iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31213800D9O7FUQDH83V622025-12-31213800D9O7FUQDH83V622024-12-31213800D9O7FUQDH83V622023-12-31213800D9O7FUQDH83V622024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31valmt:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31valmt:HedgeAndOtherReservesMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800D9O7FUQDH83V622024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31valmt:HedgeAndOtherReservesMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800D9O7FUQDH83V622025-01-012025-12-31valmt:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31valmt:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31valmt:HedgeAndOtherReservesMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800D9O7FUQDH83V622025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31valmt:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31valmt:HedgeAndOtherReservesMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800D9O7FUQDH83V622023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31valmt:HedgeAndOtherReservesMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember213800D9O7FUQDH83V622024-01-012024-12-31valmt:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
Valmet_AR_2025_kannet_FS.png
TILINPÄÄTÖS
JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
2025
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus 2025 .......................
Kestävyysraportti ...........................................................
Tunnuslukujen laskentakaavat .................................
Konsernitilinpäätös ......................................................
Konsernin tuloslaskelma ...............................................
Konsernin laaja tuloslaskelma .....................................
Konsernitase ...................................................................
Konsernin rahavirtalaskelma ........................................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ...............................
Emoyhtiön tilinpäätös .................................................
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS ....................................
Emoyhtiön tase, FAS .....................................................
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS ..............................
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot ..........................
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
allekirjoitukset ..............................................................
Tilintarkastuskertomus ..............................................
ESEF-tilinpäätöstä koskeva varmennusraportti ..
Kestävyysraportin varmennuskertomus ................
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .............................
Laadintaperiaatteet .................................................
Myyntituottojen kirjaaminen .................................
Vuokrasopimukset. ..................................................
Nettokäyttöpääoma ................................................
Vaihto-omaisuus ......................................................
Rahoitusvarat ja -velat ............................................
9.
Johdannaiset .............................................................
10.
Rahoitustuotot ja -kulut .........................................
11.
Varaukset ..................................................................
12.
Muut lyhytaikaiset varat .........................................
13.
Muut lyhytaikaiset velat .........................................
14.
15.
Osakeperusteiset maksut ......................................
16.
Työsuhde-etuudet ....................................................
17.
Tuloverot ...................................................................
18.
Oma pääoma ............................................................
19.
20.
21.
Liiketoimintojen yhdistäminen ..............................
22.
Rahoitusriskien hallinta ..........................................
23.
Osakkuusyhtiöt ........................................................
24.
Tilintarkastuspalkkiot ..............................................
25.
Vastuut ......................................................................
26.
Lähipiiri-informaatio ................................................
27.
Tytäryhtiöt ................................................................
28.
Raportointikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat ...............................................................
29.
Uudet laskentastandardit ......................................
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
2
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Hallituksen toimintakertomus tammi–joulukuu 2025
Hallinto
Valmet Oyj:n ja Valmet-konsernin hallinnoinnissa noudatetaan
voimassaolevaa lainsäädäntöä, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä
suomalaisten pörssiyhtiöiden toimintaa sääntelevien ja valvovien
yhteisöjen sääntöjä ja määräyksiä. Valmet Oyj noudattaa
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n suomalaisten listayhtiöiden
hallinnointikoodia poikkeuksetta. Koodi on julkisesti saatavilla
internetissä osoitteessa www.cgfinland.fi.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
sekä palkitsemisraportti
Valmet on julkaissut erillisen selvityksen hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportin vuodelta 2025
suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen
mukaisesti. Raportit kattavat myös muita keskeisiä hallinnoinnin
osa-alueita, ja ne on julkaistu Valmetin verkkosivuilla erillään
hallituksen toimintakertomuksesta osoitteessa
www.valmet.com/hallinnointi.
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, ja sen tehtävät
määräytyvät yhtiöjärjestyksen ja osakeyhtiölain mukaan.
Yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta,
vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja
toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten, hallituksen puheen­
johtajan ja varapuheenjohtajan sekä tilintarkastajan
valitsemisesta ja näiden palkkioista sekä muista osakeyhtiölain
mukaan yhtiökokouksen päätöstä edellyttävistä ja yhtiö­
kokoukselle esitetyistä asioista. Yhtiökokous kokoontuu
vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokouksen kutsuu
koolle hallitus.
Hallitus
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan
asianmukaisesta organisoinnista sekä varmistaa, että yhtiön
kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti
järjestetty. Hallitus seuraa konsernin toimintaa, taloutta ja
riskienhallintaa, ja sen tehtävänä on edistää osakkeenomistajien
ja konsernin etua varmistamalla, että koko konsernin hallinnointi
ja toiminta on asianmukaisesti järjestetty.
Valmetin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu
vähintään viisi (5) ja enintään kahdeksan (8) jäsentä. Hallituksen
jäsenten toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan,
varapuheenjohtajan ja muut jäsenet.
Toimitusjohtaja
Hallitus valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja päättää toimitus­
johtajan palkasta ja palkkioista sekä muista toimisuhteen
ehdoista. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa.
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön päivittäisestä hallinnosta
hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja
varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.
Valmetin tulos vuonna 2025
Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen, eli samaan
ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei muuta mainita.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
3
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Avainluvut1
Milj. euroa
2025
2024
2023
Saadut tilaukset
5 216
5 837
4 955
Tilauskanta2
4 306
4 452
3 973
Liikevaihto
5 197
5 359
5 532
Vertailukelpoinen EBITA3
620
609
619
% liikevaihdosta
11,9 %
11,4 %
11,2 %
EBITA3
534
557
605
% liikevaihdosta
10,3 %
10,4 %
10,9 %
Liikevoitto (EBIT)
438
449
507
% liikevaihdosta
8,4 %
8,4 %
9,2 %
Tulos ennen veroja
376
383
473
Tilikauden tulos
279
281
359
Osakekohtainen tulos, euroa
1,52
1,52
1,94
Oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
1,82
1,93
2,28
Oma pääoma per osake, euroa 2
14,03
14,15
13,93
Osinko per osake, euroa
1,354
1,35
1,35
Liiketoiminnan rahavirta
581
554
352
Rahavirta investointien jälkeen
483
316
-181
Vertailukelpoinen ROCE5
13,0 %
12,7 %
14,5 %
ROCE5
10,9 %
11,4 %
14,2 %
Oman pääoman tuotto (ROE)
10,7 %
10,8 %
14,1 %
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku
1,40
1,55
1,46
Nettovelkaantuneisuusaste2
35 %
39 %
40 %
Omavaraisuusaste2
45 %
44 %
43 %
1 Avainlukujen laskentakaavat on esitelty osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.
2 Kauden lopussa.
3 Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja.
4 Hallituksen ehdotus.
5 Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) kauden lopussa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
4
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Saadut tilaukset
Saadut tilaukset, milj. euroa
2025
2024
Muutos
Prosessitehokkuusratkaisut
1 500
1 446
4 %
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
3 716
4 392
-15 %
josta biomateriaalipalveluiden osuus
1 948
1 915
2 %
Yhteensä
5 216
5 837
-11 %
Saadut tilaukset segmenteittäin, %
48928267486270
Saadut tilaukset laskivat 11 prosenttia 5 216 miljoonaan euroon
(5 837 milj. euroa) vuoden 2025 tilikauden aikana. Lasku
kuvastaa pääasiassa vertailuajanjaksoa, jolloin vastaanotettiin
merkittävä, yli miljardin euron arvoinen sellutehdastilaus.
Saadut tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentissä ja laskivat
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä.
Orgaanisesti tilaukset laskivat 9 prosenttia.
Orgaaninen kasvu saaduissa tilauksissa1
2025
Prosessitehokkuusratkaisut
4%
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
-14 %
josta biomateriaalipalveluiden osuus
4%
Yhteensä
-9 %
1 Vain viitteellinen. Valuuttakurssivaihteluiden vaikutukset lasketaan muuntamalla
kuluvan vuoden jakson raportoidut avainluvut euroiksi käyttäen edellisen vuoden
vertailujakson voimassa olleita valuuttakursseja.
Valmet sai seuraavat huomionarvoiset tilaukset vuoden 2025
tilikauden aikana:
Prosessitehokkuusratkaisut:
• edistyksellinen prosessianalyysiratkaisu Dow’n Path2Zero-
projektiin tukemaan päästöjen nettonollatavoitetta eteenin
krakkauksessa,
• strateginen sopimus venttiilipalveluiden toimittamiseen
Petrobrasille Brasiliaan,
• Valmet DNA -hajautettu ohjausjärjestelmä Portugalissa
sijaitsevaan biopohjaisen raaka-aineen tuotantolaitokseen,
• liiketoimintakriittisen automaatiojärjestelmä vety-
polttokennovoimalaan Etelä-Koreassa, ja
• edistyksellisen toimintakriittisen automaatiojärjestelmän,
uuden sukupolven Polarstern-napatutkimusalukselle.
Biomateriaaliratkaisut- ja palvelut:
• Valmetin historian suurin energiatilaus BEW:n Berliinin
biomassavoimalaitokselle sisältäen kattavat huoltosopimukset,
• huippuluokan pehmopaperilinja Sofidel Americalle, mikä on
laajin  pehmopaperin kokonaisratkaisu Valmetin historiassa,
• biomassakattilan ja savukaasujen käsittelyjärjestelmä
Kraftringen Energille Ruotsiin kiertotalouden edistämiseksi,
• keskeistä sellutehdasteknologiaa uudelle sellun tuotantolinjalle
asiakkaalle Kiinaan sisältäen keitto- ja kuitulinjan, ja
• laaja paperikoneuudistus Sylvamolle Yhdysvaltoihin.
Tilauskanta
Tilauskanta, milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Muutos
Yhteensä
4 306
4 452
-3 %
Tilauskanta vuoden 2025 lopussa oli 4 306 miljoonaa euroa, joka
on samalla tasolla kuin vuoden 2024 lopussa.
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentin osuus tilauskannasta oli
noin 15 prosenttia ja Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -
segmentin osuus noin 85 prosenttia (vuoden 2024 lopussa
Prosessitehokkuusratkaisut 15 % ja Biomateriaalipalvelut ja
ratkaisut 85 %). Noin 3,1 miljardia euroa tilauskannasta
odotetaan tuloutuvan liikevaihdoksi vuonna 2026 (vuoden 2024
lopussa noin 3,1 miljardia euroa odotettiin tuloutuvan vuonna
2025).
Liikevaihto
Liikevaihto, milj. euroa
2025
2024
Muutos
Prosessitehokkuusratkaisut
1 481
1 437
3 %
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
3 716
3 922
-5 %
josta biomateriaalipalveluiden osuus
1 856
1 900
-2 %
Yhteensä
5 197
5 359
-3 %
Liikevaihto segmenteittäin, %
48928267507475
Liikevaihto vuoden 2025 tilikauden aikana pysyi edellisvuoden
tasolla ja oli 5 197 miljoonaa euroa (5 359 milj. euroa).
Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentissä, ja laski
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä.
Orgaanisesti liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla.
Liikevaihdon orgaaninen kasvu1
2025
Prosessitehokkuusratkaisut
3 %
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
-4 %
josta biomateriaalipalveluiden osuus
-1 %
Yhteensä
-2 %
1Vain viitteellinen. Valuuttakurssivaihteluiden vaikutukset lasketaan muuntamalla
kuluvan vuoden jakson raportoidut avainluvut euroiksi käyttäen edellisen vuoden
vertailujakson voimassa olleita valuuttakursseja.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
5
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Orgaaninen kasvu
Saadut tilaukset
Liikevaihto
Orgaaninen kasvu1
-9 %
-2 %
Yrityshankinnat
1%
1%
Valuuttakurssimuutokset2
-2 %
-2 %
Muutos yhteensä
-11 %
-3 %
1Vain viitteellinen.
2Valuuttakurssivaihteluiden vaikutukset lasketaan muuntamalla vuoden 2025
raportoidut avainluvut euroiksi käyttäen vuoden 2024 vertailujakson voimassa
olleita valuuttakursseja.
Vuonna 2025 Valmetin saadut tilaukset laskivat orgaanisesti
9 prosenttia, kun taas liikevaihto laski orgaanisesti 2 prosenttia.
Siemensin prosessikaasukromatografia-liiketoiminnan (nyt
Analysaattorit ja integrointi) hankinta toteutui 2. huhtikuuta
2024. Valmet myös saattoi päätökseen FactoryPalin, joka on
Körberin hanke, enemmistöosuuksien hankinnan 1. elokuuta
2024 ja Demuthin, puunkäsittelyteknologian ja -palveluiden
tarjoajan, hankinnan 2. elokuuta 2024. Yrityshankinnat
kasvattivat Valmetin saatuja tilauksia ja liikevaihtoa 1 prosentin.
Valuuttakurssimuutokset laskivat saatuja tilauksia 2 prosenttia ja
liikevaihtoa 2 prosenttia. Valuuttakurssivaikutuksia saatuihin
tilauksiin aiheuttivat pääasiassa Yhdysvaltain dollari, Brasilian
real ja Kanadan dollari ja liikevaihtoon Yhdysvaltain dollari,
Brasilian real ja Ruotsin kruunu.
Vertailukelpoinen EBITA
Vertailukelpoinen EBITA,
milj. euroa
2025
2024
Muutos
Prosessitehokkuusratkaisut
290
255
14 %
osuus liikevaihdosta, %
19,6 %
17,7 %
1,8 %-y
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
381
403
-5 %
osuus liikevaihdosta, %
10,3 %
10,3 %
0,0 %-y
Muut
-51
-49
4 %
Yhteensä
620
609
2 %
osuus liikevaihdosta, %
11,9 %
11,4 %
0,6 %-y
Vuoden 2025 tilikauden aikana Valmetin vertailukelpoinen
EBITA pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 620 miljoonaa euroa,
mikä vastaa 11,9 prosenttia liikevaihdosta (609 milj. euroa ja
11,4%). EBITA-marginaalin kasvua tukivat toimintamallin
uudistuksen tuomat kulusäästöt.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -85 miljoonaa euroa
(-53 milj. euroa). Muutos liittyi pääasiassa toimintamallin
uudistamisen aiheuttamiin uudelleenjärjestelykuluihin.
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentin vertailukelpoinen EBITA
kasvoi 14 prosenttia 290 miljoonaan euroon ja oli 19,6 prosenttia
segmentin liikevaihdosta (255 milj. euroa ja 17,7%). Marginaalin
kasvu johtui määrätietoisesta kaupallisesta toteutuksesta,
toimintamallin tehostamisesta sekä yritysoston integroinnin
tuomista hyödyistä.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentin vertailukelpoinen
EBITA laski 381 miljoonaan euroon ja oli 10,3 prosenttia
segmentin liikevaihdosta (403 milj. euroa ja 10,3%).
Vertailukelpoinen EBITA laski matalamman liikevaihdon vuoksi,
mutta uuden toimintamallin tehokkuudet tukivat segmentin
marginaalin kehitystä.
