Tuloutus, Investoinnit, Kustannusrakenne, Rahoitus ja velat

Tästä osiosta löydät tietoa Valmetin kustannusrakenteesta.

Valmet toimittaa automaatioratkaisuja, koneita ja laitteita sekä tuottaa palveluita sellu-, paperi-, energia- ja muulle teollisuudelle. Projektiliiketoiminnan liikevaihto koostuu kokonaisten tuotantolaitosten avaimet käteen -periaatteella tehdyistä toimituksista yksittäisten tuotantolinjojen uusimiseen, ja toimitukset saattavat sisältää myös automaatioratkaisuja. Palveluliiketoiminnan tuottoihin kuuluu tuottoja lyhyt- ja pitkäaikaisista
palvelusopimuksista, jälleenrakennus- ja muutossopimuksista sekä varaosien ja komponenttien myynnistä. 

Myyntituotot kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava summa kuvastaa sitä rahamäärää, johon Valmet odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Myyntituottojen ajoitus, kirjaamistapa ja -yksikkö määritetään IFRS 15:a viisivaiheista mallia noudattaen seuraavasti:

Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
Vaihe 3: määritetään sopimukseen liittyvä transaktiohinta
Vaihe 4: kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kuin) yritys täyttää suoritevelvoitteen

Projektiliiketoiminnassa, jossa asiakastoimitukseen kuuluu sekä laitteita että palveluita, tunnistetaan kussakin hankkeessa yksi tai useampi suoritevelvoite. Tunnistettavien suoritevelvoitteiden määrä riippuu hankkeiden laajuudesta ja sopimusehdoista, ja seuraa laajalti tasoa, jolla asiakkaat pyytävät projekteja koskevia tarjouksia.

Palveluliiketoimintaan liittyvissä lyhytaikaisissa sopimuksissa, joihin sisältyy sekä laitteiden että palveluiden toimituksia, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite sopimuksen laajuudesta ja ehdoista riippuen. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy palveluita, jotka luovutetaan asiakkaan tiloissa, kuten asennuspalveluita, kunnossapito- ja huoltopalveluita, teknistä tukea tai koneiden tarkastusta, näiden osalta tunnistetaan tyypillisesti oma merkittävistä laitetoimituksista ja Valmetin tiloissa luovutettavista palveluista erillinen suoritevelvoite. Toisaalta, kun sopimuksen laajuuteen kuuluu pelkästään Valmetin tiloissa, kuten konepajoilla, toimitettavia palveluita, laitteet ja palvelut eivät tyypillisesti ole erotettavissa toisistaan. Näissä tapauksissa tuotteet ja palvelut käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena.

Pitkäaikaisissa palvelusopimuksissa, joissa Valmet toimii suurilta osin asiakkaan tiloissa, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite riippuen sopimuksen laajuudesta ja ehdoista. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy erilaisia palveluelementtejä, joita yleisesti myydään erikseen, nämä palveluelementit tyypillisesti erotetaan omiksi erillisiksi suoritevelvoitteikseen.

Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn, joko yhtenä ajanhetkenä tai ajan kuluessa.

Tapauksissa, joissa Valmet arvioi, että määräysvalta tuotteisiin tai palveluihin siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, perusteena on tyypillisesti se, että asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn samanaikaisesti, kun Valmet tuottaa suoritetta, tai Valmetin toimituksesta syntyy omaisuuserä, jolla ei ole vaihtoehtoista käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana ja Valmetilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Valmetin tuotevalikoimaan kuuluvista suoritteista tehtaiden kunnossapito- ja huoltopalveluilla sekä muilla pitkäaikaisten sopimusten puitteissa asiakkaan tiloissa luovutettavilla palveluilla on yllä ensiksi kuvatun kaltaiset ominaisuudet. Näiden suoritteiden osalta on ilmeistä, että asiakas saa ja kuluttaa Valmetin luovuttamasta palvelusta koituvan hyödyn samanaikaisesti. Valmetin tuotteista projektiliiketoiminnan hankkeilla on yllä toisena kuvatun kaltaiset ominaisuudet. Näissä hankkeissa sopimuksen laajuuteen sisältyy omaisuuserän suunnittelu ja rakentaminen asiakkaan määrittelyn mukaan, eikä hankkeissa syntyneille omaisuuserille ole vaihtoehtoista käyttöä, koska lopputuote on räätälöity asiakkaan tarpeisiin. Kun liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa, suoritevelvoitteen täyttymisaste määritellään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän arvioidaan johtavan liikevaihdon tuloutusmalliin, joka parhaiten kuvastaa suoritteisiin liittyvän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle.

