPORTOINTISEGMENTIT
Kaivos- ja maarakennusteknologia
Q3/ Q3/ Q1-Q3/ Q1-Q3/
Miljoonaa euroa Muutos % 2010 2009 Muutos % 2009
2010 2009
Liikevaihto 563 492 14 1 576 1 551 2 2 075
Palveluliiketoiminnan 292 259 13 827 777 6 1 017
liikevaihto
%:a liikevaihdosta 52 53 53 50 49
Tulos ennen rahoituseriä,
veroja ja aineettomien
hyödykkeiden poistoja
(EBITA) sekä
kertaluonteisia eriä 74,9 57,7 30 179,2 159,4 12 201,6
%:a liikevaihdosta 13,3 11,7 11,4 10,3 9,7
Liikevoitto 68,2 53,7 27 202,0 154,6 31 198,8
%:a liikevaihdosta 12,1 10,9 12,8 10,0 9,6
Saadut tilaukset 643 420 53 1 806 1 203 50 1 660
Palveluliiketoiminnan 311 239 30 915 733 25 970
saadut tilaukset
Tilauskanta kauden 1 329 1 103 20 1 041
lopussa
Henkilöstö kauden lopussa 9 974 10 014 0 9 541
Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto kasvoi 2 prosenttia viime vuoden
tammi-syyskuusta (ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto
olisi laskenut 8 %) ja oli 1 576 miljoonaa euroa. Kaivosliiketoiminnan
liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja maarakennusliiketoiminnassa liikevaihto oli
vertailukauden tasolla. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 6 prosenttia,
ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 53 prosenttia (Q1-Q3/2009: 50 %).
Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-syyskuun EBITA ennen kertaluonteisia
eriä oli 179,2 miljoonaa euroa (kertaluonteiset erät on eritelty 'Taloudellinen
tulos' -osiossa) eli 11,4 prosenttia tammi-syyskuun liikevaihdosta (Q1-Q3/2009:
159,4 milj. e ja 10,3 %). Parantuneet kapasiteetin käyttöasteet ja hintataso
vaikuttivat myönteisesti kannattavuuteen, kun taas myynnin ja hallinnon
yleiskustannusten 7 prosentin nousu verrattuna liikevaihdon 2 prosentin kasvuun
heikensi kannattavuutta. Markkinoiden kasvanut aktiivisuus nosti myynnin ja
hallinnon yleiskustannuksia.
Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 202,0 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia
liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 154,6 milj. e ja 10,0 %). Liikevoitto sisältää
kertaluonteisia eriä, jotka paransivat tulosta nettomääräisesti yhteensä 27,5
miljoonalla eurolla, kun taas vertailukaudella kertaluonteiset erät rasittivat
tulosta 2,2 miljoonalla eurolla.
Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-syyskuun saadut tilaukset kasvoivat 50
prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 806 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset
kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kaivosasiakkailta saadut
tilaukset kasvoivat 71 prosenttia ja maarakennusasiakkailta saadut tilaukset 16
prosenttia vertailukaudesta. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten osuus
oli 60 prosenttia (Q1-Q3/2009: 50 %). Tammi-syyskuun saatuihin tilauksiin kuuluu
jauhatuslaitteisto Kinross Gold -kultakaivokselle Brasiliaan ja kaivoslaitteet
Tiscolle Kiinaan sekä kaivoslaitteita ja projektiin liittyviä palveluja Nordic
Minesin uuteen kultakaivokseen Suomeen.
Tilauskanta vahvistui vuoden 2009 lopusta 28 prosenttia ja oli syyskuun lopussa
1 329 miljoonaa euroa (31.12.2009: 1 041 milj. e). Syyskuun lopun
tilauskannassa, kuten kesäkuunkin lopussa, oli noin 75 miljoonan euron arvosta
kaivoslaitetilauksia, joihin liittyi lähinnä toimitusaikaa koskevaa
epävarmuutta.
Energia- ja ympäristöteknologia
Q3/ Q3/ Q1-Q3/ Q1-Q3/
Miljoonaa euroa Muutos % 2010 2009 Muutos % 2009
2010 2009
Liikevaihto 312 350 -11 978 1 104 -11 1 523
Palveluliiketoiminnan 129 117 10 372 379 -2 516
liikevaihto
%:a liikevaihdosta 42 34 39 35 35
Tulos ennen rahoituseriä,
veroja ja aineettomien
hyödykkeiden poistoja
(EBITA) sekä
kertaluonteisia eriä 31,7 40,3 -21 92,8 109,5 -15 147,4
%:a liikevaihdosta 10,2 11,5 9,5 9,9 9,7
Liikevoitto 23,8 32,9 -28 70,0 90,3 -22 118,1
%:a liikevaihdosta 7,6 9,4 7,2 8,2 7,8
Saadut tilaukset 341 250 36 1 081 793 36 1 297
Palveluliiketoiminnan
saadut tilaukset
162 98 65 460 326 41
Tilauskanta kauden lopussa 1 159 939 23 1 032
Henkilöstö kauden lopussa 6 015 6 119 -2 6 060
Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto laski 11 prosenttia vuoden 2009
heikosta tilausten saannista johtuen, ja oli 978 miljoonaa euroa.
Voimantuotanto-liiketoiminnan liikevaihto laski 13 prosenttia, Automaatio-
liiketoiminnan 11 prosenttia ja Kierrätys-liiketoiminnan 9 prosenttia.
Palveluliiketoiminnan liikevaihto oli lähes vertailukauden tasolla, ja sen osuus
segmentin liikevaihdosta oli 39 prosenttia (Q1-Q3/2009: 35 %).
Energia- ja ympäristöteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 92,8
miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 109,5 milj. e ja
9,9 %). Liikevaihdon laskun heikentävää vaikutusta kannattavuuteen tasoitti
osaltaan selvästi parantunut projektien toteutus suuremmissa
toimituskokonaisuuksissa.
Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) laski ja oli 70,0 miljoonaa euroa eli 7,2
prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 90,3 milj. e ja 8,2 %). Liikevoitto
sisältää kertaluonteisia kuluja (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen
tulos' -osiossa) 7,9 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: kertaluonteiset kulut 6,0
milj. e) lähinnä kapasiteetin sopeuttamiseen liittyen.
Segmentin saadut tilaukset kasvoivat 36 prosenttia vertailukaudesta ja olivat
1 081 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikissa liiketoiminnoissa.
Saatuihin tilauksiin kuuluivat biomassakattilalaitokset RWE npower renewables
-yhtiölle Iso-Britanniaan sekä 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Lisäksi saimme
useita automaatiotilauksia voimalaitosten, sellutehtaiden, paperi-, kartonki- ja
pehmopaperilinjojen sekä öljy- ja kaasuprosessien hallintaan.
Kierrätysliiketoiminnassa saimme useita tilauksia suurehkoista
metallinkierrätysmurskaimista.