Vertailukelpoinen EBITA-marginaali, 2025
48928267436033
Vertailukelpoinen EBITA, 2025 (milj. euroa)
pl. Muut
48928267436099
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
6
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Segmentit ja liiketoiminta-alueet
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentti
Prosessitehokkuusratkaisut toimittaa virtausteknologioita ja
automaatiojärjestelmiä yksittäisistä mittauksista koko laitoksen
kattaviin kokonaisuuksiin, joita täydentävät elinkaaripalvelut. Se
palvelee globaalia asiakaskuntaa tarjoamalla liiketoimintakriittisiä
ratkaisuja, jotka parantavat resurssitehokkuutta, käyttövarmuutta
ja taloudellista suorituskykyä. Sen strateginen tehtävä on parantaa
resurssitehokkuutta, ja tavoitteena on 20 prosentin
vertailukelpoinen EBITA-marginaali vuoteen 2030 mennessä.
Liiketoiminnan kehitys vuonna 2025
Prosessitehokkuusratkaisut
2025
2024
Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)
1 500
1 446
4 %
Virtauksensäätö
798
763
5 %
Automaatioratkaisut
702
683
3 %
Liikevaihto (milj. euroa)
1 481
1 437
3 %
Virtauksensäätö
788
791
0 %
Automaatioratkaisut
694
646
7 %
Vertailukelpoinen EBITA
(milj. euroa)
290
255
14 %
Vertailukelpoinen EBITA, %
19,6 %
17,7 %
1,8%-y
Vuoden 2025 tilikauden aikana Prosessitehokkuusratkaisut-
segmentin saadut tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla
(orgaanisesti +4%) ja olivat 1 500 miljoonaa euroa (1 446 milj.
euroa). Saadut tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla sekä
Virtauksensäätö-, että Automaatioratkaisut-liiketoiminta-alueilla.
Analysaattorit ja integrointi -liiketoimintayksikön (joka
integroitiin Valmetiin 2. huhtikuuta 2024) saadut tilaukset olivat
144 miljoonaa euroa (93 milj. euroa).
Segmentin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla (orgaanisesti
+3%) ja oli 1 481 miljoonaa euroa (1 437 milj. euroa). Liikevaihto
kasvoi Automaatioratkaisut-liiketoiminta-alueella ja pysyi
edellisvuoden tasolla Virtauksensäätö-liiketoiminta-alueella.
Segmentin vertailukelpoinen EBITA kasvoi 290 miljoonaan
euroon ja oli 19,6 prosenttia segmentin liikevaihdosta
(255 milj. euroa ja 17,7%).
Marginaalin kasvu johtui määrätietoisesta kaupallisesta
toteutuksesta, toimintamallin tehostamisesta sekä yritysoston
integroinnin tuomista hyödyistä.
Segmentin vertailukelpoinen EBITA vastasi 47 prosenttia
Valmetin vertailukelpoisesta EBITA:sta (42%).
Saadut tilaukset liiketoiminta-alueittain, 2025
48928267511604
Saatujen tilausten pitkän aikavälin kehitys, Prosessitehokkuusratkaisut (milj. euroa)
48928267436131
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
7
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
-segmentti
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut palvelee globaaleja tuottajia
sellu-, paperi-, pakkaus-, pehmopaperi- ja bioenergia-aloilla. Se
tarjoaa täydellisiä tuotantolinjoja ja keskeisiä prosessisaaria, joita
täydentää kattava valikoima elinkaaripalveluita. Nämä ratkaisut
mahdollistavat parannuksia kuitusaannossa, energia- ja
vesitehokkuudessa, päästöissä sekä käyttöasteessa. Sen
strateginen tehtävä on edistää kiertotaloutta, ja tavoitteena on
14 %:n EBITA-marginaali vuoteen 2030 mennessä.
Liiketoiminnan kehitys vuonna 2025
Biomateriaaliratkaisut ja -
palvelut
2025
2024
Muutos
Saadut tilaukset (milj. euroa)
3 716
4 392
-15 %
Sellu, energia ja kiertotalous
1 536
2 250
-32 %
Pakkausmateriaalit ja paperit
1 368
1 462
-6 %
Pehmopaperit
812
679
20 %
joista biomateriaalipalveluiden osuus
1 948
1 915
2 %
Liikevaihto (milj. euroa)
3 716
3 922
-5 %
Sellu, energia ja kiertotalous
1 610
1 541
5 %
Pakkausmateriaalit ja paperit
1 483
1 793
-17 %
Pehmopaperit
622
588
6 %
joista biomateriaalipalveluiden osuus
1 856
1 900
-2 %
Vertailukelpoinen EBITA
(milj. euroa)
381
403
-5 %
Vertailukelpoinen EBITA, %
10,3 %
10,3 %
0,0 %-y
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentin saadut tilaukset
vuoden 2025 tilikauden aikana laskivat 15 prosenttia
(orgaanisesti -14 %) 3 716 miljoonaan euroon (4 392 milj. euroa).
Saadut tilaukset kasvoivat Pehmopaperit-liiketoiminta-alueella ja
laskivat Sellu, energia ja kiertotalous - ja Pakkausmateriaalit ja
paperit -liiketoiminta-alueilla. Biomateriaalipalveluiden saadut
tilaukset pysyivät edellisvuoden tasolla (orgaanisesti +4%) ja oli
1 948 miljoonaa euroa (1 915 milj. euroa).
Segmentin liikevaihto laski 5 prosenttia (orgaanisesti -4%)
3 716 miljoonaan euroon (3 922 milj. euroa).
Biomateriaalipalveluiden liikevaihto pysyi edellisvuoden
tasolla (orgaanisesti -1%) ja oli 1 856 miljoonaa euroa
(1 900 milj. euroa).
Segmentin vertailukelpoinen EBITA laski 381 miljoonaan euroon
ja oli 10,3 prosenttia segmentin liikevaihdosta (403 milj. euroa ja
10,3%). Vertailukelpoinen EBITA laski matalamman liikevaihdon
vuoksi, mutta uuden toimintamallin tehokkuudet tukivat
segmentin marginaalin kehitystä.
Segmentin vertailukelpoinen EBITA vastasi 61 prosenttia
Valmetin vertailukelpoisesta EBITA:sta (66%).
Saadut tilaukset liiketoiminta-alueittain, 2025
48928267515369
Saatujen tilausten pitkän aikavälin kehitys, Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut (milj. euroa)
51127290691716
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
8
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Liikevoitto
Liikevoitto vuoden 2025 tilikauden aikana oli 438 miljoonaa
euroa eli 8,4 prosenttia liikevaihdosta (449 milj. euroa ja 8,4%).
Nettorahoitustuotot ja -kulut
Nettorahoitustuotot ja -kulut olivat vuoden 2025 tilikauden
aikana -62 miljoonaa euroa (-65 milj. euroa).
Tulos ennen veroja ja osakekohtainen tulos
Tulos ennen veroja oli vuoden 2025 tilikaudelta 376 miljoonaa
euroa (383 milj. euroa). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tulos oli 280 miljoonaa euroa (280 milj. euroa), eli 1,52 euroa
osakkeelta (1,52 euroa). Oikaistu osakekohtainen tulos oli 1,82
euroa (1,93 euroa).
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ja
oman pääoman tuotto (ROE)
Vuoden 2025 vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto
(vertailukelpoinen ROCE) ennen veroja oli 13,0 prosenttia
(12,7%) ja sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli
10,9 prosenttia (11,4%). Oman pääoman tuotto (ROE)
vastaavalta ajalta oli 10,7 prosenttia (10,8%).
Rahavirta ja rahoitus
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta oli vuoden 2025 tilikaudella
581 miljoonaa euroa (554 milj. euroa).
Vertailukelpoinen rahavirtasuhde pysyi hyvänä ja linjassa
Valmetin pitkän aikavälin keskiarvon kanssa ja oli 94% (91%)
vuonna 2025. Valmetin vertailukelpoinen rahavirtasuhde vuosina
2015–2024 oli keskimäärin 92 %.
Rahavirtasuhde – laskettuna raportoidusta EBITA:sta – oli 109%
(100%) tilikauden aikana. Valmetin rahavirtasuhde vuosina
2015–2024 oli keskimäärin 96 %.
Nettokäyttöpääoma
Nettokäyttöpääoma oli 29 miljoonaa euroa (134 milj. euroa)
katsauskauden lopussa.
Nettokäyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa oli vuoden
2025 tilikauden aikana 39 miljoonaa euroa (61 milj. euroa).
Rahavirta investointien jälkeen
Rahavirta investointien jälkeen oli vuoden 2025 tilikauden aikana
483 miljoonaa euroa (316 milj. euroa).
Vuoden 2025 kasvu  vertailukauteen nähden kuvastaa pääasiassa
vuoden 2024 yritysostoihin liittyviä rahavirtoja, jotka laskivat sen
vuoden rahavirtaa investointien jälkeen.
Osingonjako vuonna 2025
Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Valmet maksoi
8. huhtikuuta 2025 vuodelta 2024 maksettavan osingon
ensimmäisen erän, joka oli 125 miljoonaa euroa eli 0,68 euroa
osakkeelta. Toinen erä, 0,67 euroa osakkeelta, eli yhteensä
123 miljoonaa euroa, maksettiin 7. lokakuuta 2025.
Valmetin osinkopolitiikan mukaan osinkona maksetaan
vähintään 50 % tilikauden tuloksesta. Vuoden 2024
osingonjakosuhde oli 89 %.
Velka, nettovelkaantuneisuusaste ja
maksuvalmius
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku oli 1,40 (1,55) ja
nettovelkaantuneisuusaste 35 prosenttia (39%) joulukuun
lopussa. Omavaraisuusaste oli 45 prosenttia (44%).
Korolliset velat olivat 1 461 miljoonaa euroa (1 544 milj. euroa) ja
korolliset nettovelat 904 miljoonaa euroa (1 032 milj. euroa)
katsauskauden lopussa.
12. joulukuuta 2025 Valmet toteutti ensimmäisen Schuldschein-
lainatransaktionsa, jonka kokonaismäärä on 375 miljoonaa euroa.
Transaktio vahvistaa Valmetin pitkäaikaista velkarakennetta,
monipuolistaa rahoituslähteitä ja laajentaa velkasijoittajapohjaa.
Laina jakautuu 11 erään, joissa on sekä kiinteä- että
vaihtuvakorkoisia osuuksia, ja sen maturiteettiprofiili on
hajautettu kolmeen, viiteen, seitsemään ja kymmeneen vuoteen.
Keskimääräinen maturiteetti on lähes kuusi vuotta.
Katsauskauden lopussa Schuldschein-lainaa oli nostettuna
281 miljoonaa euroa.
Valmetin velkojen keskimääräinen korko oli 3,4 prosenttia (4,0)
ja pitkäaikaisten velkojen (ml. lyhennyserät) keskimääräinen
maturiteetti 3,3 vuotta (3,4) joulukuun lopussa.
Vuokrasopimusvelkoja ei ole sisällytetty näiden kahden
avainluvun laskentaan.
Valmetin maksuvalmius oli vahva raportointikauden lopussa
rahavarojen ollessa 535 miljoonaa euroa (482 milj. euroa) ja
muiden korollisten varojen 22 miljoonaa euroa (30 milj. euroa).
Valmetin maksuvalmiutta turvasi 450 miljoonan euron
komittoitu monivaluuttainen luottolimiittisopimus, joka oli
nostamaton raportointikauden lopussa. Lisäksi maksuvalmiutta
turvasi 300 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta oli 
nostettuna 10 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
9
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Investoinnit
Vuonna 2025 bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja ja
käyttöoikeusomaisuuseriä) olivat 103 miljoonaa euroa
(107 milj. euroa). Bruttoinvestoinnit olivat 2,0 prosenttia (2,0 %)
liikevaihdosta.
Yrityshankinnat ja -myynnit
Valmet ei tehnyt yrityshankintoja eikä yritysmyyntejä vuoden
2025 tilikauden aikana.
22. joulukuuta Valmet ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen
Severn Groupin, vakiintuneen teollisuusventtiilivalmistajan
ostamisesta brittiläiseltä pääomasijoitusyhtiö Bluewaterilta.
Severn palvelee prosessiteollisuuksia maailmanlaajuisesti ja
toimittaa virtauksensäätöratkaisuja kaikkein vaativimpiin
käyttökohteisiin. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden
2026 toisen neljänneksen aikana ja sen vahvistaminen edellyttää
tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Toteutuessaan yrityskauppa
vahvistaa Prosessitehokkuusratkaisut-segmenttiä ja
Virtauksensäätö-liiketoiminta-aluetta. Severnin liikevaihdon
vuonna 2025 arvioidaan olevan noin 215 miljoonaa euroa ja
oikaistun käyttökateprosentin (EBITDA-%) noin 16 prosenttia.
Tutkimus ja kehitys
Valmetin tutkimus- ja kehityskulut (T&K) vuonna 2025 olivat
126 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia liikevaihdosta
(123 miljoonaa euroa ja 2,3 %). Tutkimus- ja kehitystyötä
tehdään pääasiassa Suomessa ja Ruotsissa liiketoiminta-alueiden
T&K-organisaatioissa sekä pilottilaitoksissa. Lisäksi tutkimus- ja
kehitystyötä tehdään verkostoissa yhdessä asiakkaiden,
toimittajien, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Vuoden
2025 lopussa T&K-tehtävissä toimi 542 henkilöä (564 henkilöä).
Valmetin tutkimus- ja kehitystyötä ohjaavat asiakastarpeet, kuten
tuotannon ja resurssien käytön tehostaminen, raaka-aineista
saatavan arvon maksimointi sekä uusien tulonlähteiden,
innovaatioiden ja teknologioiden kehittäminen.
Valmet kehittää kilpailukykyisiä, johtavia tuotanto- ja
automaatioteknologioita sekä palveluita. Parantaakseen raaka-
aine-, vesi- ja energiatehokkuutta asiakkaiden
tuotantoprosesseissa Valmet yhdistää digitalisaatiota,
prosessiteknologiaa, virtauksensäätöä, automaatiojärjestelmiä ja
palveluita. Valmet myös kehittää ratkaisuja fossiilisten
materiaalien korvaamiseen uusiutuvilla materiaaleilla ja uusien
korkean lisäarvon lopputuotteiden valmistamiseen.
Rakennemuutokset
31. maaliskuuta 2025 Valmet ilmoitti suunnitelmistaan uudistaa
toimintamallinsa ja 4. kesäkuuta 2025 julkisti uuden strategiansa
'Lead the Way' sekä vahvisti, että uusi toimintamalli astuu
voimaan 1. heinäkuuta 2025. Valmet arvioi vastaavien vuotuisten
bruttomääräisten kustannussäästöjen olevan noin 80 miljoonaa
euroa, joiden täysi vaikutus saavutetaan vuoden 2026 alusta.
Vuoden loppuun mennessä yhtiö saavutti noin 35 miljoonan
euron vastaavat kustannussäästöt, joista noin 20 miljoonaa euroa
saavutettiin neljännellä neljänneksellä, jolloin tavoiteltu
vuotuinen säästötaso oli saavutettu. Asiaan liittyvät
muutosneuvottelut on saatu päätökseen kaikissa maissa.
