Tuloutus, Investoinnit, Kustannusrakenne, Rahoitus ja velat

Valmet toimittaa automaatioratkaisuja, koneita ja laitteita sekä tuottaa palveluita sellu-, paperi-, energia- ja muulle teollisuudelle. Projektiliiketoiminnan liikevaihto koostuu kokonaisten tuotantolaitosten avaimet käteen -periaatteella tehdyistä toimituksista yksittäisten tuotantolinjojen uusimiseen, ja toimitukset saattavat sisältää myös automaatioratkaisuja. Palveluliiketoiminnan tuottoihin kuuluu tuottoja lyhyt- ja pitkäaikaisista
palvelusopimuksista, jälleenrakennus- ja muutossopimuksista sekä varaosien ja komponenttien myynnistä. 

Myyntituotot kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava summa kuvastaa sitä rahamäärää, johon Valmet odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Myyntituottojen ajoitus, kirjaamistapa ja -yksikkö määritetään IFRS 15:a viisivaiheista mallia noudattaen seuraavasti:

Vaihe 1: tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
Vaihe 2: tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
Vaihe 3: määritetään sopimukseen liittyvä transaktiohinta
Vaihe 4: kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
Vaihe 5: kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kuin) yritys täyttää suoritevelvoitteen

Projektiliiketoiminnassa, jossa asiakastoimitukseen kuuluu sekä laitteita että palveluita, tunnistetaan kussakin hankkeessa yksi tai useampi suoritevelvoite. Tunnistettavien suoritevelvoitteiden määrä riippuu hankkeiden laajuudesta ja sopimusehdoista, ja seuraa laajalti tasoa, jolla asiakkaat pyytävät projekteja koskevia tarjouksia.

Palveluliiketoimintaan liittyvissä lyhytaikaisissa sopimuksissa, joihin sisältyy sekä laitteiden että palveluiden toimituksia, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite sopimuksen laajuudesta ja ehdoista riippuen. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy palveluita, jotka luovutetaan asiakkaan tiloissa, kuten asennuspalveluita, kunnossapito- ja huoltopalveluita, teknistä tukea tai koneiden tarkastusta, näiden osalta tunnistetaan tyypillisesti oma merkittävistä laitetoimituksista ja Valmetin tiloissa luovutettavista palveluista erillinen suoritevelvoite. Toisaalta, kun sopimuksen laajuuteen kuuluu pelkästään Valmetin tiloissa, kuten konepajoilla, toimitettavia palveluita, laitteet ja palvelut eivät tyypillisesti ole erotettavissa toisistaan. Näissä tapauksissa tuotteet ja palvelut käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena.

Pitkäaikaisissa palvelusopimuksissa, joissa Valmet toimii suurilta osin asiakkaan tiloissa, tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite riippuen sopimuksen laajuudesta ja ehdoista. Kun sopimuksen laajuuteen sisältyy erilaisia palveluelementtejä, joita yleisesti myydään erikseen, nämä palveluelementit tyypillisesti erotetaan omiksi erillisiksi suoritevelvoitteikseen.

Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn, joko yhtenä ajanhetkenä tai ajan kuluessa.

Tapauksissa, joissa Valmet arvioi, että määräysvalta tuotteisiin tai palveluihin siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, perusteena on tyypillisesti se, että asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa hyödyn samanaikaisesti, kun Valmet tuottaa suoritetta, tai Valmetin toimituksesta syntyy omaisuuserä, jolla ei ole vaihtoehtoista käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana ja Valmetilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Valmetin tuotevalikoimaan kuuluvista suoritteista tehtaiden kunnossapito- ja huoltopalveluilla sekä muilla pitkäaikaisten sopimusten puitteissa asiakkaan tiloissa luovutettavilla palveluilla on yllä ensiksi kuvatun kaltaiset ominaisuudet. Näiden suoritteiden osalta on ilmeistä, että asiakas saa ja kuluttaa Valmetin luovuttamasta palvelusta koituvan hyödyn samanaikaisesti. Valmetin tuotteista projektiliiketoiminnan hankkeilla on yllä toisena kuvatun kaltaiset ominaisuudet. Näissä hankkeissa sopimuksen laajuuteen sisältyy omaisuuserän suunnittelu ja rakentaminen asiakkaan määrittelyn mukaan, eikä hankkeissa syntyneille omaisuuserille ole vaihtoehtoista käyttöä, koska lopputuote on räätälöity asiakkaan tarpeisiin. Kun liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa, suoritevelvoitteen täyttymisaste määritellään kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän arvioidaan johtavan liikevaihdon tuloutusmalliin, joka parhaiten kuvastaa suoritteisiin liittyvän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle.

Myyntituottojen kirjaamista yhtenä ajanhetkenä sovelletaan muun muassa sopimuksissa, joissa palvelut suoritetaan Valmetin tiloissa, sekä varaosien ja komponenttien toimituksissa. Määräysvalta siirtyy tyypillisesti käytettyjen toimitusehtojen perusteella, käyttöönoton yhteydessä, tai myöhempänä ajankohtana, kun asiakas hyväksyy tuotteen. 