Syyskuun lopun tilauskanta, 1 159 miljoonaa euroa, oli 12 prosenttia suurempi
kuin vuoden 2009 lopussa. Noin 80 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista
projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus
liittyy pääosin voimakattila- ja automaatiojärjestelmätoimituksiin Fibrian
sellutehdasprojektiin Brasiliassa.
Paperi- ja kuituteknologia
Miljoonaa euroa Q3/ Q3/ Muutos % Q1-Q3/ Q1-Q3/ Muutos % 2009
2010 2009 2010 2009
Liikevaihto 443 356 24 1 301 1 002 30 1 408
Palveluliiketoiminnan 194 135 44 539 410 31 569
liikevaihto
%:a liikevaihdosta 44 38 41 41 41
Tulos ennen
rahoituseriä, veroja ja
aineettomien
hyödykkeiden poistoja
(EBITA) sekä
kertaluonteisia eriä
31,8 35,9 -11 86,7 54,5 59 71,3
%:a liikevaihdosta 7,2 10,1 6,7 5,4 5,1
Liikevoitto 21,9 27,6 -21 60,2 7,8 n/a 0,8
%:a liikevaihdosta 4,9 7,8 4,6 0,8 0,1
Saadut tilaukset 417 369 13 1 560 983 59 1 384
Palveluliiketoiminnan
saadut tilaukset
198 119 66 625 391 60 524
Tilauskanta kauden 1 703 1 330 28 1 380
lopussa
Henkilöstö kauden 10 388 9 475 10 10 459
lopussa
Paperi- ja kuituteknologian tammi-syyskuun liikevaihto kasvoi 30 prosenttia ja
oli 1 301 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli tasaisesti kaikilta
liiketoimintalinjoilta. Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu ilman Kudokset-
liiketoiminnan vaikutusta oli 19 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto
nousi 31 prosenttia ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 41 prosenttia (Q1-
Q3/2009: 41 %). Palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu tuli pääosin hankitusta
Kudokset-liiketoiminnasta.
Paperi- ja kuituteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 86,7 miljoonaa
euroa eli 6,7 prosenttia liikevaihdosta (Q1-Q3/2009: 54,5 milj. e ja 5,4 %).
Kannattavuuden selvä nousu johtui erityisesti palveluliiketoiminnan tuloksen
merkittävästä parantumisesta ja Paperit-liiketoiminnan vahvasta liikevaihdon
kasvusta. Vuoden 2009 kolmannen neljänneksen operatiivinen EBITA-% oli
poikkeuksellisen vahva, koska eräiden suurten paperikoneprojektien käyttökatteet
olivat korkeat suhdannetilanteen mahdollistamisista alhaisista hankintahinnoista
ja menestyksekkäästä projektien toteutuksesta johtuen.
Tammi-syyskuun liikevoitto (EBIT) oli 60,2 miljoonaa euroa eli 4,6 prosenttia
liikevaihdosta. Liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä (kertaluonteiset erät
eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa), jotka heikensivät tulosta 4,7
miljoonalla eurolla (Q1-Q3/2009: kertaluonteiset erät heikensivät tulosta 34,7
milj. e).
Paperi- ja kartonkiasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat tammi-syyskuussa 8
prosenttia ja massateollisuuden tilaukset 220 prosenttia poikkeuksellisen
heikosta vertailukaudesta. Pehmopaperiasiakkaiden tilaukset kasvoivat 59
prosenttia. Kokonaisuudessaan Paperi- ja kuituteknologian saatujen tilausten
arvo nousi 59 prosenttia ja oli 1 560 miljoonaa euroa. Palveluliiketoiminnan
saadut tilaukset kasvoivat 60 prosenttia (ilman Kudokset-liiketoimintaa kasvu
oli 30 prosenttia). Tammi-syyskuussa saamiimme tilauksiin sisältyi
kartonginvalmistusteknologiaa ja laitteistoja Cheng Loong -yhtiölle Taiwaniin,
Saica Containerboardille Iso-Britanniaan sekä Zhejiang Ji'An -yhtiölle Kiinaan
ja hienopaperilinja APRIL Fine Paper (Guangdong):lle Kiinaan sekä sellutehdas
japanilaiselle Oji Paperille Kiinaan ja keskeinen teknologia Ilim Group -yhtiön
uuteen sellutehtaaseen Bratskiin, Venäjälle.
Syyskuun lopun tilauskanta oli 1 703 miljoonaa euroa, josta noin 240 miljoonaa
euroa liittyy brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan sellutehdasprojektiin,
jonka toimitusaikataulu on edelleen avoin.
Valmet Automotive
Valmet Automotiven liikevaihto oli tammi-syyskuussa 48 miljoonaa euroa (Q1-
Q3/2009: 42 milj. e). Liiketappio oli 7,8 miljoonaa euroa (Q1-Q3/2009: tappio
8,4 milj. e). Toimitusmäärät kasvoivat kolmannella neljänneksellä ja
kannattavuus kääntyi voitolliseksi. Syyskuun lopussa Valmet Automotiven
henkilöstömäärä oli 668 (31.12.2009: 679 henkilöä).
Valmet Automotive valmistaa THINK City -sähköautoja norjalaiselle THINK Global
AS:lle ja sähkökäyttöisiä golfautoja tanskalaiselle Garia A/S:lle. Lisäksi
Valmet Automotivella on Porsche AG:n kanssa valmistussopimus, jonka odotetaan
päättyvän vuoden 2011 lopussa.
Valmet Automotivella on lisäksi sopimus yhdysvaltalaisen Fisker Automotive
Inc.:n kanssa verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton valmistuksesta ja
suunnittelusta. Esisarja-autojen toimitukset on aloitettu, ja sarjatuotannon
suunnitellaan käynnistyvän vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.
Vuosituotannoksi on täydellä kapasiteetilla suunniteltu 15 000 autoa.
Liiketoiminnan lähiajan riskit
Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kasvaneet budjettialijäämät yhdessä
voimakkaiden valuuttakurssivaihteluiden kanssa ovat kasvattaneet epävarmuutta,
mikä saattaa näkyä talouden toipumisen hitautena erityisesti Euroopassa ja
Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta arvioimme asiakasteollisuuksiemme
liiketoimintaympäristön kehityksen jatkuvan suotuisana loppuvuoden 2010 ja
vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Arvioimme, että
palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä markkinoilta tulevan liiketoimintamme
suuri osuus pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä
vaikutuksia.
Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, sillä saattaa olla haitallisia
vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai
tilauskannassamme jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta
saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Alle 10 prosentissa
tilauskannassamme tällä hetkellä olevista projekteista on toimituksen
ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa
asiakasennakoiden määrä on yleensä 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja
lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää
selvästi projekteihin liittyvää riskiämme ja rahoitustarvetta. Arvioimme
jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan.
Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.