1. heinäkuuta 2025 alkaen Valmet koostuu kahdesta
raportoitavasta segmentistä: Prosessitehokkuusratkaisut sekä
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut. Lisäksi Valmet perusti
Globaali toimitusketju -yksikön, jonka tavoitteena on saavuttaa
100 miljoonan euron kustannussäästöt vuoteen 2030 mennessä
optimoimalla hankinta-, logistiikka- ja valmistustoimintoja
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä.
Muutoksia Valmetin johtoryhmässä
Vuonna 2025 Valmet uudisti toimintamallinsa vahvistaakseen
vastuunottoa ja suorituskykyä. Uusi organisaatiorakenne astui
voimaan ja uusi johtoryhmä aloitti toimintansa 1. heinäkuuta
2025.
23. heinäkuuta 2025 Valmet tiedotti nimittäneensä Jon Jested-
Raskin Pehmopaperit-liiketoiminta-alueen johtajaksi 1. elokuuta
2025 alkaen. Nimitys täydensi johtoryhmän uuden
organisaatiorakenteen mukaiseksi.
Valmetin johtoryhmään 31. joulukuuta 2025 kuuluvat seuraavat
jäsenet:
• Thomas Hinnerskov, toimitusjohtaja
• Katri Hokkanen, talousjohtaja
• Emilia Torttila-Miettinen, johtaja, Automaatioratkaisut
• Simo Sääskilahti, johtaja, Virtauksensäätö
• Petri Rasinmäki, johtaja, Pakkausmateriaalit ja paperit
• Sami Riekkola, johtaja, Sellu, energia ja kiertotalous
• Jon Jested-Rask, johtaja, Pehmopaperit
• Aki Niemi, johtaja, Globaali toimitusketju
• Celso Tacla, johtaja, Latinalainen Amerikka
• Xiangdong Zhu, johtaja, Kiina
• Anu Pires, johtaja, Henkilöstö, viestintä ja kulttuuri
• Olli Hänninen, johtaja, Strategia ja transformaatio
• Rasmus Oksala, johtaja, Lakiasiat
Henkilöstö
Henkilöstö alueittain
31.12.2025
31.12.2024
Muutos
Pohjois-Amerikka
2 316
2 474
-6 %
Latinalainen Amerikka
1 630
1 542
6 %
EMEA
10 565
11 188
-6 %
Kiina
2 283
2 388
-4 %
Aasian ja Tyynenmeren alue
1 693
1 718
-1 %
Yhteensä
18 487
19 310
-4 %
Henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli 18 487 (19 310).
Henkilöstömäärään lasku liittyy pääasiassa toimintamallin
uudistamiseen.
Vuoden 2025 Valmetin palveluksessa oli keskimäärin 18 982
henkilöä (19 297).
Henkilöstökulut vuoden 2025 tilikauden aikana olivat yhteensä
1 395 miljoonaa euroa (1 393 milj. euroa), josta palkkojen ja
palkkioiden osuus oli 1 101 miljoonaa euroa (1 101 milj. euroa).
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
10
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Maantieteelliset alueet
Saadut tilaukset
Saadut tilaukset, milj. euroa
2025
2024
Muutos
Pohjois-Amerikka
1 685
1 311
29 %
Latinalainen Amerikka
472
1 638
-71 %
EMEA
2 026
1 735
17 %
Kiina
613
418
47 %
Aasian ja Tyynenmeren alue
420
735
-43 %
Yhteensä
5 216
5 837
-11 %
Saaduilla tilauksilla mitattuna kolme suurinta maata vuoden 2025
tilikauden aikana olivat Yhdysvallat, Kiina ja Saksa, joiden osuus
kaikista saaduista tilauksista oli yhteensä 44 prosenttia.
Liikevaihto
Liikevaihto, milj. euroa
2025
2024
Muutos
Pohjois-Amerikka
1 341
1 390
-4 %
Latinalainen Amerikka
866
545
59 %
EMEA
1 876
2 033
-8 %
Kiina
540
723
-25 %
Aasian ja Tyynenmeren alue
574
668
-14 %
Yhteensä
5 197
5 359
-3 %
Vuoden 2025 tilikauden aikana kolme suurinta maata olivat
Yhdysvallat, Brasilia ja Kiina, joiden yhteenlaskettu osuus
kokonaisliikevaihdosta oli 46 prosenttia.
Liiketoimintamalli ja arvon luominen
Valmet on globaali elinkaariratkaisujen, teknologioiden ja
palveluiden kehittäjä ja toimittaja biomateriaali- ja energia-
aloille, jotka edistävät kiertotalouden mukaista siirtymää.
Valmetin resurssitehokkuutta edistävät prosessitehokkuus­
ratkaisut palvelevat myös laajaa joukkoa muita globaaleja
prosessiteollisuuden aloja automaatio- ja virtauksensäätö­
ratkaisuillaan.
Valmet tekee yhteistyötä asiakkaidensa kanssa teollisten laitosten
koko elinkaaren ajan niin uusien laite- ja järjestelmätoimitusten,
modernisointien, uudistusten kuin jatkuvien palveluidenkin
kautta. Valmetin laaja maailmanlaajuinen asennuskanta luo
toistuvaa palvelu- ja automaatioliikevaihtoa ja tukee pitkäaikaisia
asiakassuhteita.
Valmetin teknologiat ja palvelut parantavat asiakkaiden
tuotantotehokkuutta sekä energia- ja raaka-ainetehokkuutta,
pienentävät ympäristöjalanjälkeä ja varmistavat turvallisen ja
luotettavan toiminnan. Valmetin portfolio keskittyy tuottavuutta
lisääviin, käyttöomaisuuden elinkaarta pidentäviin ja asiakkaiden
lopputuotteiden arvoa kasvattaviin ratkaisuihin.
Pitkäaikaista arvonluontia tukevat keskeiset aineettomat
omaisuuserät, kuten teknologinen osaaminen,
immateriaalioikeudet, brändi ja asiakassuhteet. Valmetilla on
noin 1 500 patentoitua keksintöä ja yli 18 000 työntekijää
maailmanlaajuisesti, ja heidän osaamisensa on keskeisessä
roolissa arvonluonnissa.
Strategiset tavoitteet ja niiden
toteuttaminen
Pääomamarkkinapäivän yhteydessä,  4. kesäkuuta 2025, Valmet
julkisti uuden strategiansa, ’Lead the Way’, sekä uudet vuoden
2030 taloudelliset tavoitteet.
Uusi strategia on suunniteltu luomaan vastuullinen
huippusuorituskulttuuri ja kiihdyttämään kasvupolkua kohti
rohkeampia tavoitteita parantuneen kustannuskilpailukyvyn
avulla. Strategiauudistuksen yhteydessä Valmet määritteli
tarkoituksensa seuraavasti: "Transforming industries towards a
regenerative tomorrow". Valmetin uusi strategia 'Lead the Way'
perustuu neljään strategiseen peruspilariin: asiakkaiden
menestyminen, sitoutuminen koko elinkaaren ajaksi,
maailmanlaajuinen kilpailukyky sekä vastuunotto.
Näitä strategian kulmakiviä vahvistetaan Valmetin
toimintamallin uudistuksella, joka julkistettiin 31. maaliskuuta
2025 ja tuli voimaan 1. heinäkuuta 2025. Uusi toimintamalli
mahdollistaa yhtiön toimimisen vahvojen liiketoiminta-alueiden
kautta lähellä asiakkaita, tarjoten integroitua asiantuntemusta
palveluissa ja teknologiassa. Valmistusta ja hankintaa varten
muodostettu Globaali toimitusketju -yksikkö edistää keskitetysti
toiminnallista huippuosaamista ja varmistaa
kustannuskilpailukyvyn.
Valmet on asettanut kahdelle segmentilleen erilliset strategiset
missiot ja strategiset painopistealueet.
Prosessitehokkuusratkaisut -segmentti koostuu kahdesta
liiketoiminta-alueesta: Virtauksensäätö ja Automaatioratkaisut.
Segmentin strategisena missiona on parantaa
resurssitehokkuutta.
Segmentillä on kolme strategista painopistettä:
• Johtava elinkaariarvon tuotto, luotettavuus ja asiakaskokemus
• Asiakaslähtöinen innovointi ja tarjooman strateginen
laajentaminen
• Kasvua korkealaatuisissa teknologioissa ja digitaalisessa
osaamisessa kriittisiin ratkaisuihin
Vuoteen 2030 mennessä segmentti pyrkii kiihdyttämään
orgaanista kasvua yli kaksinkertaiseksi markkinakasvuun
verrattuna ja saavuttamaan 20 %:n vertailukelpoisen EBITA-
marginaalin.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentti koostuu kolmesta
liiketoiminta-alueesta: Sellu, energia ja kiertotalous;
Pakkausmateriaalit ja paperit; sekä Pehmopaperit. Segmentin
strategisena missiona on edistää kiertotaloutta.
Segmentillä on kolme strategista painopistettä:
• Kasvua palveluissa ja teknologioissa elinkaariajattelun kautta
• Kiertotalouden suunnannäyttäjä, jatkuva innovointi
asiakkaiden kanssa
• Tuotteiden kustannuskilpailukyky keskiössä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
11
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Globaali toimitusketju -yksikkö tähtää 100 miljoonan euron
kustannussäästöihin optimoimalla hankinta-, logistiikka- ja
valmistustoimintoja koko Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -
segmentissä.
Vuoteen 2030 mennessä segmentti pyrkii tuplaamaan palveluiden
orgaanisen kasvun kahdeksaan prosenttiin ja saavuttamaan
14 %:n vertailukelpoisen EBITA-marginaalin.
Valmetin taloudelliset tavoitteet vuodelle 2030 ovat seuraavat:
Taloudelliset tavoitteet
•Orgaaninen liikevaihdon kasvu (CAGR) yli suhdanteen 5 %
•Vertailukelpoinen EBITA-marginaali 15 %
•Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto ennen veroja
(Vertailukelpoinen ROCE) 20 %
•Velkaantumisaste alle 50 %
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Valmetin osakekurssin kehitys listautumisesta alkaen.svg
Osakepääoma ja tietoa osakkeesta1
2025
2024
2023
Osakepääoma 31.12., euroa
140 000 000
140 000 000
140 000 000
Osakkeiden lukumäärä 31.12.:
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
184 232 430
184 165 347
184 161 105
Emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet
297 175
364 258
368 500
Osakkeiden lukumäärä yhteensä
184 529 605
184 529 605
184 529 605
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän keskiarvo
184 203 699
184 159 071
184 151 827
Vaihdon määrä osakkeina, Nasdaq Helsinki Oy2
85 571 314
108 778 549
103 147 588
% julkisesti noteeratusta osakekannasta
46
59
56
Tulos per osake, euroa
1,52
1,52
1,94
Tulos per osake, laimennettu, euroa3
1,52
1,52
1,94
Tulos per osake, oikaistu, euroa
1,82
1,93
2,28
Osinko per osake, euroa
1,354
1,35
1,35
Osinko, milj. euroa
2494
249
249
Osinko tuloksesta
89 %4
89 %
70 %
Efektiivinen osinkotuotto
4,8 %4
5,8 %
5,2 %
Hinta/voittosuhde (P/E)
18,7
15,4
13,5
Oma pääoma per osake, euroa
14,03
14,15
13,93
Ylin kurssi, euroa
32,15
30,11
32,99
Alin kurssi, euroa
21,00
21,37
19,64
Volyymipainotettu keskikurssi, euroa
27,27
25,03
26,35
Osakkeen kurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä, euroa
28,33
23,33
26,11
Osakekannan markkina-arvo viimeisenä kaupankäyntipäivänä, milj. euroa
5 228
4 305
4 818
1 Lukujen laskentakaavat on esitelty osassa ‘Tunnuslukujen laskentakaavat’.
2 Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi Valmetin osakkeilla käydään kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten CBOE DXE, Turquoise, BATS, Frankfurt ja Chi-X. Vuonna 2025 Valmetin
osakkeita vaihdettiin näillä viidellä vaihtoehtoisella markkinapaikalla noin 46 miljoonaa kappaletta (Lähde: www.valmet.com/fi/sijoittajat/valmetin-osake/kaupankaynnin-volyymi).
3 Koska Valmetilla ei tällä hetkellä ole laimentavia instrumentteja, laimennettu tulos per osake on sama kuin tulos per osake.
4 Hallituksen ehdotus.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
12
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Suurimmat osakkeenomistajat
31. joulukuuta 2025
Osakkeita
% osake-
pääomasta
1
Oras Invest Oy
19 200 000
10,40 %
2
Solidium Oy
18 640 665
10,10 %
3
Capital Group
7 436 278
4,03 %
4
Swedbank Robur Fonder
7 029 204
3,81 %
5
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
6 422 768
3,48 %
6
Vanguard
6 267 625
3,40 %
7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
6 261 818
3,39 %
8
BlackRock
4 689 001
2,54 %
9
Dimensional Fund Advisors
3 814 971
2,07 %
10
State Street Investment Management
3 319 276
1,80 %
11
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
2 854 000
1,55 %
12
Handelsbanken Fonder
2 582 160
1,40 %
13
BNP Paribas Asset Management
2 499 041
1,35 %
14
Nordea Funds
2 232 572
1,21 %
15
Incentive AS
2 190 316
1,19 %
Lähde: Modular Finance Ab.
Osakkeenomistajien lukumäärä
Rekisteröityneitä osakkeenomistajia oli vuoden 2025 lopussa
103 259 ( 105 217) Euroclear Finland Oy:n mukaan.