Myyntituottojen kirjaamista yhtenä ajanhetkenä sovelletaan muun muassa sopimuksissa, joissa palvelut suoritetaan Valmetin tiloissa, sekä varaosien ja komponenttien toimituksissa. Määräysvalta siirtyy tyypillisesti käytettyjen toimitusehtojen perusteella, käyttöönoton yhteydessä, tai myöhempänä ajankohtana, kun asiakas hyväksyy tuotteen. 

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmet soveltaa kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää kirjatessaan myyntituottoja suoritevelvoitteille, jotka täytetään ajan kuluessa. Tämä menetelmä kuvastaa parhaiten suoritteisiin liittyvän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän mukaan suoritevelvoitteen täyttymisaste määritetään perustuen toteutuneiden kustannusten osuuteen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Myyntituotot, sisältäen arvioidut voitot, kirjataan samanaikaisesti, kun kustannuksia kertyy. Johto arvioi säännöllisesti suoritevelvoitteiden edistymistä. Osana arviointia, johto ottaa huomioon keskeiset sopimusvelvoitteet, projektin aikataulun, tunnistetut riskit ja mahdollisuudet sekä muutokset tuottojen ja kulujen arvioissa. Sitoumuksista johtuvat arvioidut tappiot kirjataan kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, kun ne todetaan.

Valmetin sopimuksiin liittyvät vastikkeet sisältävät usein muuttuvia määriä. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan järjestelystä riippuen joko odotusarvoon tai todennäköisimpään määrään perustuen. Tehdessään harkinnanvaraisia ratkaisuja muuttuvaan vastikkeeseen liittyen, Valmet käyttää hyväkseen historiallista, nykyistä ja ennustettua tietoa. Muuttuvien määrien arvioissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kirjataan, kun arvio päivitetään.

Tyypillisiä projektien ja sopimusten kestoja

Miljoonaa euroa

 

2025

2024

2023

2022

2021 

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

(carve-out)

Liiketoiminnan rahavirta

581 554 352 36 482 532 295 284 291 246  78 236 -43

Bruttoinvestoinnit (ilman liiketoimintojen yhdistämistä ja käyttöoikeudomaisuuseriä)

-103 -107 -125 -112 -97 -89 -79 -79 -66 -60 -44 -46 -54

Käyttöomaisuuden myynnit

3 2 6 2 2 1 6 6 2 2  3 4 4

Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla rahavaroilla ja lainojen takaisinmaksulla vähennettynä

1 -135 -415 117 -15 -48 -163 -2 - -  -323 - -3

Rahavirta investointien jälkeen

484 316 -181 56 382 -60 58 208 227 188  -287 -194 -97

 

 

Bruttoinvestointien (pois lukien liiketoimintojen yhdistämiset ja käyttöoikeusomaisuuserät) maantieteellinen jakautuminen, milj. euroa

Valmet bruttoinvestoinnit

Tästä osiosta löydät tietoa Valmetin kustannusrakenteesta. Tarkempia tietoja löydät Valmetin vuoden 2025 tilinpäätöksestä.

Konsernin tuloslaskelma

Valmetin suurimmat kustannukset vuonna 2025 olivat hankinnan ja valmistuksen kulut, myynnin ja hallinnon yleiskustannukset sekä tuloverot.

Milj. euroa 2025 2024
Liikevaihto 5 197 5 359
Hankinnan ja valmistuksen kulut -3 750 -3 878
Bruttokate 1 447 1 481
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset -986 -1 000
Liiketoiminnan muut tuotot 25 25
Liiketoiminnan muut kulut -53 -2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, operatiiviset sijoitukset 5 2
Liikevoitto 438 449
Rahoitustuotot 18 24
Rahoituskulut -80 -90
Tulos ennen veroja 376 383
Tilikauden verot -138 -119
Laskennalliset verot 42 17
Tuloverot yhteensä -96 -103
Tilikauden tulos 279 281
Tilikauden tuloksen jakautuminen:    
Emoyhtiön osakkeenomistajille 280 280
Määräysvallattomille omistajille - 1
Tilikauden tulos 279 281

Emoyhtön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos:

   
Laimetamaton osakekohtainen tulos, euroa 1,52 1,52
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa 1,52 1,52

 

Henkilöstökulut (sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin sekä myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin)