Olemme sopeuttaneet kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme säilyttääksemme
kilpailukykymme. Myös toimittajamme ovat sopeuttaneet viimeisten kahden vuoden
aikana voimakkaasti kapasiteettiaan ja on mahdollista, että kysynnän
vahvistuessa toimittajien kyky vastata raaka-aineiden, komponenttien ja
alihankintapalvelujen kasvavaan kysyntään on heikentynyt, mikä voi johtaa
toimitusvaikeuksiin. Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, tuotteidemme
markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.
Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa
riittävästi kaikissa olosuhteissa. Arvioimme rahoitusvarojemme, 984 miljoonaa
euroa, ja nostettavissa olevien luottositoumustemme olevan riittävällä tasolla
yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Nostamattomat luottositoumukset
olivat 500 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen
takaisinmaksuaika on 3,0 vuotta. Alle kolmannes pitkäaikaisista lainoistamme
erääntyy vuoden 2011 loppuun mennessä. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen
perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin
lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia.
Täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot.
Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja
investointeihin sitoutuva pääoma. Olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman
johtamiseen liittyviä käytäntöjämme ja sitä tukevia tietojärjestelmiämme, minkä
arvioimme parantavan kykyämme hallita nettokäyttöpääoman muutosta
toimitusvolyymien kääntyessä kasvuun. Arvioimme, että meillä on hyvät
mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.
Taseessamme on 877 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy pääosin viimeisten
10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Teemme arvonalentumistestauksen
säännöllisesti kerran vuodessa sekä lisäksi tarpeen mukaan, emmekä ole
havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Arvonalentumistestauksen periaatteet on
esitetty vuosikertomuksessamme.
Raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa
kannattavuuteemme. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia,
joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat
parantaa ja laskevat heikentää.
Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat
valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa
liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää
yksittäisten valuuttojen merkitystä. Yleisesti ottaen talouden epävarmuus on
omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja
hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.
Lähiajan näkymät
Oletamme kysynnän asteittaisen elpymisen jatkuvan useimmissa
asiakasteollisuuksissamme. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen kasvaneiden
budjettialijäämien ja voimakkaiden valuuttakurssimuutosten aiheuttama epävarmuus
saattaa kuitenkin hidastaa markkinoiden elpymistä erityisesti Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa. Kehittyvien markkinoiden näkymät jatkuvat vahvana.
Asiakasteollisuuksiemme nousevilla kapasiteetin käyttöasteilla on myönteinen
vaikutus palveluliiketoimintaamme, ja odotamme useimpien asiakkaidemme olevan
asteittain saamassa takaisin luottamustaan investoida uuteen sekä olemassa
olevaan laitekantaan.
Kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrä on kasvanut vuoden alusta
voimakkaasti. Tämä on jo lisännyt selvästi saamiemme uusien tilausten määrää ja
arvioimme myönteisen kehityksen jatkuvan myös loppuvuoden 2010 ja vuoden 2011
ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Vahvistuvan mineraalien kysynnän ja laajan
asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiimme liittyvien
palveluiden kysynnän jatkuvan vahvana.
Arvioimme että maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien
laitteiden kysyntä jatkuu vuoden 2010 lopulla ja vuoden 2011 ensimmäisellä
puoliskolla heikkona Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Aasian ja Tyynenmeren
alueilla ja Brasilian markkinoilla infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät
hyvää kysyntää yllä talouden kasvusta johtuen. Arvioimme maarakennusteollisuuden
palveluliiketoiminnan kysynnän jatkuvan tyydyttävänä.
Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän olevan
loppuvuonna ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla hyvää Euroopassa ja
Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet
tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi ja odotamme tämän
tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen
kysyntää. Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvien energiamuotojen tukikäytäntöihin
liittyvät epävarmuudet voivat kuitenkin viivästyttää lopullisten
tilauspäätöksien tekemistä joissakin projekteissa. Palveluliiketoiminnan
kysynnän arvioimme olevan hyvää.
Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän jatkavan vahvistumistaan kuluvan
vuoden ja vuoden 2011 ensimmäisen puoliskon aikana öljy-, kaasu- ja
petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän
parantuessa. Myös sellu- ja paperiteollisuudessa automaatiotuotteiden kysynnän
arvioidaan kehittyvän suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan
kysynnän arvioimme olevan hyvää.
Metallijätteen- ja kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme
olevan tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme
vahvistuvan tulevien vuosineljännesten aikana asiakkaidemme laitosten ja
laitteiden käyttöasteiden noustessa.
Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä on
selvästi piristynyt muutamien edellisvuosien alhaisista tasoista. Arvioimme
kuitulinjamarkkinan jatkuvan aktiivisena ensi vuodelle. Paperi- ja
kartonkilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää ja pehmopaperilinjojen
hyvää loppuvuonna ja vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Arvioimme paperi- ja
kartonkiteollisuuden parantuneiden kapasiteetin käyttöasteiden lisäävän
palveluliiketoimintamme kysyntää.
Kuten aiemminkin, arvioimme vuoden 2010 liikevaihdon kasvavan noin 10 prosenttia
viime vuoden 5 miljardin euron tasosta ja kannattavuuden olevan tyydyttävää.
Arviomme perustuu 3,9 miljardin euron liikevaihtoomme vuoden 2010 ensimmäiseltä
yhdeksältä kuukaudelta sekä syyskuun lopun tilauskantaamme, jossa meillä on noin
1,6 miljardin euron tilaukset vuodelle 2010 sekä odotukseemme, että
maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu.
Vuoden 2010 tammi-syyskuussa saamamme tilaukset ylittivät vastaavan kauden
liikevaihdon 15 prosentilla. Tammi-syyskuun 2010 kehitykseen perustella ja
olettaen, että maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu, arvioimme että
vuonna 2011 liikevaihtomme kasvaa noin 10 prosenttia tästä vuodesta ja EBITA
ennen kertaluonteisia eriä paranee.
Vuoden 2010 ja 2011 taloudellista tulostamme koskevat arviot perustuvat Metson
tämän hetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan sekä
syyskuun 2010 mukaisiin valuuttakurssitasoihin.
Helsingissä lokakuun 28. päivänä 2010
Metso Oyj:n hallitus
Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät
kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat
esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden
liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset.
Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja
kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät
tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja
odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat
tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin
seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa
yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.
Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:
(1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason
vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön
saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen
(2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät
teknologiset ratkaisut
(3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon,
onnistuminen ja jatkuva tehostaminen
(4) vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.
Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
KONSERNIN TULOSLASKELMA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e
2010 2009 2010 2009 2009
Liikevaihto 1 325 1 196 3 865 3 663 5 016
Hankinnan ja valmistuksen kulut - 969 - 885 -2 857 -2 752 -3 808
Bruttokate 356 311 1 008 911 1 208
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset -251 -210 -744 -688 -938
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto -2 13 49 15 24
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 0 0 0 1 0
Liikevoitto 103 114 313 239 294
%:a liikevaihdosta 7,8 % 9,5 % 8,1 % 6,5 % 5,9 %
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -8 -23 -53 -59 -72
Tulos ennen veroja 95 91 260 180 222
Tuloverot -28 -28 -78 -54 -71
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 67 62 181 125 150
Vähemmistölle 0 1 1 1 1
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
Tulos/osake, euroa 0,45 0,44 1,21 0,88 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 0,45 0,44 1,21 0,88 1,06
LAAJA TULOSLASKELMA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e
2010 2009 2010 2009 2009
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna 36 7 16 17 14
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus 1 -5 1 5 -1
huomioituna
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot -58 13 81 61 74
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus 17 -2 -10 0 0
huomioituna
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot) verovaikutus - - - - -2
huomioituna
Laajan tuloksen erät -4 13 88 83 85
Tilikauden laaja tulos 63 76 270 209 236
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 63 75 269 208 235
Vähemmistölle 0 1 1 1 1
Tilikauden laaja tulos 63 76 270 209 236
KONSERNIN TASE
VARAT
30.9. 30.9. 31.12.
Milj. e
2010 2009 2009
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo 877 787 863
Muut aineettomat oikeudet 290 249 312
1 167 1 036 1 175
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 64 58 62
Rakennukset 271 233 261
Koneet ja kalusto 448 371 449
Keskeneräinen käyttöomaisuus 42 53 47
825 715 819
Muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 13 15 13
Myytävissä olevat osakesijoitukset 17 25 15
Laina- ja muut korolliset saamiset 6 9 9
Myytävissä olevat sijoitukset 256 44 130
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 45 39 40
Johdannaiset 0 0 0
Laskennallinen verosaatava 179 181 171
Muut pitkäaikaiset varat 27 34 44
543 347 422
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 535 2 098 2 416
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 1 320 1 316 1 172
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset 1 156 976 938
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen
308 296 312
arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot
Korolliset saamiset 5 8 8
Myytävissä olevat sijoitukset 61 79 79
Johdannaiset 51 34 21
Verosaamiset 42 40 42
1 623 1 433 1 400
Rahat ja pankkisaamiset 622 612 727
Lyhytaikaiset varat yhteensä 3 565 3 361 3 299
VARAT YHTEENSÄ 6 100 5 459 5 715
OMA PÄÄOMA JA VELAT
30.9. 30.9. 31.12.
Milj. e
2010 2009 2009
Oma pääoma
Osakepääoma 241 241 241
Muuntoerot 9 -75 -62
Arvonmuutos- ja muut rahastot 722 511 710
Kertyneet voittovarat 967 872 894
Emoyhtiön omistajille kuuluva
1 939 1 549 1 783
oma pääoma yhteensä
Vähemmistön osuus 9 10 9
Oma pääoma yhteensä 1 948 1 559 1 792
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat 1 240 1 331 1 334
Eläkevelvoitteet 192 192 190
Varaukset 55 46 52
Johdannaiset 9 8 5
Laskennallinen verovelka 50 47 56
Muut pitkäaikaiset velvoitteet 9 2 4
1 555 1 626 1 641
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen
124 155 173
lyhennykset
Lyhytaikaiset lainat 46 102 69
Osto- ja muut velat 1 258 958 1 065
Varaukset 214 237 235
Saadut ennakot 526 412 363
Projektit, joissa asiakkailta
laskutetut ennakot ylittävät
336 355 330
valmistusasteen mukaisen
arvon
Johdannaiset 40 27 21
Verovelat 53 28 26
2 597 2 274 2 282
Velat yhteensä 4 152 3 900 3 923
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 6 100 5 459 5 715
KOROLLINEN NETTOVELKA
30.9. 30.9. 31.12.
Milj. e
2010 2009 2009
Pitkäaikaiset korolliset velat 1 240 1 331 1 334
Lyhytaikaiset korolliset velat 170 257 242
Rahat ja pankkisaamiset -622 -612 -727
Muut korolliset varat -373 -179 -266
Yhteensä 415 797 583
LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e
2010 2009 2010 2009 2009
Liiketoiminta:
Tilikauden tulos 67 63 182 126 151
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan
rahavirran oikaisuerät
Poistot 45 35 132 105 143
Korot ja osinkotuotot 13 16 40 46 58
Tuloverot 28 28 78 54 71
Muut -11 -6 16 4 18
Käyttöpääoman muutos 24 159 31 294 518
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat 166 295 479 629 959
Maksetut korot ja saadut osingot -5 -10 -40 -35 -51
Maksetut tuloverot -23 -26 -71 -107 -138
Liiketoiminnan rahavirta 138 259 368 487 770
Investointitoiminta:
Käyttöomaisuusinvestoinnit -30 -23 -88 -78 -116
Käyttöomaisuuden myynnit 2 0 6 3 8
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä -2 - -7 -3 -1
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat
- - 10 2 2
vähennettynä
Rahoitusvarojen ostot (-) ja myynnit (+), netto -23 -140 -113 -143 -221
Muut 2 0 6 1 1
Investointitoiminnan rahavirta -51 -163 -186 -218 -327
Rahoitustoiminta:
Omien osakkeiden osto - - -7 -2 -2
Maksetut osingot - - -105 -99 -99
Lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto -19 -94 -196 120 59
Muut - 2 -1 -4 -6
Rahoitustoiminnan rahavirta -19 -92 -309 15 -48
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos 68 4 -127 284 395
Valuuttakurssimuutosten vaikutus -14 3 22 14 18
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa 568 605 727 314 314
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa 622 612 622 612 727
VAPAA KASSAVIRTA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e
2010 2009 2010 2009 2009
Liiketoiminnan rahavirta 138 259 368 487 770
Käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit -18 -10 -53 -41 -61
Käyttöomaisuuden myynnit 2 0 6 3 8
Vapaa kassavirta 122 249 321 449 717
KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN ERITTELY
Emo-
Ar-
yhtiön Vä-
von- Oma
omis- hem-
Muun- muu- Kerty- pää-
tajille mis-
Milj. e to- tos- neet voitto- kuu- oma
tön yh-
erot ja varat luva
Osa- o- teen-
muut oma pää-
ke- rahas- suus sä
oma yh-
pää- tot
teen-
oma
sä
1.1.2009 241 -136 490 849 1 444 9 1 453
Tilikauden tulos - - - 125 125 1 126
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus
- - 17 - 17 - 17
verovaikutus huomioituna
Myytävissä olevat
sijoitukset verovaikutus - - 5 - 5 - 5
huomioituna
Tytäryhtiöihin tehtyjen
- 61 - - 61 - 61
nettosijoitusten
muuntoerot
Tytäryhtiöiden oman
pääoman suojaus - 0 - - 0 - 0
verovaikutus huomioituna
Tilikauden laaja tulos - 61 22 125 208 1 209
Osingot - - - -99 -99 - -99
Omien osakkeiden osto - - -3 - -3 - -3
Osakeperusteiset maksut - - 1 - 1 - 1
verovaikutus huomioituna
Muut - - 1 -3 -2 - -2
30.9.2009 241 -75 511 872 1 549 10 1 559
1.1.2010 241 -62 710 894 1 783 9 1 792
Tilikauden tulos - - - 181 181 1 182
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus
- - 16 - 16 - 16
verovaikutus huomioituna
Myytävissä olevat
sijoitukset verovaikutus - - 1 - 1 - 1
huomioituna
Tytäryhtiöihin tehtyjen
- 81 - - 81 - 81
nettosijoitusten
muuntoerot
Tytäryhtiöiden oman
pääoman suojaus - -10 - - -10 - -10
verovaikutus huomioituna
Tilikauden laaja tulos - 71 17 181 269 1 270
Osingot - - - -105 -105 - -105
Lahjoitukset yliopistoille - - - -2 -2 - -2
Omien osakkeiden osto - - -7 - -7 - -7
Osakeperusteiset maksut - - 2 - 2 - 2
verovaikutus huomioituna
Muut - - - -1 -1 -1 -2
30.9.2010 241 9 722 967 1 939 9 1 948
YRITYSOSTOT
Yritysostot 2010
Heinäkuussa Metso osti Wyesco of Louisiana L.L.C.:n huoltoliiketoiminnan
Louisianan osavaltiossa USA:ssa vajaan 3 miljoonan euron kauppahinnalla.