Hallituksen jäsenten omistamat
Valmetin osakkeet 31. joulukuuta 2025
Osakkeita
Vauramo, Pekka
Hallituksen puheenjohtaja
2 368
Paasikivi, Annika
Hallituksen varapuheenjohtaja
2 755
Kemppainen, Pekka
Hallituksen jäsen
7 574
Maurer, Monika
Hallituksen jäsen
7 574
Lumme-Timonen, Annareetta
Hallituksen jäsen
2 621
Eikens, Bernhard
Hallituksen jäsen
1 039
Hämäläinen, Anu
Hallituksen jäsen
5 235
Gustavsson, Jonas
Hallituksen jäsen
1 039
Yhteensä
30 205
% ulkona olevista osakkeista
0,02%
Omistuksen jakautuminen  omistajaryhmittäin, %
303
Lähde: Euroclear Finland
Osakkeenomistajien jakauma osakemäärän mukaan, %
355
Lähde: Euroclear Finland
Johtoryhmän jäsenten omistamat
Valmetin osakkeet 31. joulukuuta 2025
Osakkeita
Hinnerskov, Thomas
Toimitusjohtaja
0*
Hokkanen, Katri
Talousjohtaja
9 793
Torttila-Miettinen, Emilia
Johtaja, Automaatioratkaisut
2 884
Sääskilahti, Simo
Johtaja, Virtauksensäätö
8 170
Rasinmäki, Petri
Johtaja, Pakkausmateriaalit ja
paperit
2 929
Riekkola, Sami
Johtaja, Sellu, energia ja
kiertotalous
24 455
Jested-Rask, Jon
Johtaja, Pehmopaperit
0
Tacla, Celso
Johtaja, Latinalainen Amerikka
80 116
Zhu, Xiangdong
Johtaja, Kiina
39 406
Niemi, Aki
Johtaja, Globaali toimitusketju
46 098
Pires, Anu
Johtaja, Henkilöstö, viestintä ja
kulttuuri
0
Hänninen, Olli
Johtaja, Strategia ja
transformaatio
1 400
Oksala, Rasmus
Johtaja, Lakiasiat
17 368
Yhteensä
232 619
% ulkona olevista osakkeista
0,13%
* Thomas Hinnerskoville on myönnetty 61 037 osaketta ehdollisessa osakepalkkio-
ohjelmassa. Edellytys ehdolliseen osakepalkkio-ohjelmaan perustuvien
osakepalkkioiden maksamiselle on, että Thomas Hinnerskovin työsuhde Valmetilla
jatkuu palkkion maksupäivään saakka, joka on maaliskuussa 2027. Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmien 2024–2026 ja 2025–2028 osakkeita on myös allokoitu Thomas
Hinnerskoville vuosina 2024 ja 2025, ja näiden järjestelmien palkkiot maksetaan
osallistujille keväällä 2027 ja 2028.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
13
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Liputusilmoitukset
Katsauskauden aikana Valmet vastaanotti seuraavan
arvopaperimarkkinalain mukaisen liputusilmoituksen:
% osakkeista ja äänistä
Kaupankäyntipäivä
Osakkeenomistaja
Liputuksen syy
suoraan
rahoitusvälineiden kautta
Omistus yhteensä, %
14.2.2025
Swedbank Robur Fonder AB
Alitti 5 %
4,77 %
-
4,77 %
Kaupankäynti osakkeella
Kaupankäynti Valmetin osakkeella Nasdaq Helsingissä
2025
2024
Osakevaihto, kpl
85 571 314
108 778 549
Vaihdon arvo yhteensä, milj. euroa
2 335
2 723
Ylin kurssi, euroa
32,15
30,11
Alin kurssi, euroa
21,00
21,37
Keskikurssi, euroa (kaupankäyntimäärillä painotettu)
27,27
25,04
Päätöskurssi viimeisenä kaupankäyntipäivänä, euroa
28,33
23,33
Valmetin osakkeen päätöskurssi tilikauden viimeisenä
kaupankäyntipäivänä 30. joulukuuta 2025 oli 28,33 euroa, eli
21 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2024 viimeisenä
kaupankäyntipäivänä (23,33 euroa 30. joulukuuta 2024 ).
Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi Valmetin osakkeilla käydään
kauppaa myös muilla markkinapaikoilla, kuten CBOE DXE,
Turquoise, BATS, Frankfurt ja Chi-X. Vuonna 2025 Valmetin
osakkeita vaihdettiin näillä viidellä vaihtoehtoisella
markkinapaikalla noin 46 miljoonaa kappaletta
(Lähde: www.valmet.com/fi/sijoittajat/valmetin-osake/
kaupankaynnin-volyymi).
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
14
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Valmetin varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset
Valmet Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2025 pidettiin Helsingissä
26. maaliskuuta 2025. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2024
tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille sekä
toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2024. Yhtiökokous
hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin, jonka osalta päätös on
neuvoa-antava. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
omien osakkeiden hankkimisesta sekä osakeannista ja erityisten
oikeuksien antamisesta.
Yhtiökokous päätti maksaa 31. joulukuuta 2024 päättyneeltä
tilikaudelta osinkoa 1,35 euroa osakkeelta. Osinko päätettiin
maksaa kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,68 euroa osakkeelta,
maksettiin 8. huhtikuuta 2025 osakkeenomistajille, jotka
osingonmaksun täsmäytyspäivänä 28. maaliskuuta 2025 olivat
merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään Yhtiön
osakasluetteloon. Toinen erä, 0,67 euroa osakkeelta, maksettiin 7.
lokakuuta osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 29. syyskuuta olivat merkittyinä Euroclear
Finland Oy:n pitämään Yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi
kahdeksan ja valitsi Valmet Oyj:n hallituksen uudeksi
puheenjohtajaksi Pekka Vauramon ja uudeksi
varapuheenjohtajaksi Annika Paasikiven. Hallituksen jäseninä
jatkavat Anu Hämäläinen, Pekka Kemppainen, Annareetta
Lumme-Timonen ja Monika Maurer, ja uusina jäseninä
hallitukseen valittiin Bernd Eikens ja Jonas Gustavsson.
Hallituksen jäsenten toimikausi kestää vuoden 2026 varsinaisen
yhtiökokouksen loppuun.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy varsinaisen yhtiökokouksen 2026
loppuun asti. Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana toimii
KHT Pasi Karppinen. PricewaterhouseCoopers Oy suorittaa
myös Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentamisen.
Valmet julkaisi pörssitiedotteen varsinaisen yhtiökokouksen ja
hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä 26. maaliskuuta
2025. Pörssitiedote ja kokousmateriaalit ovat luettavissa Valmetin
verkkosivuilla osoitteessa https://www.valmet.com/fi/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiokokous/2025.
Hallituksen valtuutukset osakkeisiin liittyen
Valmetin vuoden 2025 varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitus
valtuutettiin hankkimaan enintään 9,2 miljoonaa osaketta (noin
5 % kaikista osakkeista) sekä antamaan enintään 18,5 miljoonaa
osaketta (noin 10 % kaikista osakkeista), mukaan lukien
erityisoikeudet ja suunnatut osakeannit. Osakkeita voidaan
hankkia tai antaa pääomarakenteen hallintaan, rahoitukseen,
yritysostojen ja investointien toteuttamiseen tai muiden
liiketoimintatransaktioiden suorittamiseen sekä osakepohjaisiin
kannustinjärjestelmiin (kuitenkin enintään 755 000 osaketta
kannustinjärjestelmiin, mikä vastaa 0,4 % kaikista osakkeista).
Valtuutusten voimassaolo
Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen saakka, ja ne kumoavat vuoden
2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetut vastaavat
valtuutukset.
Varsinaisen yhtiökokouksen antamien valtuutusten
käyttö
Vuoden 2024 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen
perusteella Valmet hankki helmikuussa 2025 yhtiön omia
osakkeita 115 000 kappaletta 3,2 miljoonalla eurolla kattaakseen
osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyviä velvoitteita.
14. maaliskuuta 2025 yhteensä 161 915 Valmetin hallussa ollutta
omaa osaketta luovutettiin vastikkeetta Valmetin pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiin osallistuville kausilta 2022–2024 ja 2024, ja
14. elokuuta 2025 luovutettiin lisäksi 23 989 osaketta kaudelta
2024.
Oikeudenkäynnit ja vaateet
Valmet tiedotti 15. lokakuuta 2024, että Metsä Fibre Oy on
jättänyt välimiesmenettelypyynnön Valmet Technologies Oy:tä
vastaan, joka on Valmetin tytäryhtiö. Välimiesmenettely koskee
Metsä Fibren biotuotetehdasta Kemissä Suomessa, joka aloitti
toimintansa suunnitellusti 20. syyskuuta 2023.
Valmet Technologies Oy kiistää Metsä Fibren esittämät
vaatimukset ja aikoo myös aktiivisesti esittää omia vaatimuksiaan
Metsä Fibreä vastaan. Metsä Fibren rahalliset vaatimukset 
kannekirjelmän jälkeen ovat noin 48,7 miljoonaa euroa. Lisäksi
Metsä Fibre on varannut oikeuden esittää tiettyjä muita
vaatimuksia, jotka perustuvat Metsä Fibren ja muiden osapuolten
välisiin sopimussuhteisiin ja jotka ovat edelleen ratkaisematta.
Näiden vaatimusten kokonaismäärää ei ole sisällytetty
kannekirjelmään.
Valmetin johto ei odota tämänhetkisen ymmärryksensä mukaan
välimiesmenettelyn aiheuttavan merkittäviä haitallisia
vaikutuksia yhtiön toimintaan tai taloudelliseen asemaan. Tämä
arvio perustuu tällä hetkellä esitettyihin perusteisiin, tehtyihin
varauksiin, voimassa olevaan vakuutukseen ja Valmetin
liiketoiminnan laajuuteen.
Valmetia vastaan on eri maissa vireillä lukuisia eri perusteilla
nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia
oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä mukaan lukien
tuotevastuuoikeudenkäyntejä ja -vaateita sekä Valmetin
toimituksiin liittyviä oikeudellisia erimielisyyksiä. Valmet on
myös kantajana useissa oikeudenkäynneissä. Vaikka jotkut
vaateista ovat huomattavia, tämänhetkisen parhaan
ymmärryksensä mukaan Valmetin johto arvioi, että näiden
oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksella
ei tule olemaan olennaista haitallista vaikutusta Valmetin
asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi tällä hetkellä
esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassa olevat vakuutukset
ja Valmetin koko liiketoiminnan laajuus.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Valmetin toimintaan kohdistuu erilaisia riskejä. Valmet pyrkii
aktiivisesti hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia ja
vähentämään samalla tunnistettuihin uhkiin liittyviä mahdollisia
haitallisia vaikutuksia. Osana vuosittaista riskiarviointiaan
Valmet on tunnistanut merkittävimpien riskien liittyvän
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
15
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
globaaleihin ja keskeisten markkina-alueiden
suhdannevaihteluihin, mukaan lukien geopoliittinen kehitys,
asiakastoimialojen dynamiikkaan sekä projektitoiminnan
riskeihin. Valmetin riskienhallintaprosessi on kuvattu tarkemmin
selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Kestävään kehitykseen liittyvä riskiarviointi on tärkeä osa
riskienhallintaa. Lisätietoja Valmetin olennaisista kestävyyteen
liittyvistä aiheista sekä niiden vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista on esitetty Valmetin kestävyysraportissa.
Strategiset riskit
Maailmantalouden epävarmuus yhdistettynä valuuttakurssi-
vaihteluihin ja kiristyvään rahoitusmarkkinasäätelyyn voi
vaikuttaa asiakkaiden rahoituksen saatavuuteen ja
investointihalukkuuteen. Jos talouskasvu hidastuu merkittävästi,
Valmetin tuotteiden markkinat voivat kutistua, mikä voi johtaa
esimerkiksi hintakilpailun kiristymiseen. Kilpailuun liittyviin
paineisiin vastataan tuotekehityksellä, asiakaspalvelulla ja
paikallisella läsnäololla.
Valmetin vahva läsnäolo valituissa liiketoiminnoissa yhdistettynä
maantieteelliseen hajautukseen auttaa pienentämään
markkinaepävarmuuksien mahdollisia kielteisiä vaikutuksia.
Maailmantalouden kasvun heikentymisellä saattaisi myös olla
haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin
projekteihin tai tilauskannassa jo oleviin projekteihin. Valmet
hallitsee projekteihin liittyviä riskejä ennakkomaksuilla ja
projektin etenemiseen sidotuilla maksuilla, arvioimalla jatkuvasti
asiakkaidensa luottokelpoisuutta ja välttämällä pääsääntöisesti
asiakasprojektien rahoittamista.
Geopoliittiset konfliktit aiheuttavat merkittäviä riskejä
maailmanmarkkinoille, toimitusketjuille ja kuljetuslogistiikalle.
Jos konfliktit edelleen pitkittyvät tai laajentuvat, tilanteella voi
olla lisää haitallisia vaikutuksia Valmetin toimintaan, asiakkaiden
investointiaktiivisuuteen, projektitoimituksiin, saatavuuteen ja
hintoihin toimitusketjussa sekä rahoituksen saatavuuteen niin
Valmetille kuin sen asiakkaille.
Protektionismin nousu, poliittisten narratiivien muutos ja
sääntelymuutokset, kuten tuontitullit ja mahdolliset vastatoimet,
tuovat epävarmuutta maailmankauppaan ja asiakkaiden
investointipäätöksiin. Käynnissä oleva kauppasota lisää
entisestään talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävakautta.
Geopoliittiseen tilanteeseen liittyvien riskien lieventämiseksi
Valmet seuraa jatkuvasti globaaleja tapahtumia ja arvioi niiden
mahdollisia vaikutuksia toimintaansa. Yhtiö myös toteuttaa
ennakoivia toimia, kuten toimitusketjujen resilienssin
vahvistamista, kustannusvaikutusten hallintaa sekä alueellisten
riippuvuuksien säännöllistä arviointia, varmistaakseen
liiketoimintansa jatkuvuuden ja vähentääkseen altistumista näille
riskeille. Lisäksi Valmetin laaja paikallinen läsnäolo tukee suorien
tullivaikutusten vähentämistä.
Valmet voi tavoitella kasvua toteuttamalla yritysostoja
vahvistaakseen teknologista tarjoomaansa ja markkina-
asemaansa. Yritysostot ja -myynnit sisältävät riskejä, jotka
liittyvät arvostukseen, kulttuurin ja organisaation integrointiin,
prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamiseen, sekä
odotettujen synergioiden toteutumiseen. Hankittujen toimintojen
integrointiin liittyvät haasteet voivat vaikuttaa liiketoiminnan
suorituskykyyn, viivästyttää hyötyjä tai lisätä kustannuksia.
Valmet lieventää näitä riskejä strukturoiduilla
yrityskauppaprosesseilla, kattavilla due diligence -tarkastuksilla,
ja järjestelmällisellä integraation suunnittelulla ja toteuttamisella.
Rahoitusriskit
Valuuttakurssi- ja korkoriskit ovat Valmetin merkittävimmät
rahoitusriskit. Talouden epävarmuus tyypillisesti lisää
valuuttakurssivaihteluja ja voi vaikuttaa myös korkoihin. Valmet
suojaa sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin liittyvät
valuuttapositionsa. Korkoriskejä hallitaan säätelemällä kiinteiden
ja vaihtuvien korkojen keskinäistä suhdetta sekä korollisten
lainojen ja korollisten rahoitusvarojen duraatiota. Lisäksi Valmet
käyttää johdannaisinstrumentteja riskien vähentämiseen.
Lainsäädännön tai sääntelyn tulkinnan muutokset, erityisesti
verotukseen liittyen, voivat vaikuttaa taloudellisiin tuloksiin.
Valmet seuraa näitä kehityskulkuja tarkasti.
Valmet ylläpitää vahvaa tasetta, riittävää maksuvalmiutta ja
sitovia luottolimiittejä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Investointien ja nettokäyttöpääoman tasoja seurataan tarkasti.
Valmetilla on taseessaan merkittävä liikearvo, jota testataan
arvonalentumisen varalta vuosittain tai tarvittaessa useammin.
Raportointikauden aikana ei havaittu merkkejä
arvonalentumisesta.
Luottoriskiä pienentääkseen Valmet hajauttaa rahoitusvarojaan
useisiin hyvämaineisiin pankkeihin ja valitsee vastapuolet niiden
korkean luottokelpoisuuden perusteella.