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut

Valmet soveltaa kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa menetelmää kirjatessaan myyntituottoja suoritevelvoitteille, jotka täytetään ajan kuluessa. Tämä menetelmä kuvastaa parhaiten suoritteisiin liittyvän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle. Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän mukaan suoritevelvoitteen täyttymisaste määritetään perustuen toteutuneiden kustannusten osuuteen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Myyntituotot, sisältäen arvioidut voitot, kirjataan samanaikaisesti, kun kustannuksia kertyy. Johto arvioi säännöllisesti suoritevelvoitteiden edistymistä. Osana arviointia, johto ottaa huomioon keskeiset sopimusvelvoitteet, projektin aikataulun, tunnistetut riskit ja mahdollisuudet sekä muutokset tuottojen ja kulujen arvioissa. Sitoumuksista johtuvat arvioidut tappiot kirjataan kokonaisuudessaan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, kun ne todetaan.

Valmetin sopimuksiin liittyvät vastikkeet sisältävät usein muuttuvia määriä. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan järjestelystä riippuen joko odotusarvoon tai todennäköisimpään määrään perustuen. Tehdessään harkinnanvaraisia ratkaisuja muuttuvaan vastikkeeseen liittyen, Valmet käyttää hyväkseen historiallista, nykyistä ja ennustettua tietoa. Muuttuvien määrien arvioissa tapahtuvien muutosten vaikutukset kirjataan, kun arvio päivitetään.

Tyypillisiä projektien ja sopimusten kestoja

Miljoonaa euroa

 

2024

2023

2022

2021 

2020

2019

2018

2017

2016

2015

2014

2013

(carve-out)

Liiketoiminnan rahavirta

554 352 36 482 532 295 284 291 246  78 236 -43

Bruttoinvestoinnit (ilman liiketoimintojen yhdistämistä ja käyttöoikeudomaisuuseriä)

107 125 112 97 89 79 79 66 60  44 46 54

    joista ylläpitoinvestointien osuus, %

28% 46 % 33% 40 % 40 % 77 % 47 % 56 % 67 %  82 % 80 % 76 %

Käyttöomaisuuden myynnit

2 6 2 2 1 6 6 2 2  3 4 4

Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla rahavaroilla ja lainojen takaisinmaksulla vähennettynä

-517 -415 117 -15 -48 -163 -2 - -  -323 - -3

Rahavirta investointien jälkeen

316 -181 56 382 -60 58 208 227 188  -287 -194 -97

 

 

Bruttoinvestointien (pois lukien liiketoimintojen yhdistämiset ja käyttöoikeusomaisuuserät) maantieteellinen jakautuminen, milj. euroa

Valmet bruttoinvestoinnit

Tästä osiosta löydät tietoa Valmetin kustannusrakenteesta. Tarkempia tietoja löydät Valmetin vuoden 2024 tilinpäätöksestä.

Konsernin tuloslaskelma

Valmetin suurimmat kustannukset vuonna 2024 olivat hankinnan ja valmistuksen kulut, myynnin ja hallinnon yleiskustannukset sekä tuloverot.

Valmet konsernin tuloslaskelma 2024

 

Henkilöstökulut (sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin sekä myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin)

Valmet henkilöstökulut 2024

 

Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

Valmet myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 2024

 

Tuloverot

Valmet tuloverot 2024

 

Poistot

Valmet poistot 2024

Avainluvut

  30.9.2025 30.9.2024
Korolliset velat 1 440 milj. euroa 1 750 milj. euroa
Lyhytaikaiset lainat (sisältäen pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät) 123 milj. euroa 207 milj. euroa
Pitkäaikaiset lainat 1 136 milj. euroa 1 386 milj. euroa
Korolliset nettovelat 945 milj. euroa 1 057 milj. euroa
Pitkäaikaisen velan keskimääräinen maturiteetti 2,8 vuotta 2,9 vuotta
Keskimääräinen korko 3,6 % 4,4 %

Tunnusluvut

  30.9.2025 30.9.2024
Nettovelkaantuneisuusaste 38 % 43 %
Omavaraisuusaste 42 % 40 %
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku 1,50 1,59

Velkainstrumentit ja luottolimiittisopimukset 30.9.2025

  • Nostamaton 450 miljoonan euron komittoitu luottolimiittisopimus
  • 300 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta oli käyttämätön raportintikauden lopussa

Maturiteettirakenne 30.9.2025 (ilman vuokrasopimusvelkoja)

Vihreä joukkovelkakirjalaina

Valmet tiedotti 6.3.2024 laskevansa liikkeeseen 200 miljoonan euron vihreän joukkovelkakirjalainan. Lue lisää täältä.

Finanssivalvonta hyväksyi joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen 14.3.2024. Lue lisää täältä.

Englanninkielisen joukkovelkakirjalainan listalleottoesitteen löydät täältä.

Vihreän rahoituksen viitekehys

Valmet tiedotti 1.3.2024, että se on perustanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance Framework) vihreiden lainainstrumenttien liikkeeseenlaskuun integroidakseen kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteensa entistä vahvemmin rahoitukseensa.

ISS ESG on antanut Valmetin vihreän rahoituksen viitekehykselle riippumattoman ulkopuolisen arvion vahvistaen viitekehyksen olevan linjassa vihreiden lainojen sekä vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden (Green Loan Principles 2023, Green Bond Principles 2021) kanssa.

Linkit:

Valmetin vihreän rahoituksen viitekehys (Green Finance Framework) (englanniksi)

ISS ESG:n riippumaton ulkopuolinen arvio (englanniksi)

ESG questionnaire (englanniksi)

Lehdistötiedote 1.3.2024: Valmet julkaisee vihreän rahoituksen viitekehyksen