Wyesco toimittaa
monipuolisia huolto- ja korjauspalveluita selluteollisuudelle. Hankittu
liiketoiminta liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin
19.7.2010 alkaen.
Tamfeltin hankinta 2009
Metso hankki NASDAQ OMX Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan
Tamfelt Oyj Abp:n julkisella osakevaihtotarjouksella joulukuun lopussa
2009. Kaupan arvo oli 215 miljoonaa euroa, josta 206 miljoonaa euroa
maksettiin laskemalla liikkeelle 8 593 642 uutta Metson osaketta, joita
vastaan vaihdettiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja
äänimäärästä. Ennen osakevaihtoa Metso omisti Tamfeltin osakkeita 4
miljoonan euron arvosta eli 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista ja
äänistä. Jäljelle jäänyt 2,0 prosentin osuus Tamfeltin osakkeista ja
äänistä lunastettiin Suomen Osakeyhtiölain mukaisesti ja Metso maksoi 4
miljoonan euron lunastushinnan kertyneine korkoineen syyskuussa 2010.
Kaupan arvoon sisältyi 5 miljoonaa euroa kaupasta johtuvia kuluja ja
varainsiirtoveroa.
Kaupan arvo, aiemmin omistetut osakkeet mukaan lukien, ylitti Tamfeltin
nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla, josta 50 miljoonaa euroa
kohdistettiin aineettomille hyödykkeille laskemalla hankituille
asiakaskunnalle, tilauskannalle ja teknologialle käyvät arvot. Lisäksi 10
miljoonaa euroa kohdistettiin aineellisille hyödykkeille vastaamaan niiden
käypää arvoa. Näihin kohdistuksiin liittyvää laskennallista verovelkaa
kirjattiin 16 miljoonaa euroa. Jäljelle jäävä liikearvo 73 miljoonaa euroa
perustuu henkilöstöön, merkittäviin synergiahyötyihin sekä kasvaneeseen
liiketoimintaportfolioon, joka tarjoaa Metsolle mahdollisuuksia laajentaa
toimintaansa uusille markkinoille ja asiakassegmenteille.
Mikäli Tamfelt olisi hankittu vuoden 2009 alussa, sen vaikutus Metson
liikevaihtoon olisi ollut 130 miljoonaa euroa. Tilikauden pro forma
-tulosta ei ole käytännössä mahdollista laskea yritysoston hankintamenon
vaikutukset huomioiden.
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo:
Milj. e Tasearvo Käypään arvoon Käypä arvo
arvostaminen
Aineettomat hyödykkeet 4 50 54
Aineelliset hyödykkeet 87 10 97
Vaihto-omaisuus 30 - 30
Myynti- ja muut saamiset 30 - 30
Laskennallinen verovelka -9 -16 -25
Muut velat -23 - -23
Hankittu koroton 119 44 163
nettovarallisuus
Hankitut rahavarat 19
Hankitut velat -36
Kauppahinta -215
Osakeomistus ennen -4
hankintaa
Liikearvo 73
Maksettu rahavastike -5
Hankitut rahavarat 19
Yrityshankinnan nettorahavirta 2009 14
Maksettu vuonna 2010 -4
Tamfelt-yrityshankinnan nettorahavirta 10
yhteensä
VASTUUSITOUMUKSET
Milj. e 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Kiinnitykset omien velkojen vakuudeksi 2 3 20
Muut pantit ja sitoumukset
Annetut kiinnitykset 2 1 1
Pantatut varat - 0 -
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta - - -
Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi 4 7 7
Takaisinosto- ja muut sitoumukset 6 6 6
Leasing- ja vuokrasitoumukset 229 156 226
JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT
Milj. e 30.9.2010 30.9.2009 31.12.2009
Valuuttatermiinisopimukset 2 049 1 196 1 390
Koronvaihtosopimukset 163 123 128
Optiosopimukset
Ostetut 2 - 13
Myydyt 10 - 6
Sähkötermiinisopimusten nimellismäärä oli 671 GWh 30.9.2010 ja 603 GWh
30.9.2009.
Ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulta suojautumiseen käytettävien
nikkelitermiinisopimusten nimellismäärä oli 534 tonnia 30.9.2010 ja 282 tonnia
30.9.2009.
Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien
suuruutta.
TUNNUSLUVUT
1-9/ 1-9/ 1-12/
2010 2009 2009
Tulos/osake, euroa 1,21 0,88 1,06
Laimennettu tulos/osake, euroa 1,21 0,88 1,06
Oma pääoma/osake kauden lopussa, euroa 12,96 10,96 11,89
Oman pääoman tuotto (ROE), % (vuositasolla) 13,5 11,4 9,8
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % 13,0 11,1 10,0
(vuositasolla)
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, % 9,8 8,6 7,7
(vuositasolla)
Omavaraisuusaste kauden lopussa, % 37,2 33,2 35,7
Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, % 21,3 51,1 32,5
Vapaa kassavirta, milj. e 321 449 717
Vapaa kassavirta/osake, euroa 2,14 3,17 5,07
Kassavirtasuhde, % 176 359 475
Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja), milj. e 90 79 117
Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä, milj. 7 3 1
e
Poistot, milj. e 132 105 143
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
149 631 141 349 149 939
(1 000 kpl)
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl) 149 700 141 396 141 477
Laimennettujen osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
149 825 141 396 141 526
(1 000 kpl)
KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT
1-9/ 1-9/ 1-12/ 30.9. 30.9. 31.12.