Vaatimustenmukaisuuteen ja sääntelyyn liittyvät
riskit
Toiminta eri lainkäyttöalueilla lainsäädännön kehittyessä ja
sääntelyn tulkinnan muuttuessa altistaa Valmetin
vaatimustenmukaisuuteen (compliance) ja sääntelyyn liittyville
riskeille, jotka saattavat vaikuttaa yhtiön toimintoihin,
teknologioihin ja taloudelliseen suorituskykyyn. Näihin riskeihin
lukeutuvat kehittyvä energia- ja ilmastosääntely, kuten
päästökauppamekanismit. Valmet hallitsee
vaatimustenmukaisuuteen ja sääntelyyn liittyviä riskejä
vakiintuneiden compliance-viitekehysten avulla, jatkuvalla
seurannalla sekä proaktiivisella työntekijöiden kouluttamisella.
Toiminnalliset riskit
Projektit kuuluvat olennaisena osana Valmetin liiketoimintaan.
Erityisesti suurissa selluprojekteissa yhtiöön kohdistuu
toteutusriskejä, jotka liittyvät esimerkiksi kustannusten
arviointiin, aikatauluihin, laatuun ja materiaalinhallintaan. Näitä
riskejä vähennetään riskianalyysilla, järjestelmällisellä seurannalla
toteutuksen aikana sekä projektinhallintaprosessien ja -
järjestelmien jatkuvalla kehittämisellä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
16
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Toimitusketjun häiriöt, komponenttien saatavuus ja logistiikkaan
liittyvät haasteet voivat vaikuttaa haitallisesti Valmetin
liiketoimintaan. Näitä haasteita hallitaan tehokkaalla hankinta‑ ja
toimitusketjun johtamisella.
Henkilöstökulujen ja raaka-ainehintojen muutokset voivat
vaikuttaa kannattavuuteen. Lisäksi energiahintojen suuret
vaihtelut voivat vaikuttaa globaaliin talouteen, millä voi olla
seurauksia Valmetille ja sen asiakkaille. Yhtiö pyrkii
kompensoimaan inflaatiota tuottavuuden parannuksilla ja
hinnoittelustrategioilla, mutta voimakas kilpailu voi rajoittaa sen
kykyä siirtää kasvaneet kustannukset asiakkaille.
Kyberturvallisuuteen liittyvät tietoturvaloukkaukset, luvaton
pääsy tietoihin tai puutteet henkilötietojen tai asiakastietojen
käsittelyssä voivat vaikuttaa haitallisesti Valmetin toimintaan,
taloudelliseen suorituskykyyn tai maineeseen ja johtaa
tietosuojalainsäädännön, kuten GDPR:n, noudattamatta
jättämiseen. Laajat järjestelmäkatkokset, toimintahäiriöt,
järjestelmäkehityshankkeiden epäonnistumiset tai häiriöt
kriittisillä pilvi- ja palveluntarjoajilla voivat myös keskeyttää
toimintaa, viivästyttää projektitoimituksia tai heikentää sisäistä
tehokkuutta. Valmet lieventää näitä riskejä vakiintuneiden
kyberturvallisuuskontrollien ja tietosuojakäytäntöjen,
liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelun, varmennettujen 
IT‑ratkaisujen sekä keskeisten toimittajien ja palveluntarjoajien
seurannan avulla.
Valmetin kyky toteuttaa projekteja ja toimittaa edistyneitä
automaatio- ja prosessiteknologioita perustuu korkeasti
koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön saatavuuteen. Kilpailu
osaajista on tietyillä alueilla edelleen kovaa, ja haasteet keskeisten
osaajien houkuttelussa ja sitouttamisessa sekä osaamisten
kehittämisessä voivat vaikuttaa operatiiviseen suorituskykyyn ja
tulevaan kasvuun. Työmarkkinoiden häiriöt, kuten lakot ja
työvoimapula keskeisillä alueilla, voivat vaikuttaa
projektiaikatauluihin ja toimitusketjun jatkuvuuteen. Valmet
hallinnoi näitä riskejä ennakoivalla osaamisen kehittämisellä,
seuraajasuunnittelulla, jatkuvalla osaamisen uudistamisella sekä
vahvoilla työturvallisuuskäytännöillä varmistaakseen turvallisen, 
motivoituneen ja toimintakykyisen henkilöstön.
Raportointikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat
Raportointikauden päättymisen ei ole ollut tapahtumia, jotka
edellyttäisivät raportointikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista
tai lisätietojen esittämistä.
Tulosohjeistus vuodelle 2026
Valmet arvioi, että vuoden 2026 liikevaihto pysyy vuoden 2025
tasolla (5 197 milj. euroa) ja vertailukelpoinen EBITA vuonna
2026 pysyy edellisvuoden tasolla tai kasvaa verrattuna vuoteen
2025 (620 milj. euroa).
Yleiset talousnäkymät OECD:n mukaan
Maailmantalous osoittautui vuonna 2025 odotettua
kestävämmäksi. Kestävyyttä tukivat parantuneet
rahoitusolosuhteet, kasvavat tekoälyyn liittyvät investoinnit sekä
talouspolitiikan muutokset. Maailmantalouden taustalla on
kuitenkin edelleen havaittavissa haavoittuvuuksia.
Kansainvälisillä työmarkkinoilla näkyy ensimmäisiä
heikkenemisen merkkejä, vaikka OECD-maiden työttömyysaste
pysyy vakaana 4,9 prosentissa. Monissa maissa avoimien
työpaikkojen määrä on laskenut alle vuoden 2019 keskiarvon.
Talousnäkymiin liittyvät riskit koskevat erityisesti mahdollisia
kaupan esteitä, finanssi- ja rahoitusmarkkinoiden mahdollista
uudelleenarvostusta, jota voivat voimistaa velkaantuneet
pankkijärjestelmän ulkopuolisten rahoituslaitosten paineet, sekä
jatkuvat julkisen talouden huolet, jotka voivat johtaa kiristyviin
rahoitusolosuhteisiin, nostaa joukkovelkakirjalainojen korkoja ja
hidastaa talouskasvua.
Maailman BKT:n kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden 2025
3,2 prosentista 2,9 prosenttia vuonna 2026 ja 3,1 prosenttiin
vuonna 2027.
Lyhyellä aikavälillä taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan
hidastuvan, kun korkeammat tullitasot vähitellen vaikuttavat
talouksiin, mikä voi heikentää investointiaktiivisuutta ja kauppaa
jatkuvan geopoliittisen epävarmuuden keskellä.
Maailmantalouden kasvun odotetaan vahvistuvan jälleen vuoden
2026 loppupuolella, kun tullien vaikutusten arvioidaan hiipuvan
ja tästä johtuva matalampi inflaatio voi tukea kysyntää.
Kuluttajahintojen nousun G20-maissa ennustetaan hidastuvan
vuoden 2025 3,4 prosentista 2,8 prosenttiin vuonna 2026 ja 2,5
prosenttiin vuonna 2027. Etenkin Aasian kehittyvät taloudet
nähdään keskeisinä globaaliin BKT:n kasvuun vaikuttavina
tekijöinä tulevina vuosina.
(OECD:n talousennuste, vuoden 2025 vuosikerta, toinen
julkaisu, joulukuu 2025)
Lyhyen aikavälin markkinanäkymät
(tammi–kesäkuu 2026)
Lyhyen aikavälin markkinanäkymät annetaan ajanjaksolle
tammi–kesäkuu 2026 verrattuna loka–joulukuuhun 2025.
Markkinanäkymä on Valmetin arvio sen keskeisten
markkinoiden odotetusta kasvuvauhdista, perustuen käynnissä
oleviin asiakaskeskusteluihin ja muuhun
markkinainformaatioon.
Annettu markkinanäkymä kuvaa markkinoiden taustalla olevia
trendejä, pois lukien Valmetin liiketoiminnan normaali
kausivaihtelu. Annettua markkinanäkymää ei tule tulkilta
ohjeistukseksi Valmetin omille saaduille tilauksille.
Prosessitehokkuusratkaisut
Valmet huomioi Prosessitehokkuusratkaisujen
markkinaympäristön pehmenneen loka–joulukuussa 2025.
Valmet ei odota enempää pehmenemistä, ja ennakoi markkinan
vakautuvan ja paranevan maltillisesti tammi–kesäkuun aikana
suhteessa loka–joulukuun heikompaan tasoon.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
Epävarmuus on yhä suurta maailmantalouden näkymissä, mikä
edelleen vaikuttaa asiakkaiden päätöksentekoon,
tuotantokapasiteettien käyttöasteisiin ja kannattavuuteen.
Valmet odottaa biomateriaalipalveluiden markkinan pysyvän
pehmeänä tulevien vuosineljännesten aikana.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
17
|  HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
On tavanomaista, että asiakkaiden suuret yksittäiset
investointipäätökset voivat merkittävästi vaikuttaa
kokonaismarkkinaan yksittäisen vuosineljänneksen aikana.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Valmet Oyj:n jakokelpoiset varat 31. joulukuuta 2025 olivat
1 625 144 488,08 euroa, josta tilikauden 2025 nettotulos oli
284 767 437,27 euroa (Suomen kirjanpitolainsäädännön
mukaan).
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31. joulukuuta 2025
päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan
osinkoa 1,35 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat
jätetään vapaaseen omaan pääomaan.
Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,68 euroa
osakkeelta, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun
täsmäytyspäivänä 27. maaliskuuta 2026 ovat merkittyinä
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osingonmaksupäivä on 9. huhtikuuta 2026. Osingon toinen erä,
0,67 euroa osakkeelta, maksetaan lokakuussa 2026. Toinen erä
maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun
täsmäytyspäivänä ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n
pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää alustavasti 29.
syyskuuta 2026 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan osingon
toisen erän maksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä olisi silloin
1. lokakuuta 2026 ja osingon maksupäivä 7. lokakuuta 2026.
Yhtiön kaikki osakkeet ovat oikeutettuja osinkoon, paitsi osingon
täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa olevat omat osakkeet.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
18
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Kestävyysraportti
Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
BP-1, BP-2
Julkinen osakeyhtiö Valmet Oyj (”yhtiö” tai ”emoyhtiö”) ja sen
tytäryhtiöt (yhdessä ”Valmet”, ”Valmet-konserni” tai ”konserni”)
ovat globaali elinkaariratkaisujen, teknologioiden ja palveluiden
kehittäjä ja toimittaja biomateriaali- ja energia-aloille edistäen
kiertotalouden mukaista siirtymää. Valmetin
prosessitehokkuusratkaisut palvelevat laajaa joukkoa globaaleja
prosessiteollisuuden aloja automaatio- ja
virtauksensäätöratkaisuillaan parantaen resurssitehokkuutta.
Euroopan unionin (EU) yritysten kestävyysraportointia koskeva
direktiivi 2022/2464 (Corporate Sustainability Reporting Directive,
CSRD) koskee Valmetia vuodesta 2024 alkaen. Tämä
kestävyysraportti on laadittu EU:n vahvistamien ESRS-standardien
(European Sustainability Reporting Standards), Suomen
kirjanpitolain 7 luvun (Konsernikestävyysraportti) ja taksonomia-
asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Vuoteen 2023 asti Valmet raportoi
kestävän kehityksen suorituskyvystään Muiden kuin taloudellisten
tietojen raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive,
NFRD) mukaisesti sekä erillisessä GRI-raportissa globaalien Global
Reporting Initiative (GRI) -standardien mukaisesti.
Tämä kestävyysraportti kattaa koko Valmet-konsernin, ellei toisin
mainita. Valmetin omaa toimintaa koskevan kestävyys­
raportoinnin kattavuus on sama kuin Valmetin konsernitilin­
päätöksessä. Valmetin oman toiminnan lisäksi tämän kestävyys­
raportin tiedot kattavat soveltuvin osin tiedot olennaisista
kestävyysvaikutuksista sekä kestävyyteen liittyvistä taloudellisista
riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kytkeytyvät Valmetiin sen
suorien ja epäsuorien liikesuhteiden kautta arvoketjun ylä- ja
alavirroissa. Arvoketjua koskevien raportoitujen tietojen laajuus on
kuvattu tarkemmin kohdassa IRO-1.
Tämän kestävyysraportin sisältämät olennaiset kestävään
kehitykseen liittyvät asiat sekä niihin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet perustuvat kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksiin.
Arvioinnin prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa IRO-1.
Valmet ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää raportoimatta tiettyjä
tietoja, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, tietotaitoon tai
innovaatioihin. Arvoketjun estimointiin liittyvät erityiset
olosuhteet on kuvattu kohdissa E1-6 ja E5-4.
Tiedonantovaatimukset E1-5, E1-6, E5-4 ja G1-6 sisältävät tiedot
estimoinnissa käytetyistä lähteistä ja tuloksen epävarmuudesta.
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä:
• E1-5: Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä on
oikaistu vuoden 2024 osalta sisältämään Valmetin omistamat
sekä leasing-ajoneuvot.
• E1-6: Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt on oikaistu vuoden 2024
osalta sisältämään Valmetin omistamista sekä leasing-
ajoneuvoista aiheutuneet päästöt. Vuoden 2024 Scope 1
biogeeniset CO2-päästöt biomassan poltosta on oikaistu. Scope 3
kategoria 1 – Ostettujen tavaroiden ja palveluiden
laskentametodologia on päivitetty ja vuoden 2024 luku oikaistu.
Scope 3 kategoria 11– Myytyjen tuotteiden käytön
päästökertoimet meesauuneille on päivitetty. Vuoden 2024 lukua
ei ole oikaistu.
• S1 MDR-T: Työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristökierrokset
sekä -keskustelut: Vuonna 2025 ainoastaan esihenkilöiden
suorittamat kierrokset, tarkastukset ja keskustelut laskettiin, ei
kaikkia raportoituja kierroksia, tarkastuksia ja keskusteluja,
kuten vuonna 2024.
• S1-6, Työntekijöiden vaihtuvuusaste: Vaihtuvuusaste on laskettu
jakamalla lähtijöiden kokonaismäärä vuoden 2025
työntekijämäärän keskiarvolla, pois lukien Valmetin
toimintamallin muutokseen liittyvät yhteisellä sopimuksella
lähteneet työntekijät sekä kesätyöntekijät. Vuoden 2024
raportilla saman raportointikauden aikana tapahtuneisiin
yrityshankintoihin ja -myynteihin liittyvä henkilömäärä ei
sisältynyt vaihtuvuusasteen laskentaan.
Tällä raportilla esitettyjen mittareiden mittausta ei ole erikseen
varmennettu muiden ulkopuolisten osapuolien toimesta, ellei sitä
ole erikseen mainittu kyseisen mittarin kohdalla.
Siirtymäsäännösten käyttö
Valmet on päättänyt käyttää vuoden 2025 raportoinnissaan
seuraavia, 11.7.2025 päivitetyn, ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia
siirtymäsäännöksiä.