Milj. euroa 2025 2024
Palkat 1 093 1 093
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt 109 110
Kulut etuuspohjaisista järjestelyistä 6 6
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 12 12
Osakeperusteiset maksut 7 8
Muut henkilösivukulut 168 164
Yhteensä 1 395 1 393
     
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 18 487 19 310
Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä kauden aikana 18 982 19 297

 

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

Milj. euroa 2025 2024
Myynnin ja markkinoinnin kulut 498 495
Tutkimus- ja kehityskulut, netto 126 123
Hallinnon kulut 361 383
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset yhteensä 986 1 000

 

Tuloverot

Milj. euroa 2025 2024
Tulos ennen veroja 376 383
Suomen verokannan mukainen vero -75 -77
Verokantojen muutosten vaikutus - -
Edellisten tilikausien verot -8 6
Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta -10 -
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus -10 -15
Verotappioiden hyödyntäminen -1 -1
Ulkomaiden hyvityskelvottomat lähdeverot -12 -12
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja arvostusmuutokset 15 1
Verovapaiden tuottojen ja verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus 1 -3
Muut 4 -2
Tuloverot yhteensä -96 -103
Efektiivinen veroaste, (%) 25,7 26,8
Efektiivinen veroaste, (%) ilman edellisten tilikausien veroja 20,9 28,5

 

Poistot

Milj. euroa 2025 2024
Hankinnan ja valmistuksen kulut, 
yhteensä
-65 -67
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset    
  Myynti ja markkinointi -8 -6
  Tutkimus ja kehitys -5 -6
  Hallinto -130 -138
Yhteensä -209 -219

 

Avainluvut

  31.12.2025 31.12.2024
Korolliset velat 1 461 milj. euroa 1 544 milj. euroa
Lyhytaikaiset lainat (sisältäen pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät) 132 milj. euroa 115 milj. euroa
Pitkäaikaiset lainat 1 153 milj. euroa 1 272 milj. euroa
Korolliset nettovelat 904 milj. euroa 1 032 milj. euroa
Pitkäaikaisen velan keskimääräinen maturiteetti 3,3 vuotta 3,4 vuotta
Keskimääräinen korko 3,4 % 4,0 %

Tunnusluvut

  31.12.2025 31.12.2024
Nettovelkaantuneisuusaste 35 % 39 %
Omavaraisuusaste 45 % 44 %
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku 1,40 1,55

Velkainstrumentit ja luottolimiittisopimukset 31.12.2025

  • Nostamaton 450 miljoonan euron komittoitu luottolimiittisopimus
  • 300 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta oli nostettuna 10 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.
  • 375 miljoonan euron Schulschein-laina, josta oli nostettuna 281 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

Maturiteettirakenne 30.9.2025 (ilman vuokrasopimusvelkoja)

Schuldschein-laina

12. joulukuuta 2025 Valmet toteutti ensimmäisen Schuldschein-lainatransaktionsa, jonka kokonaismäärä on 375 miljoonaa euroa. Transaktio vahvistaa Valmetin pitkäaikaista 
velkarakennetta, monipuolistaa rahoituslähteitä ja laajentaa velkasijoittajapohjaa. Lue lisää täältä.

Vihreä joukkovelkakirjalaina

Valmet tiedotti 6.3.2024 laskevansa liikkeeseen 200 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan. Lue lisää täältä.

Finanssivalvonta hyväksyi joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen 14.3.2024. Lue lisää täältä.

Englanninkielisen joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen löydät täältä.

Vihreän rahoituksen viitekehys

Valmet tiedotti 1.3.2024, että se on perustanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework) vihreiden lainainstrumenttien liikkeeseenlaskuun integroidakseen kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteensa entistä vahvemmin rahoitukseensa.

ISS ESG on antanut Valmetin vihreän rahoituksen viitekehykselle riippumattoman ulkopuolisen arvion vahvistaen viitekehyksen olevan linjassa vihreiden lainojen sekä vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden (Green Loan Principles 2023, Green Bond Principles 2021) kanssa.

Linkit:

Valmet vahvistaa taloudellista asemaansa 375 miljoonan euron pitkäaikaisella Schuldschein-lainalla

Valmetin vihreän rahoituksen viitekehys (Green Finance Framework) (englanniksi)

ISS ESG:n riippumaton ulkopuolinen arvio (englanniksi)

ESG questionnaire (englanniksi)

Lehdistötiedote 1.3.2024: Valmet julkaisee vihreän rahoituksen viitekehyksen