2010 2009 2009 2010 2009 2009
USD (Yhdysvaltain dollari) 1,3267 1,3861 1,3960 1,3648 1,4643 1,4406
SEK (Ruotsin kruunu) 9,6665 10,6371 10,6092 9,1421 10,2320 10,2520
GBP (Englannin punta) 0,8593 0,8955 0,8948 0,8600 0,9093 0,8881
CAD (Kanadan dollari) 1,3827 1,5978 1,5910 1,4073 1,5709 1,5128
BRL (Brasilian real) 2,3574 2,8419 2,7994 2,3201 2,6050 2,5113
CNY (Kiinan juan renminbi) 9,0236 9,4682 9,5338 9,1321 9,9958 9,8350
AUD (Australian dollari) 1,4774 1,8187 1,7858 1,4070 1,6596 1,6008
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
EBITA ennen kertaluonteisia eriä:
Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen +
kertaluonteiset erät
Tulos/osake
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden tulos
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
vuoden aikana
Oma pääoma/osake:
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto (ROE), %:
Tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin x 100
vuoden aikana)
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:
Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut
x 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Nettovelkaantuneisuusaste, %:
Korollinen nettovelka
x 100
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma yhteensä
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Vapaa kassavirta:
Liiketoiminnan rahavirta
- käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit
+ käyttöomaisuuden myynnit
= Vapaa kassavirta
Kassavirtasuhde, %:
Vapaa kassavirta
x 100
Tilikauden tulos
SEGMENTTITIEDOT
LIIKEVAIHTO
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 563 492 1 576 1 551 2 100 2 075
Energia- ja ympäristöteknologia 312 350 978 1 104 1 397 1 523
Paperi- ja kuituteknologia 443 356 1 301 1 002 1 707 1 408
Valmet Automotive 20 7 48 42 62 56
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 20 7 48 42 62 56
Raportointisegmenttien välinen -13 -9 -38 -36 -48 -46
laskutus
Metso yhteensä 1 325 1 196 3 865 3 663 5 218 5 016
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 74,9 57,7 179,2 159,4 221,4 201,6
Energia- ja ympäristöteknologia 31,7 40,3 92,8 109,5 130,7 147,4
Paperi- ja kuituteknologia 31,8 35,9 86,7 54,5 103,5 71,3
Valmet Automotive 0,7 -5,5 -7,8 -8,4 -7,5 -8,1
Konsernihallinto ja muut -10,5 5,9 -9,7 -4,0 -18,9 -13,2
Konsernihallinto ja muut yhteensä -9,8 0,4 -17,5 -12,4 -26,4 -21,3
Metso yhteensä 128,6 134,3 341,2 311,0 429,2 399,0
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
% 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 13,3 11,7 11,4 10,3 10,5 9,7
Energia- ja ympäristöteknologia 10,2 11,5 9,5 9,9 9,4 9,7
Paperi- ja kuituteknologia 7,2 10,1 6,7 5,4 6,1 5,1
Valmet Automotive 3,5 -78,6 -16,3 -20,0 -12,1 -14,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 9,7 11,2 8,8 8,5 8,2 8,0
KERTALUONTEISET ERÄT
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia -4,9 -3,0 27,5 -2,2 30,9 1,2
Energia- ja ympäristöteknologia -2,9 -3,2 -7,9 -6,0 -13,0 -11,1
Paperi- ja kuituteknologia -2,7 -3,5 -4,7 -34,7 -24,8 -54,8
Valmet Automotive - - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - - -
Metso yhteensä -10,5 -9,7 14,9 -42,9 -6,9 -64,7
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia -1,8 -1,0 -4,7 -2,6 -6,1 -4,0
Energia- ja ympäristöteknologia -5,0 -4,2 -14,9 -13,2 -19,9 -18,2
Paperi- ja kuituteknologia -7,2 -4,8 -21,8 -12,0 -25,5 -15,7
Valmet Automotive - - - - -0,1 -0,1
Konsernihallinto ja muut -0,6 -0,5 -1,7 -1,7 -2,7 -2,7
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,6 -0,5 -1,7 -1,7 -2,8 -2,8
Metso yhteensä -14,6 -10,5 -43,1 -29,5 -54,3 -40,7
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 68,2 53,7 202,0 154,6 246,2 198,8
Energia- ja ympäristöteknologia 23,8 32,9 70,0 90,3 97,8 118,1
Paperi- ja kuituteknologia 21,9 27,6 60,2 7,8 53,2 0,8
Valmet Automotive 0,7 -5,5 -7,8 -8,4 -7,6 -8,2
Konsernihallinto ja muut -11,1 5,4 -11,4 -5,7 -21,6 -15,9
Konsernihallinto ja muut yhteensä -10,4 -0,1 -19,2 -14,1 -29,2 -24,1
Metso yhteensä 103,5 114,1 313,0 238,6 368,0 293,6
LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
% 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 12,1 10,9 12,8 10,0 11,7 9,6
Energia- ja ympäristöteknologia 7,6 9,4 7,2 8,2 7,0 7,8
Paperi- ja kuituteknologia 4,9 7,8 4,6 0,8 3,1 0,1
Valmet Automotive 3,5 -78,6 -16,3 -20,0 -12,3 -14,6
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 7,8 9,5 8,1 6,5 7,1 5,9
SAADUT TILAUKSET
7-9/ 7-9/ 1-9/ 1-9/ 1-12/
Milj. e 10/2009-9/2010
2010 2009 2010 2009 2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia 643 420 1 806 1 203 2 263 1 660
Energia- ja ympäristöteknologia 341 250 1 081 793 1 585 1 297
Paperi- ja kuituteknologia 417 369 1 560 983 1 961 1 384
Valmet Automotive 20 7 48 42 62 56
Konsernihallinto ja muut - - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 20 7 48 42 62 56
Raportointisegmenttien väliset -12 -15 -49 -28 -60 -39
saadut tilaukset
Metso yhteensä 1 409 1 031 4 446 2 993 5 811 4 358
VUOSINELJÄNNESTIEDOT
LIIKEVAIHTO
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 492 524 472 541 563
Energia- ja ympäristöteknologia 350 419 332 334 312
Paperi- ja kuituteknologia 356 406 364 494 443
Valmet Automotive 7 14 11 17 20
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 7 14 11 17 20
Raportointisegmenttien välinen laskutus -9 -10 -9 -16 -13
Metso yhteensä 1 196 1 353 1 170 1 370 1 325
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 57,7 42,2 39,5 64,8 74,9
Energia- ja ympäristöteknologia 40,3 37,9 31,8 29,3 31,7
Paperi- ja kuituteknologia 35,9 16,8 18,9 36,0 31,8
Valmet Automotive -5,5 0,3 -7,1 -1,4 0,7
Konsernihallinto ja muut 5,9 -9,2 4,5 -3,7 -10,5
Konsernihallinto ja muut yhteensä 0,4 -8,9 -2,6 -5,1 -9,8
Metso yhteensä 134,3 88,0 87,6 125,0 128,6
EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
%
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 11,7 8,1 8,4 12,0 13,3