• ESRS 2 SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju:
40 kohdan b ja c alakohdat
• ESRS 2 SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa: 48 kohdan e alakohta
• E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten
ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
• E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset
• E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
• E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
• S1-7 – Valmetin omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
• S1-14 – Terveys ja turvallisuus: Valmetin omaan työvoimaan
kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät tiedot.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
19
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
GOV-1, G1 GOV-1, GOV-2
Valmetin hallinto-, johto- ja valvontaelimet koostuvat Valmetin
hallituksesta ja sen valiokunnista, toimitusjohtajasta ja
johtoryhmästä. Valmetin hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja
toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää myös
merkittävistä strategiaan, investointeihin, organisaatioon ja
rahoitukseen liittyvistä asioista ja huolehtii siitä, että Valmet
noudattaa vahvistamiaan arvoja kaikessa toiminnassaan.
Valmetin hallitus valvoo yhtiön kestävyysraportointia ja
vahvistaa kestävyysraportin sisältämät tiedot osana hallituksen
toimintakertomusta.
Varsinainen yhtiökokous valitsee Valmetin hallitukseen viidestä
kahdeksaan jäsentä toimikaudeksi, joka kestää seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka. Hallituksen jäsenten
lisäksi hallituksen kokouksiin osallistuu kutsuttuna asiantuntijana
henkilöstön edustaja. Vuonna 2025 kaikki hallituksen jäsenet
olivat muita kuin johtoon kuuluvia henkilöitä ja 75 (75)
prosenttia hallituksen jäsenistä oli merkittävistä osakkeen­
omistajista riippumattomia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja hallituksen jäsenten
asiantuntemuksesta, mukaan lukien kokemus yhtiön toimialasta,
kestävyydestä ja kansainvälisyydestä.
Valmetin hallituksen osaamismatriisi
Alan asiantuntemus
Talous/
laskentatoimi
Yritysriskien hallinta
Konsernin hallinto
Konsernin strategian
kehittäminen
Yritysostot
Konsernin
henkilöstöhallinto
Toimitusjohtaja­
kokemus
Kansainvälinen
kokemus
Kestävä kehitys
Pekka Vauramo
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Bernd Eikens
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Anu Hämäläinen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pekka Kemppainen
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Jonas Gustavsson
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Annareetta Lumme-Timonen
•
•
•
•
•
•
•
•
Monika Maurer
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Annika Paasikivi
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Erinomainen
•
Kohtalainen
Tyhjä = Perustaso
Valmet tunnistaa monimuotoisuuden, sisältäen sukupuolen,
kansallisuuden, iän, taustan ja koulutuksen, tärkeyden sekä
hallituksessa että koko konsernissa. Valmet on sitoutunut
edistämään monimuotoisuutta kaikessa toiminnassaan. Valmetin
osakkeenomistajien nimitystoimikunta on käsitellyt ja
vahvistanut hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet ja
ottaa ne huomioon työssään ja ehdotuksissaan. Valmetin
hallituksen monimuotoisuutta koskeviin periaatteisiin sisältyy
kokemuksen ja monipuolisen koulutustaustan edistäminen,
asianmukainen pätevyys, sukupuolten tasapainoinen edustus sekä
riittävä sitoutuminen ajankäytön, käytettävyyden ja
osallistumisen suhteen. Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä
asiantuntemus, tieto ja osaaminen Valmetin toimialalla. Kukin
hallituksen jäsen arvioi itse omat kompetenssinsa. Hallituksen
jäsenillä on tarvittaessa mahdollisuus kestävän kehityksen
koulutukseen sekä asiantuntijoiden hyödyntämiseen.
Hallituksen monimuotoisuus
2025
2024
Sukupuoli
%
%
Miehiä
50,0%
4/8
50,0%
4/8
Naisia
50,0%
4/8
50,0%
4/8
Sukupuolijakauma
1:1
1:1
2025
2024
Kansallisuus
%
%
Suomi
62,5%
5/8
75,0%
6/8
Saksa
25,0%
2/8
12,5%
1/8
Ruotsi
12,5%
1/8
12,5%
1/8
2025
2024
Ikä
%
%
41–50 v
12,5%
1/8
12,5%
1/8
51–60 v
50,0%
4/8
25,0%
2/8
61–70 v
25,0%
2/8
62,5%
5/8
71–80 v
12,5%
1/8
0,0%
0/8
2025
2024
Toimessaoloaika
%
%
Alle 1 v
37,5%
3/8
25,0%
2/8
1–2 v
25,0%
2/8
25,0%
2/8
3–5 v
12,5%
1/8
25,0%
2/8
Yli 5 v
25,0%
2/8
25,0%
2/8
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
20
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Hallituksen valiokunnat
Hallituksella on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta
sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus valitsee
valiokuntien jäsenet keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan
ja valvoo valiokuntien toimintaa. Kummallakin valiokunnalla on
hallituksen hyväksymä työjärjestys, ja ne raportoivat hallitukselle
toiminnastaan jokaisen kokouksen jälkeen.
Tarkastusvaliokunta valvoo Valmetin taloudellista raportointia ja
CSRD-raportointia sekä valmistelee hallitukselle asioita, jotka
liittyvät Valmetin taloudellisen tilanteen seurantaan,
taloudelliseen raportointiin, tarkastukseen ja riskienhallintaan.
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Toimitusjohtaja johtaa, ohjaa ja valvoo Valmetin ja sen
liiketoimintojen toimintaa. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle,
valmistelee hallituksen ja sen valiokuntien asialistoilla olevat asiat
sekä toimeenpanee niiden päätökset. Toimitusjohtaja ja muut
hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat Valmetin
johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa Valmetin
liiketoimintasuunnitelmien, strategioiden, toimintaperiaatteiden
sekä muiden yhteisten operatiivisten asioiden valmistelussa.
Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana Valmetin
johtoryhmässä, joka 31. joulukuuta 2025 oli 13-jäseninen (16).
Kaikilla Valmetin johtoryhmän jäsenillä on sekä toimiala­
kokemusta että kansainvälistä kokemusta, ja heillä on kokemusta
Valmetin kestävän kehityksen työn valvomisesta.
Johtoryhmän monimuotoisuus
2025
2024
Sukupuoli
%
%
Miehiä
76,9%
10/13
75,0%
12/16
Naisia
23,1%
3/13
25,0%
4/16
2025
2024
Kansalaisuus
%
%
Brasilia
7,7%
1/13
6,3%
1/16
Kiina
7,7%
1/13
6,3%
1/16
Tanska
15,4%
2/13
6,3%
1/16
Suomi
69,2%
9/13
75,0%
12/16
Suomi/USA
—%
0/13
6,3%
1/16
2025
2024
Ikä
%
%
41–50 v
30,8%
4/13
37,5%
6/16
51–60 v
61,5%
8/13
62,5%
10/16
61–70 v
7,7%
1/13
0,0%
0/16
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten käsittelemät
kestävyysseikat
Valmetin hallitus valvoo organisaation kestävän kehityksen työtä,
due diligence -prosesseja ja muita kestävän kehityksen prosesseja,
joilla tunnistetaan ja hallitaan Valmetin vaikutuksia ympäristöön
ja ihmisiin. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä johtavat Valmetin
kestävyystyötä ja siihen liittyviä olennaisia kestävyysvaikutuksia
sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Valmetin strategia- ja
transformaatiojohtaja, Valmetin johtoryhmän jäsen, vastaa
kestävästä kehityksestä Valmetilla.
Hallituksen hyväksymiä, julkisesti saatavilla olevia kestävään
kehitykseen liittyviä toimintaperiaatteita ja sitoumuksia:
• Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
• Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
• Valmetin Tiedonantopolitiikka
• Valmetin Palkitsemispolitiikka.
Toimitusjohtajan hyväksymiä, julkisesti saatavilla olevia
kestävään kehitykseen liittyviä toimintaperiaatteita ja
sitoumuksia:
• Valmetin Ihmisoikeussitoumus
• Valmetin Ilmasto- ja luontositoumus
• Valmetin Toimittajien toimintaohje
• Valmetin Korruption vastainen politiikka.
Valmetin johtoryhmän jäsenen hyväksymiä, julkisesti saatavilla
olevia kestävään kehitykseen liittyviä toimintaperiaatteita ja
sitoumuksia:
• Valmetin Tasavertaisten mahdollisuuksien ja
monimuotoisuuden politiikka
• Valmetin Syrjinnän ja häirinnän vastainen politiikka.
Valmetin johtoryhmän jäsenen hyväksymiä, yrityksen sisäisiä
kestävään kehitykseen liittyviä toimintaperiaatteita ja
sitoumuksia:
• Tunnista liikekumppanisi -politiikka
• Valmetin Kansainvälisen kaupankäynnin
vaatimustenmukaisuus -ohje
• Valmetin Väärinkäytösten raportointiohje.
Valmetin kestävän kehityksen ohjelma määrittelee Valmetin
kestävän kehityksen painopistealueet ja tavoitteet kiertotalouden
ja nettonollan mukaisille ratkaisuille, ilmastolle ja luonnolle,
ihmisille ja oikeuksille sekä vastuulliselle arvoketjulle. Ohjelma
käsittelee Valmetin olennaisia kestävän kehityksen vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia. Toimitusjohtaja seuraa ja valvoo
strategian toteutusta ja tavoitteiden edistymistä liiketoiminta-
alueilla ja globaalissa toimitusketjussa neljännesvuosittain
yhdessä johtoryhmän kanssa. Valmetin hallitus seuraa
tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä vuosittain.
Valmetin ilmastosiirtymäsuunnitelma on kiinteä osa Valmetin
kestävän kehityksen ohjelmaa. Siirtymäsuunnitelma käsittelee
Valmetin ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia, esittelee Valmetin polun kohti nettonollaa sekä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
21
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
määrittää uudet lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet, hiilestä
irtautumisen keinot ja niihin liittyvät mitattavat toimenpide­
suunnitelmat. Siirtymäsuunnitelman on hyväksynyt Valmetin
hallitus. Valmetin liiketoiminta-alueet ovat vastuussa
siirtymäsuunnitelman toimeenpanosta, ja sen edistymistä
seuraavat toimitusjohtaja ja johtoryhmä neljännesvuosittain sekä
hallitus vuosittain.
Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo Valmetin eettistä ja
vaatimustenmukaista toimintaa edistävän ohjelman kehitystä.
Ohjelman tavoitteena on ylläpitää oikein toimimisen
yrityskulttuuria ja ohjata havaittujen väärinkäytöstapausten
käsittelyä Valmetissa. Sisäinen tarkastus ja eettistä ja
vaatimustenmukaista toimintaa edistävä toiminto raportoivat
edistymisestä hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Valmetilla on valiokuntatoimintamalli eettisen ja vaatimusten­
mukaisen toiminnan edistämiseksi ja väärinkäytösten
tutkimiseksi. Talousjohtaja, henkilöstö-, viestintä- ja
kulttuurijohtaja sekä lakiasiainjohtaja ovat konsernitason
vaatimustenmukaisuusvaliokunnan jäseniä. Valmetin
liiketoiminta-alueilla on omat valiokuntansa, jotka huolehtivat
liiketoimintatasolla ohjelman edistämisestä sekä paikallisten
väärinkäytöstapausten tutkimisesta. Liiketoiminta-alueiden
valiokunnat raportoivat työstään konsernitason valiokunnalle.
Valmetin johtoryhmään kuuluvat liiketoimintajohtajat ovat
jäsenenä oman liiketoiminta-alueensa valiokunnassa. Kaikki
valiokunnat kokoontuivat vähintään kolme kertaa vuonna 2025.
Valmetin kestävän kehityksen due diligence- ja vaatimusten­
mukaisuusvaliokunta (Sustainability and Due Diligence
Compliance Committee) toimii konsernitasoisen vaatimusten-
mukaisuusvaliokunnan alaisuudessa. Se valvoo kestävään
kehitykseen liittyvien huolellisuusvelvoitteiden toimeenpanoa.
Valiokuntaa johtaa Valmetin kestävän kehityksen johtaja.
Valiokunta käsittelee rikkomus- ja laiminlyöntitapaukset sekä
päättää lieventämistoimista, käsittelee valituksia sekä päättää
korjaustoimista. Valiokunnan käsittelemiin aiheisiin sisältyy
ihmisoikeuksiin, ympäristövaatimusten noudattamiseen,
toimittajien ja projektien kestävyyteen sekä työterveyteen ja
-turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Merkittävät tapaukset
raportoidaan konsernitason vaatimustenmukaisuusvaliokunnalle.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuuden arviointiprosessiin ja
Valmetin olennaisten kestävyysvaikutusten sekä kestävyyteen
liittyen taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointiin
osallistuivat relevantit Valmetin johtoryhmän jäsenet. Vuonna
2025 talousjohtaja raportoi CSRD-raportoinnin kehittämisestä ja
varmennustoimeksiannon edistymisestä hallitukselle sekä
jokaisessa hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksessa.
Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunta on hyväksynyt
kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset ja CSRD-raportoinnin
soveltamisalan, mukaan lukien olennaiset vaikutukset sekä
taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.
Kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet osana
Valmetin yritysriskien hallintaa
Valmetilla on kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi, jonka
puitteissa tunnistetaan ja arvioidaan kestävään kehitykseen
liittyviä aihealueita. Vuosittaisen riskienhallintaprosessin
tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida merkittävimmät riskit,
jotka vaikuttavat Valmetin liiketoiminta-alueisiin, toimintoihin ja
Valmet-konserniin kokonaisuutena, sekä määrittää
asianmukaiset riskienhallintatoimenpiteet. Prosessi kattaa
strategiset, taloudelliset, operatiiviset sekä sääntelyyn,
vaatimuksenmukaisuuteen ja kestävyyteen liittyvät riskit.
Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi on linjassa Valmetin
riskienhallintaprosessin kanssa, ja olennaisuusarvioinnin tulokset
huomioidaan osana Valmetin kokonaisvaltaista
riskienhallintaprosessia.
Hallitus ja johtoryhmä huomioivat kestävyysvaikutukset, -riskit
ja -mahdollisuudet valvoessaan Valmetin strategiaa ja sen
merkittäviä liiketoimia koskevia päätöksiä.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
GOV-3, E1 GOV-3
Valmetin palkitsemisperiaatteet on määritelty Palkitsemis-
politiikassa, jonka varsinainen yhtiökokous hyväksyy neljän
vuoden ajaksi. Palkitsemista ohjaavia periaatteita organisaation
kaikilla tasoilla ovat huippusuoritukseen kannustaminen,
kilpailukykyinen palkitseminen parhaiden osaajien
sitouttamiseksi sekä oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
Kestävää liiketoimintaa edistetään sitomalla muuttuvia
palkanosia (lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä)
määrättyihin kestävyysaiheisiin, kuten Valmetin ilmastosiirtymä-
suunnitelmaan, il mastonmuutoksen hillintään liittyvään
liikevaihdon kasvuun sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen.
Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen ja sen valiokuntien
jäsenille maksettavista palkkioista yhdeksi toimikaudeksi
kerrallaan. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta,
muista eduista sekä toimisuhteen muista ehdoista palkitsemis- ja
henkilöstövaliokunnan valmistelutyön pohjalta ja yhtiö­
kokoukselle esitetyn Palkitsemispolitiikan ohjeiden mukaisesti.
Hallituksen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta päättää
johtoryhmän muiden jäsenten kuin toimitusjohtajan
korvauksista ja eduista toimitusjohtajan ehdotuksen ja
hallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden mukaisesti. Kaikki
palkitsemiseen liittyvät päätökset edellyttävät aina ylemmän
esihenkilön hyväksyntää. Toisin sanoen työntekijän
palkitseminen on aina hyväksytettävä hänen esihenkilönsä
esihenkilöllä.
Valmetin hallitus päättää lyhyen ja pitkän aikavälin kannustin­
järjestelmistä. Hallituksen tehtävien ja vastuiden luonteen vuoksi
hallituksen jäsenet eivät ole mukana lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmissä. Hallituksen jäsenet saavat vain kiinteän
korvauksen (vuosipalkkion), joka voidaan maksaa rahana,
osakkeina tai niiden yhdistelmänä. Yhtiökokouksen päätöksen
mukaisesti 40 (40) prosenttia hallituksen vuosipalkkioista
käytettiin Valmetin osakkeiden ostoon markkinoilta
vuonna 2025.
Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmänä toimii
vuosittainen tulospalkkio, jolle hallitus asettaa suoritusmittarit.
Kannustinjärjestelmään sisältyvät keskeiset konsernitason
taloudelliset tavoitteet ja strategiset henkilökohtaiset tavoitteet.
Toimitusjohtajalle asetetut henkilökohtaiset tavoitteet liittyvät
strategisiin tavoitteisiin sekä kestävässä kehityksessä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
22
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
edistymiseen. Toimitusjohtajan mahdollisen vuotuisen
kannustinpalkkion enimmäismäärä on 100 (100) prosenttia
vuotuisesta peruspalkasta, ja henkilökohtaisten tavoitteiden
painoarvo oli 40 (20) prosenttia vuonna 2025.
Valmetin johtoryhmän muut jäsenet kuin toimitusjohtaja ovat
oikeutettuja vuosittaiseen lyhyen aikavälin kannustin­
järjestelmään, konsernitasoiseen tulospalkkiojärjestelmään.
Johtoryhmän jäsenten konsernitasoisen tulospalkkiojärjestelmän
mahdollisen vuotuisen palkkion enimmäismäärä on
60 (60) prosenttia vuotuisesta peruspalkasta. Hallitus hyväksyy
konsernitasoisessa tulospalkkiojärjestelmässä käytettävät
vertailukelpoisen EBITA-tunnusluvun vähimmäis- ja
enimmäisarvot.
Valmet-tason tavoitteet jalkautetaan liiketoiminta-alueille ja
yksiköihin. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet määritellään
etukäteen ja asetetaan yksittäisille henkilöille sen organisaation
mukaan, johon he kuuluvat. Konsernitasoisen tulospalkkio­
järjestelmän kestävyyteen liittyvä mittari on merkittävien
tapaturmien taajuus (TRIF). Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikan mukaisesti tavoitteena on välttää kaikkien
vahinkojen aiheutuminen ja saavuttaa nollataso TRIF-
taajuudessa. TRIF-mittarin painoarvo on 5 (5) prosenttia
mahdollisen palkkion enimmäismäärästä.
Valmetin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on osake­
pohjainen palkitsemisjärjestelmä (Suoriteperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä), jonka jokaisen ajanjakson
tulostavoitteista päättää hallitus vuosittain. Pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän tulostavoitteet voivat liittyä esimerkiksi
kasvuun, kannattavuuteen tai kestävään kehitykseen. Hallitus
määrittelee ne ja päättää niistä vuosittain. Ennalta määritetyt
tulostavoitteet ovat mitattavia, ja osakepohjaisesta
kannustinjärjestelmästä maksettavan palkkion taso määräytyy
niiden saavuttamisen perusteella. Valmetilla on tällä hetkellä yksi
osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, joka
koostuu vuosittain alkavista kannustinohjelmista. Ne on
suunnattu johtoryhmän jäsenille (mukaan lukien
toimitusjohtajalle) sekä yhtiön avainhenkilöille.
Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä sisältää ennalta
määritetyt tulostavoitteet kolmen vuoden ansaintajaksolle, ja
hallitus on päättänyt aina sisällyttää kestävän kehityksen mittarin
jollekin käynnissä olevista palkkiojärjestelmän jaksoista. Vuosien
2025–2027 suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä sisältää
kestävän kehityksen indeksin kolmen vuoden strategisena
tulostavoitteena. Sillä on 20 prosentin painotus kaikkien
johtoryhmän jäsenten mahdollisessa pitkän aikavälin
kannustimen enimmäismäärässä. Indeksissä seurataan Valmetin
sellaisen liiketoiminnan kasvua, joka edistää ilmastonmuutoksen
hillintää ja kiertotaloutta EU-taksonomian mukaisesti sekä
Valmetin omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä. Vuosien 2025–2027 palkkiojärjestelmässä palkkion
enimmäismäärä johtoryhmän jäsenille on 150 prosenttia ja
toimitusjohtajalle 200 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta
osakkeiksi muunnettuina myöntöhetkellä (ks. Konserni-
tilinpäätöksen liitetieto 15. Osakeperusteiset maksut).
Joulukuussa 2025 Valmetin hallitus päätti perustaa uuden
suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman vuosille 2026–2028.
Yksi ohjelman ansaintakriteereistä on sidottu omien toimintojen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista
GOV-4
Valmetilla on kestävän kehityksen due diligence -viitekehys,
jonka avulla tunnistetaan, hallitaan, ehkäistään ja vähennetään
Valmetin liiketoiminnasta johtuvia kielteisiä vaikutuksia
ympäristöön ja ihmisiin. Valmetin kestävän kehityksen
due diligence -viitekehys perustuu YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n
toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille.
Valmet on sisällyttänyt ympäristöä, ihmisoikeuksia ja hallintoa
koskevat due diligence -toiminnot johtamisjärjestelmiinsä ja
keskeisiin prosesseihinsa. Alla olevassa taulukossa on esitetty
due diligence -viitekehyksen keskeiset elementit ja selvitys tämän
kestävyysraportin kohdista, joissa due diligence -tiedot esitetään.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
23
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Kestävän kehityksen due diligence
-viitekehys
Arvoketjun ylävirta – toimitusketju
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta – teknologioiden käyttövaihe
Due diligence -prosessin
sisällyttäminen hallintoon, strategiaan
ja liiketoimintamalliin
• Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
• Valmetin Toimittajien toimintaohje (Supplier Code of Conduct)
• Alihankkijoiden ihmisoikeuksia ja työoloja koskevat
vähimmäisvaatimukset
• Valmetin Ihmisoikeussitoumus
• Valmetin Ilmasto- ja luontositoumus
• Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
• Valmetin Tunnista liikekumppanisi -politiikka
• Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
• Valmetin Ihmisoikeussitoumus
• Valmetin Ilmasto- ja luontositoumus
• Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
• Valmetin Henkilöstöpolitiikka
• Valmetin Tasavertaisten mahdollisuuksien ja
monimuotoisuuden politiikka
• Valmetin Korruption vastainen politiikka
• Valmetin Syrjinnän ja häirinnän vastainen politiikka
• Valmetin Tunnista liikekumppanisi -politiikka
• Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
• Valmetin Ihmisoikeussitoumus
• Valmetin Ilmasto- ja luontositoumus
• Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
• Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja suunnitteluun
• Valmetin Tunnista liikekumppanisi -politiikka
Kestävyysraportin kohdat: E1-2, E2-1, E3-1, E4-2, E5-1, S1-1, S2-1, G1-1
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen
ja arviointi
Keskeisten kestävyysriskien jatkuva
seulonta koko arvoketjussa
• Toimittajien kestävyysriskien seulonta ja luokittelu
• Toimittajien itsearvioinnit
• Toimittajien terveys-, turvallisuus- ja laatusuoriutumisen
seuranta
• Kestävyysriskien tunnistaminen osana yrityksen
riskienhallintaprosessia
• Kestävyysarvioinnit omissa toiminnoissa ja arvoketjussa:
– Kestävyysriskien ja -vaikutusten kaksoisolennaisuusanalyysi
(Double Materiality Assessment, DMA)
– Keskeisten ihmisoikeusongelmien analyysi
– Ilmastoskenaarioiden analyysi
– Biodiversiteettiriskien seulonta
• Kestävyysvaikutusten arviointi liiketoimintamuutoksen
yhteydessä
• Asiakkaiden riskiprofiilien analyysi (pakotteet, kielteinen
mediajulkisuus)
• Maa- ja projektikohtaiset kestävyysriskien luokittelut ja
arvioinnit
Kestävyysraportin kohdat: E1 SBM-3, E1 IRO-1, E4 SBM-3, E4 IRO-1 , S1 SBM-3, S1-2, S1-4, S1-14, S2 SBM-3, S2-2, S2-3, S2-4, G1-1, G1-3
Toimet haitallisten vaikutusten
torjumiseksi
• Kolmannen osapuolen tekemät toimittajien
kestävyysauditoinnit
• Kolmannen osapuolen tekemät ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnit korkean riskin toimittajille
• Toimittajien kestävyysohjelma (Supplier Engagement
Program)
• Ilmastosiirtymäsuunnitelma
• Toimittajien kestävän kehityksen koulutukset
• Valmetin Toimintaohjeen noudattamisen seuranta
• Kolmannen osapuolen tekemät ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnit Valmetin omissa toimipaikoissa
• Ilmastosiirtymäsuunnitelma
• Toimintasuunnitelmat tunnistettujen terveys-, turvallisuus- ja
ympäristövaikutusten lieventämiseksi
• Henkilöstön koulutus liiketoiminnan eettisistä periaatteista,
kestävästä kehityksestä, ihmisoikeuksista sekä
työterveydestä, -turvallisuudesta ja ympäristöstä
• Ihmisoikeusriskien hallintakeinot ja -työkalut
projektiliiketoiminnassa
• Ilmastosiirtymäsuunnitelma
• Projektien työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristösuunnitelmat
Kestävyysraportin kohdat: E1-1, E1-3, E1-4, S1-4, S1-5, S2-4, S2-5, G1-1, G1-3
Vuorovaikutus  sidosryhmien kanssa ja
pääsy korjaaviin toimenpiteisiin
• Valmet käy aktiivista vuoropuhelua omien työntekijöidensä ja arvoketjun työntekijöiden kanssa kohdissa S1-2 ja S2-2 kuvatuilla tavoilla
• Valmet kannustaa työntekijöitään ja sidosryhmiään puhumaan avoimesti ja kertomaan huolenaiheistaan. Valmetilla on käytössä ulkopuolisen tahon ylläpitämä TrustLine-palvelu, jonka kautta
voidaan raportoida epäilyt Toimintaohjeen rikkomisesta. Kanava tarjoaa Valmetin työntekijöille ja muille sidosryhmille tavan raportoida huolenaiheistaan nimettömästi omalla äidinkielellään.
• Vakavan rikkomuksen sattuessa perustetaan tapauksen hallintatiimi, joka koordinoi korjaavia toimenpiteitä ja varmistaa niiden toteutumisen.
• Valmetin Kestävän kehityksen due diligence- ja vaatimustenmukaisuusvaliokunta valvoo due diligence -käytäntöjen toimeenpanoa, valituksia ja korjaavia toimenpiteitä koskevia suunnitelmia.
Kestävyysraportin kohdat: GOV-2, S1-2, S1-3, S1-4, S2-3, S2-4, G1-1, G1-3
Seuranta ja viestintä
• Tulosmittarit, joilla seurataan Valmetin due diligence -käytäntöjä
• Vuosittainen kestävän kehityksen raportointi kestävyysraportissa
• Sisäiset ja ulkoiset viestintäkanavat (intra ja valmet.com-sivusto)
Kestävyysraportin kohdat: E1, E2, E3, E4, E5, S1, S2, G1
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
24
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
GOV-5
Valmetin sisäisen valvonnan prosessit perustuvat COSO:n
(Committee of Sponsoring Organizations) julkaisemaan
viitekehykseen sisältäen valvonnan viisi keskeistä osa-aluetta:
valvontaympäristön, riskien arvioinnin, valvontatoiminnot,
viestinnän ja tiedotuksen sekä seurannan. Valmetin valvonta­
ympäristön perustana on Valmetin yrityskulttuuri: henkilöstön
rehellisyys, arvot, eettinen toiminta ja ammattitaito sekä
henkilöstön hallitukselta saama ohjaus. Valmetin arvot ja
valvontaympäristö antavat hallitukselle ja johdolle perustan
kohtuulliselle varmuudelle siitä, että Valmet saavuttaa sisäisen
valvonnan tavoitteensa. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
määrittelevät Valmetin arvot ja eettiset periaatteet, jotka
heijastuvat Toimintaohjeessa (Code of Conduct), ja ne toimivat
esimerkkinä yrityskulttuurille luoden perustan valvonta­
ympäristölle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä yhdessä
liiketoiminta-alueiden kanssa vastaavat Valmetin arvojen
viestimisestä organisaatiolle.
Valmetin kestävyysraportointia johtaa keskitetysti Valmetin
kestävän kehityksen tiimi, joka on osa strategian ja
transformaation toimintoa. Valmetin liiketoiminta-alueiden ja
tukitoimintojen asiantuntijat vastaavat kestävyysraportointiin
tarvittavien tietojen tuottamisesta kestävän kehityksen tiimin
tukemina.
Kestävyysraportointiin liittyvien riskien yleisen arvioinnin lisäksi
Valmet toteutti vuonna 2024 riskinarvioinnin tarkastelemalla
yksityiskohtaisesti ESRS-standardien tiedonantovaatimuksia ja
yksittäisiä tietopisteitä sekä hyödyntämällä aiempaa kokemustaan
kestävyysraportointivaatimuksista riskien ja niiden priorisoinnin
arvioimiseksi. Vuonna 2025 tiedonantovaatimuksia, yksittäisiä
datapisteitä ja niihin liittyviä riskejä tarkasteltiin uudelleen
kaksoisolennaisuusanalyysin päivityksen yhteydessä.
Kestävyysraportointiin liittyvät riskit on arvioitu noudattaen
sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin
ohjeistuksia ja periaatteita. Arvioinnin perusteella Valmet on
todennut, että pääasialliset riskit liittyvät tiedonantoihin, joihin
sisältyy estimaatteja, merkittävää harkintaa ja ulkoisista lähteistä
johdettuja Valmetin arvoketjuun liittyviä tietoja. Olennaisimmat
tunnistetut raportointiriskit koskevat raportoinnin saatavuutta,
oikeellisuutta, täydellisyyttä ja oikea-aikaisuutta.