Energia- ja ympäristöteknologia 11,5 9,0 9,6 8,8 10,2
Paperi- ja kuituteknologia 10,1 4,1 5,2 7,3 7,2
Valmet Automotive -78,6 2,1 -64,5 -8,2 3,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 11,2 6,5 7,5 9,1 9,7
KERTALUONTEISET ERÄT
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia -3,0 3,4 - 32,4 -4,9
Energia- ja ympäristöteknologia -3,2 -5,1 -3,4 -1,6 -2,9
Paperi- ja kuituteknologia -3,5 -20,1 -0,4 -1,6 -2,7
Valmet Automotive - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - -
Metso yhteensä -9,7 -21,8 -3,8 29,2 -10,5
AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia -1,0 -1,4 -1,4 -1,5 -1,8
Energia- ja ympäristöteknologia -4,2 -5,0 -4,9 -5,0 -5,0
Paperi- ja kuituteknologia -4,8 -3,7 -7,2 -7,4 -7,2
Valmet Automotive - -0,1 - - -
Konsernihallinto ja muut -0,5 -1,0 -0,8 -0,3 -0,6
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,5 -1,1 -0,8 -0,3 -0,6
Metso yhteensä -10,5 -11,2 -14,3 -14,2 -14,6
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 53,7 44,2 38,1 95,7 68,2
Energia- ja ympäristöteknologia 32,9 27,8 23,5 22,7 23,8
Paperi- ja kuituteknologia 27,6 -7,0 11,3 27,0 21,9
Valmet Automotive -5,5 0,2 -7,1 -1,4 0,7
Konsernihallinto ja muut 5,4 -10,2 3,7 -4,0 -11,1
Konsernihallinto ja muut yhteensä -0,1 -10,0 -3,4 -5,4 -10,4
Metso yhteensä 114,1 55,0 69,5 140,0 103,5
LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
%
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 10,9 8,4 8,1 17,7 12,1
Energia- ja ympäristöteknologia 9,4 6,6 7,1 6,8 7,6
Paperi- ja kuituteknologia 7,8 -1,7 3,1 5,5 4,9
Valmet Automotive -78,6 1,4 -64,5 -8,2 3,5
Konsernihallinto ja muut n/a n/a n/a n/a n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä n/a n/a n/a n/a n/a
Metso yhteensä 9,5 4,1 5,9 10,2 7,8
SITOUTUNUT PÄÄOMA
30.9. 31.12. 31.3. 30.6. 30.9.
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 111 1 072 1 109 1 098 1 099
Energia- ja ympäristöteknologia 626 524 512 499 511
Paperi- ja kuituteknologia 427 636 675 664 620
Valmet Automotive 27 28 26 22 24
Konsernihallinto ja muut 956 1 108 921 1 061 1 105
Konsernihallinto ja muut yhteensä 983 1 136 947 1 083 1 129
Metso yhteensä 3 147 3 368 3 243 3 344 3 359
SAADUT TILAUKSET
7-9/ 10-12/ 1-3/ 4-6/ 7-9/
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 420 457 559 604 643
Energia- ja ympäristöteknologia 250 504 356 384 341
Paperi- ja kuituteknologia 369 401 461 682 417
Valmet Automotive 7 14 11 17 20
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä 7 14 11 17 20
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset -15 -11 -21 -16 -12
Metso yhteensä 1 031 1 365 1 366 1 671 1 409
TILAUSKANTA
30.9. 31.12. 31.3. 30.6. 30.9.
Milj. e
2009 2009 2010 2010 2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia 1 103 1 041 1 182 1 310 1 329
Energia- ja ympäristöteknologia 939 1 032 1 073 1 159 1 159
Paperi- ja kuituteknologia 1 330 1 380 1 516 1 759 1 703
Valmet Automotive - - - - -
Konsernihallinto ja muut - - - - -
Konsernihallinto ja muut yhteensä - - - - -
Raportointisegmenttien välinen tilauskanta -32 -38 -51 -52 -47
Metso yhteensä 3 340 3 415 3 720 4 176 4 144
HENKILÖSTÖ 30.9.2009 31.12.2009 31.3.2010 30.6.2010 30.9.2010
Kaivos- ja 10 014 9 541 9 550 9 787 9 974
maarakennusteknologia
Energia- ja 6 119 6 060 5 873 6 114 6 015
ympäristöteknologia
Paperi- ja kuituteknologia 9 475 10 459 10 326 10 526 10 388
Valmet Automotive 636 679 705 723 668
Konsernihallinto ja muut 419 427 494 515 507
Konsernihallinto ja muut 1 055 1 106 1 199 1 238 1 175
yhteensä
Metso yhteensä 26 663 27 166 26 948 27 665 27 552
Osavuosikatsauksen liitteet
Olemme laatineet tämän osavuosikatsauksen IAS 34 'Osavuosikatsaukset'
-standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä. Tämä osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.
Uudet laskentastandardit
IFRS 7 (Muutos).
Lokakuussa 2010 IASB julkaisi IFRS7 rahoitusinstrumenttien esittämistä koskevaan
standardiin muutoksen luovutettavien rahoitusvarojen esittämisestä. Muutos
koskee Metson 1.1.2012 jälkeisiä tilikausia, eikä sen odoteta vaikuttavan
julkaistaviin liitetietoihimme.
IFRS 9
IASB on julkaissut uuden standardin, IFRS 9 Rahoitusvarat - luokittelu ja
arvostaminen, joka edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka
tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandardilla.
Standardi käsittelee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Projektin
seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista,
rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan
ohjeistuksen kehittämistä. Olemme selvittämässä standardin vaikutusta
konsernitilinpäätökseemme, ja arvioimme sillä olevan merkittävä vaikutus
rahoitusinstrumenttien kirjanpitokäsittelyyn.
IFRS 9 -standardi tulee voimaan 1.1.2013 jälkeen alkavilla tilikausilla. Sitä ei
ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa, ja hyväksymiskäsittelyn alkamista
on siirretty.
Edellyttäen, että muutos hyväksytään EU:ssa, otamme standardin käyttöön
1.1.2013 alkaen.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 30.3.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen sekä
myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous
hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista
päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien
antamisesta ja lahjoituksen tekemisestä yliopistoille sekä hyväksyi ehdotuksen
yhtiöjärjestyksen 8 §:n (kokouskutsu) muuttamisesta. Yhtiökokouksen päätöksen
perusteella Metso maksoi syyskuussa 1,9 miljoonan euron lahjoituksen Aalto-
korkeakoulusäätiölle ja muille Suomen yliopistoille seuraavasti; Tampereen
teknilliseen yliopiston TTY-säätiölle 350 000 euroa, Jyväskylän yliopistolle
100 000 euroa, Åbo Akademille, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja Oulun
yliopistolle kullekin 50 000 euroa. Yhtiökokouksen antama lahjoitusvaltuutus on
käytetty täysimääräisesti.
Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinko
maksettiin 13.4.2010.
Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja
varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Frimanin. Hallituksen uusiksi jäseniksi
valittiin Erkki Pehu-Lehtonen ja Mikael von Frenckell. Hallituksen jäseninä
jatkoivat Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Pia Rudengren. Hallituksen jäsenten
toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.
Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona
92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa
vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista,
joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiökokouksen
päätöksen perusteella yhtiön hallituksen jäsenet ovat käyttäneet
vuosipalkkiostaan 40 prosenttia Metso Oyj:n osakkeiden hankintaan. Hallituksen
jäsenet hankkivat osakkeet markkinoilta 29.4.2010 julkistettua osavuosikatsausta
seuranneiden kahden viikon aikana. Osakkeita hankittiin 5 580 kappaletta, ja se
vastaa 0,004 prosenttia koko Metson osakekannasta. Osakkeiden omistamiseen ei
liity erityisiä ehtoja.
Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.
Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitysvaliokunnan valmistelemaan
hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle
varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitysvaliokuntaan valitaan 1.11. mukaisten
omistustietojen perusteella neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat ja
asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja.
Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus
Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2010 keskuudestaan
tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet.
Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Pia Rudengren (pj.), Maija-Liisa Friman ja Erkki
Pehu-Lehtonen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen
(pj.), Mikael von Frenckell, Christer Gardell ja Yrjö Neuvo.
Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön
edustajaksi. Hän osallistuu hallituksemme kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana
ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.
Osakkeet ja osakepääoma
Osakepääomamme oli syyskuun 2010 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden
lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 716 904 emoyhtiön
hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja
äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
tammi-syyskuussa ilman omia osakkeita oli 149 700 337 ja keskimääräinen
laimennettu osakemäärä oli 149 824 882.
Helmi-maaliskuun 2010 aikana toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston
liittyen lokakuussa 2009 päätettyyn kannustinjärjestelmään (Metso Share
Ownership Plan 2010-2012). Osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli 23,47 euroa
ja kokonaisarvo 7 040 303,60 euroa.
Tammi-syyskuussa emoyhtiön haltuun palautui 7 287 Metson osaketta muutamilta
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osallistujilta heidän työsuhteensa
päättyessä.
Osakekantamme markkina-arvo 30.9.2010 oli 5 031 miljoonaa euroa ilman yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita.
Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön
liittyviä voimassaolevia sopimuksia.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja
liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa
verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2009-2011
Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä
vuosille 2009-2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen
osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson
osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja
ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman
piiriin kuuluu noin 90 avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata enintään
noin 370 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa
laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla
yhteensä korkeintaan 77 400 osaketta.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä (SOP) vuosille 2010-2012
Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta
kannustinjärjestelmästä vuosille 2010-2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden
ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati henkilökohtaista sijoitusta Metson
osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja
ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän
piiriin kuuluu noin 90 Metson avainhenkilöä ja maksettu palkkio voi vastata
enintään noin 340 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen
arvoa laimentavaa vaikutusta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi
olla korkeintaan 77 400 osaketta.
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011-2013
30.9.2010 hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta vuosille 2011-2013.
Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso alkaen 1.1.2011 ja päättyen
31.12.2013. Järjestelmä on tarkoitettu noin 100 avainhenkilölle ja siihen
osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson
osakkeisiin. Mahdollisen palkkion saaminen edellyttää jatkuvaa työsuhdetta
Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Maksetut palkkiot voivat vastata enintään 400 000 Metson osaketta. Palkkiona
luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson
osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa
vaikutusta. Lopullinen järjestelmään kuuluvien henkilöiden kohdentaminen ja
osakkeiden enimmäismäärä päätetään joulukuussa 2010.
Osakkeidemme vaihto
Osakkeitamme vaihdettiin tammi-syyskuussa NASDAQ OMX Helsingissä 173 130 203
kappaletta, mikä vastasi 4 589 miljoonan euron vaihtoa. Metson osakkeen hinta
30.9.2010 oli 33,62 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 26,50 euroa.
Kauden ylin noteeraus oli 33,93 euroa ja alin 20,91 euroa.
Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-
todistusten päätöskurssi 30.9.2010 oli 45,82 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa
yhtä osaketta.
Muutoksia omistusosuuksissa
15.7.2010 Marathon Asset Management LLP ilmoitti hallinnoimiensa rahastojen
omistusosuuden Metso Oyj:n osakkeista alittaneen 12.7.2010 viiden prosentin
rajan. Marathon Asset Management LLP:llä oli tuolloin hallussaan 7 437 730
Metson osaketta, mikä vastasi 4,95 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä
ja yhtiön äänistä. Tästä osakemäärästä Marathon Asset Management LLP:lla on
valtuutus käyttää äänioikeutta 5 573 661 osakkeella, mikä vastaa 3,71 prosenttia
Metson osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä.
19.3.2010 BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien
rahastojen omistusosuus osakkeistamme jälleen alitti viiden prosentin kynnyksen.
BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 298 453 Metson osaketta, mikä
vastasi 4,85 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.
BlackRock Investment Management (UK) Limited:n hallinnoimien rahastojen
omistusosuus osakkeistamme ylitti viiden prosentin kynnyksen 24.2.2010.
BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 563 054 Metson osaketta, mikä
vastasi 5,03 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.
Luottoluokitukset
20.9.2010 Moody´s Investors Service vahvisti Metson pitkäaikaisen Baa2
-luottoluokituksen ja nosti Metson luottoluokitusnäkymät negatiivisista
vakaiksi.
12.8.2010 Standard & Poor´s Rating Services vahvisti pitkäaikaisen BBB
luottoluokituksemme ja muutti näkymät negatiivisista vakaiksi. Samalla
lyhytaikainen luottoluokitus nostettiin tasolta A-3 tasolle A-2.
Metson taloudellinen raportointi loppuvuonna 2010 ja vuonna 2011
Vuoden 2010 tilinpäätöstiedote julkaistaan 3.2.2011. Vuoden 2010 vuosikertomus
julkaistaan 7.3.2011 alkavalla viikolla (viikko 10). Vuoden 2011 tammi -
maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 29.4.2011, tammi - kesäkuun
osavuosikatsaus 28.7.2011 ja tammi - syyskuun osavuosikatsaus 27.10.2011.
Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät
teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-,
automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työllistää
noin 27 000 osaajaa yli 50 maassa. www.metso.com
Lisätietoja antavat:
Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3000
Olli Vaartimo, talous- ja rahoitusjohtaja, Metso, puh. 0204 84 3010
Johanna Henttonen, sijoittajasuhdejohtaja, Metso, puh. 0204 84 3253
Metso Oyj
Olli Vaartimo
talous- ja rahoitusjohtaja
Johanna Henttonen
sijoittajasuhdejohtaja
jakelu:
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Tiedotusvälineet
www.metso.com