Valmet hallitsee näitä riskejä kestävyysraportoinnin koulutuksella
ja -ohjeilla, järjestelmäkontrolleilla, määritetyillä vastuilla ja
tehtävien eriyttämisellä sekä tarkistus- ja hyväksyntäprosesseilla
ja -aikatauluilla yleisesti hyväksyttyihin valvontaperiaatteisiin ja
-menetelmiin pohjautuen. Valmetin toimintaperiaatteet,
ohjeistukset ja työohjeet tukevat valvontaprosesseja ja riskien
vähentämispyrkimyksiä.
Liiketoimintaprosessien omistajat arvioivat kestävyys­
raportointiin liittyvät riskit yhdessä kestävän kehityksen
toiminnon ja konsernin talousosaston kanssa. He ovat vastuussa
asianmukaisen sisäisen valvonnan viitekehyksen perustamisesta.
Liiketoiminta-alueet ja tukitoiminnot ovat vastuussa tämän
valvonnan toteutuksesta osana kestävyysraportointiprosessia.
Valmetin liiketoiminta-alueiden ja tukitoimintojen johto
tarkastelee kestävyysseikkoja säännöllisesti. Riskinarvioinnin ja
sisäisen valvonnan havaintoja valvoo kestävän rahoituksen
työryhmä, jonka jäseniä ovat kestävän kehityksen, konserni-
talouden, rahoituksen ja riskienhallinnan sekä strategisen
tuotekehityksen johtajat. Merkittävät havainnot raportoidaan
Valmetin johtoryhmälle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-1
Vuonna 2025 Valmet julkisti uuden ”Lead the Way”
-strategiansa. Valmetin tarkoitus (purpose) on luoda huomisen
uudistavaa teollisuutta. Uuteen strategiaan kuuluvat
kiertotalouden edistäminen ja resurssitehokkuuden
parantaminen. Toimintamalliuudistuksen myötä Valmetilla on
kaksi raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten:
Prosessitehokkuusratkaisut sekä Biomateriaaliratkaisut ja
-palvelut.
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentin strateginen missio on
parantaa resurssitehokkuutta luomalla elinkaariarvoa,
asiakaslähtöisen innovoinnin ja korkealaatuisten teknologioiden
sekä digitaalisen osaamisen kasvun avulla. Segmentti koostuu
kahdesta liiketoiminta-alueesta: Automaatioratkaisut ja
Virtauksensäätö. Tämän segmentin asiakaskunta koostuu
monista teollisuuden aloista. Valmetin automaatioratkaisut,
hajautetut ohjausjärjestelmät (DCS), teolliset sovellukset,
laadunhallintajärjestelmät, analysaattorit ja mittalaitteet, teollisen
internetin ratkaisut sekä automaatiopalvelut ovat ratkaisuja, joilla
pyritään edistämään asiakkaiden liiketoimintaa parantamalla
tuotannon suorituskykyä sekä kustannustehokkuutta,
ympäristösuorituskykyä ja materiaalien tehokasta käyttöä.
Valmetin venttiilit, pumput ja venttiiliautomaatioratkaisut
parantavat asiakkaiden tuotantoprosessien luotettavuutta,
turvallisuutta ja suorituskykyä jatkuvan valvonnan ja kehittyneen
analytiikan avulla.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentin strateginen missio
on edistää kiertotaloutta elinkaariajattelun, asiakkaiden kanssa
tehtävän jatkuvan innovoinnin sekä tuotteiden
kustannuskilpailukyvyn kautta. Segmentti koostuu kolmesta
liiketoiminta-alueesta: Sellu, energia ja kiertotalous,
Pakkausmateriaalit ja paperit, sekä Pehmopaperit. Tämä
segmentti toimittaa elinkaariratkaisuja ja -palveluita sellu-,
paperi-, pakkaus-, pehmopaperi- ja bioenergia-aloille. Valmetin
tavoitteena on parantaa asiakkaidensa ympäristösuoriutumista
mahdollistamalla parempi raaka-aine-, energia- ja vesitehokkuus
sekä pidentää prosessiteknologioiden elinkaarta ja parantaa
kiertotaloutta tarjoamalla ratkaisuja uudistamiseen, päivityksiin,
konversioihin ja kunnossapitopalveluihin.
Valmetin tutkimus- ja kehitystyön tavoitteena on edistää
kiertotaloutta Valmetin teknologioiden ja palveluiden avulla
asiakkaiden teknologioiden koko elinkaaren ajan, parantaa
resurssitehokkuutta, luoda elinkaariarvoa, edistää luotettavuutta,
optimoida asiakaskokemusta sekä tarjota markkinoiden johtavia
digitaalisia ratkaisuja. Tuotteiden kustannuskilpailukyvyn
vahvistaminen kulkee käsi kädessä resurssitehokkuuden
optimoinnin ja kiertotalouden edistämisen kanssa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
25
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Innovaatioihin ja tuotekehitykseen tukeutuen Valmet tuottaa
ratkaisuja ja palveluja uusiutuvien resurssien hyödyntämiseen;
materiaalien ja resurssien vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja
kierrätykseen; suljettujen kiertojen luomiseen; ja
kaksoissiirtymän edistämiseen kohti kehittyneiden
teknologioiden käyttöönottoa ja fossiilivapaita toimintamalleja.
Valmet toteuttaa innovaatio-, tutkimus- ja kehitystoimintaa
läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, jotka luottavat
Valmetin teknologiajohtajuuteen. Valmet työskentelee myös
tiiviisti yhdessä laajemman innovaatioekosysteemin kanssa,
mukaan lukien yliopistot, tutkimuslaitokset, toimittajat ja muut
tutkimus- ja kehityskumppanit ympäri maailman.
Valmetin Beyond Circularity -tutkimus- ja kehitysohjelmassa
Valmet ja sen ekosysteemikumppanit yhdistivät voimansa
innovoidakseen, uudistaakseen ja tukeakseen asiakas­
teollisuuksiaan fossiilivapaaseen tuotantoon siirtymisessä sekä
vihreän siirtymän edistämiseksi. Ohjelma päättyi vuonna 2025 ja
sen tavoitteet olivat kiinteästi yhteydessä Valmetin
teknologiavisio 2035:een.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Valmetin liiketoimintamallin resursseja ovat taloudelliset ja
inhimilliset resurssit, luonnonvarat, infrastruktuuri, kuten
toimipaikat, toimittajat ja jakelijat; brändiarvo; teknologia ja
tutkimus- ja kehitysosaaminen; sekä suhteet sidosryhmiin.
Liiketoimintamallin tuotoksia ovat Valmetin teknologiat, palvelut
ja ratkaisut. Liiketoimintamallin vaikutuksia ovat Valmetin
toiminnasta syntyvät taloudelliset, yhteiskunnalliset ja
ympäristövaikutukset. Valmet on asettanut ja viestinyt yhtiön
taloudelliset tavoitteet, pääoman kohdentamisen prioriteetit sekä
osakkeenomistajien arvonluontitavoitteet vuoteen 2030 asti.
Valmetin kestävyysvaikutukset sekä kestävyyteen liittyvät
taloudelliset riskit ja mahdollisuudet sekä niiden suhde
Valmetin liiketoimintamalliin ja arvoketjuun esitetään
kohdassa ESRS 2 SBM-3.
Omat toiminnot
Valmetilla on toimintaa maailmanlaajuisesti noin 40 maassa.
Valmetin tuotantotoimintaan kuuluvat oma valmistus, valimot ja
toimitettujen komponenttien jatkokäsittely. Suurin osa Valmetin
tuotannosta koostuu koneistuksesta ja kokoonpanosta. Valmetin
palvelutoimintaan kuuluvat varaosatoimitukset, kulutusosien
huolto verstailla ja asiakkaiden tehdastoimintojen täydellinen
ulkoistaminen.
Vuoden 2025 lopussa Valmetilla oli 18 487 (19 310) omaa
työntekijää. Suurimmat maat henkilöstömäärän perusteella ovat
Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Ruotsi, Brasilia ja Intia. Valmetin
työntekijöiden erittely maittain on esitetty kohdassa S1-6.
Valmet palvelee asiakkaitaan yli 100 maassa, ja Valmetin
työvoimaa työskentelee päivittäin asiakkaiden projektityömailla,
tehtaissa tai laitoksissa. Valmetin strategisena tavoitteena on
vahvistaa paikallista läsnäoloaan lähellä asiakkaitaan ja
kasvumarkkinoita, mikä on tärkeä huomioon otettava seikka
palkattaessa uusia työntekijöitä.
Arvoketjun ylävirta
Valmet ostaa komponentteja, tuotteita, materiaaleja ja palveluita
noin 20 000 toimittajalta yli 60 maasta. Valmetin keskitetysti
johdettu Globaalin toimitusketjun toiminto edistää kilpailukykyä
optimoimalla hankinta-, logistiikka- ja valmistustoimintoja.
Valmetin strategisena tavoitteena on lisätä hankintoja lähellä
asiakasprojekteja ja yhtiön omia toimintoja. Kaikki Valmetin
toimintoja tukevat epäsuorat ostot hankitaan paikallisesti.
Kymmenen suurinta maata ostojen perusteella (miljoonissa
euroissa) ovat Suomi, Kiina, Yhdysvallat, Ruotsi, Brasilia, Italia,
Saksa, Puola, Intia ja Viro. Lisätietoja Valmetin
toimittajasuhteista on kuvattu kohdassa G1-2.
Arvoketjun alavirta – teknologioiden käyttövaihe
Valmetin Prosessitehokkuusratkaisut -segmentin systemaattinen
tuoteportfolion laajentaminen ja jatkuvat investoinnit
teknologioihin ja digitalisaatioon ovat johtaneet segmentin
vahvaan kasvuun ja kannattavuuteen. Tämän segmentin
asiakaskunta koostuu monista teollisuuden aloista.
Valmetin Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut on globaali johtaja
tarjoamillaan elinkaariratkaisuilla. Globaalien markkinoiden
kasvu lisää kysyntää Valmetin elinkaariajattelulle ja palveluille
kaikilla markkinoilla.
Valmetin teknologioilla on 10–100 vuoden käyttöikä. Vuonna
2025 suurimmat maat ovat liikevaihdon perusteella Yhdysvallat,
Brasilia ja Kiina ja tuloverojen perusteella Yhdysvallat, Suomi
ja Ruotsi.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
26
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Sidosryhmien intressit ja näkemykset
SBM-2, S1 SBM-2, S2 SBM-2
Valmetin sidosryhmiin voidaan perustellusti odottaa kohdistuvan
vaikutuksia yhtiön toiminnasta, tuotteista ja palveluista.
Vastaavasti sidosryhmien toiminta ja päätökset voivat vaikuttaa
Valmetin kykyyn toteuttaa strategiansa onnistuneesti ja saavuttaa
tavoitteensa. Tästä syystä Valmet arvioi säännöllisesti
sidosryhmien odotuksia ja mahdollisia huolenaiheita.
Valmetin sidosryhmävuorovaikutus vaihtelee jäsennellystä
tiedonvaihdosta aktiiviseen vuoropuheluun ja innovaatioita
edistäviin yhteishankkeisiin. Vuorovaikutuksen kautta saatu
palaute ja näkemykset huomioidaan järjestelmällisesti Valmetin
toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa sekä yhtiön
strategian kehittämisessä ja toteutuksessa. Sidosryhmäyhteistyön
tuloksia analysoidaan huolellisesti, ja niitä hyödynnetään
Valmetin eri tasoilla toimivien johtoryhmien työssä, jolloin ne
vaikuttavat suoraan yhtiön strategiseen suuntaan,
liiketoimintamallin kehittämiseen ja vuosittaiseen suunnitteluun.
Valmet tarjoaa sidosryhmiensä käyttöön ulkoisen
raportointiportaalin (Spotlight) sidosryhmävuorovaikutuksen ja
avoimuuden vahvistamiseksi. Portaalin kautta kerätään ja
hallitaan tietoa terveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön ja
jatkuvaan parantamiseen liittyvistä tapauksista ja tapahtumista
kaikissa Valmetin toiminnoissa. Portaalia hyödyntävät myös
Valmetin omat työntekijät, ja se toimii kanavana myös tutkimus-
ja kehitystoimintaan liittyvien ideoiden keräämiselle. Lisäksi
Valmetilla on käytössä TrustLine-kanava, jonka kautta on
mahdollista tehdä ilmoitus Valmetin Toimintaohjeen epäillyistä
rikkomuksista. Sen avulla Valmetin työntekijät ja muut
sidosryhmät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan nimettömästi
omalla äidinkielellään.
Seuraavassa taulukossa esitetään kaikki Valmetin tunnistamat
keskeiset sidosryhmät.
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Vuorovaikutuksen keinot
Vuorovaikutuksen tulokset ja vaikutukset
Nykyiset ja
potentiaaliset
työntekijät sekä
arvoketjun työntekijät
• Henkilöstön intressien, näkemysten ja oikeuksien huomioiminen
strategian ja liiketoimintamallin ohjaamiseksi
• Aktiivinen vuoropuhelu
• Henkilöstön pulssikyselyt (change pulse -kyselyt)
• Vuorovaikutus Euroopan ja muiden maiden
henkilöstöedustajaelinten kanssa
• Muu palaute
• Säännölliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit
• Ulkoinen raportointiportaali
• Analysointi ja hyödyntäminen Valmetin johtoryhmissä eri tasoilla,
mikä vaikuttaa suoraan strategiaan, suunnitteluun,
liiketoimintamallin tarkasteluun ja vuosittaiseen suunnitteluun
• Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioihin liittyvä tapausten ja
tapahtumien hallinta
• Jatkuva parantaminen kaikissa Valmetin toiminnoissa
Nykyiset ja
potentiaaliset
asiakkaat
• Varmistaa, että Valmetin tuotteet ja palvelut vastaavat asiakkaiden
tarpeita ja odotuksia
• Vastata asiakkaiden tarpeisiin tuotekehityksen ja innovatiivisten
ratkaisujen kautta
• Kehittää ja vahvistaa asiakassuhteita
• Tapaamiset ja muu suora yhteydenpito, kuten asiakasseminaarit,
tapahtumat ja messut
• Maine- ja asiakastyytyväisyyskyselyt
• Toimialakohtaiset järjestöt
• Ulkoinen raportointiportaali
• Beyond Circularity, Valmetin tutkimus- ja kehitysohjelma
• Jatkuva parantaminen kaikissa Valmetin toiminnoissa, mukaan
lukien tutkimus- ja kehitystoiminta
• Parantuneet asiakassuhteet
• Asiakasyhteistyö tutkimus- ja kehityksessä
Toimittajat ja
alihankkijat
• Vastuullisen hankinnan ja kestävän toimitusketjun edistäminen
• Tehokkaan ja kustannuskilpailukykyisen toimitusketjun
varmistaminen
• Molempia osapuolia hyödyttävät suhteet toimittajien kanssa
• Aktiivinen vuoropuhelu toimittajien kanssa
• Kestävän toimitusketjun prosessi
• Toimittajien kestävyysohjelma (Supplier Engagement Program)
• Paikalliset työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristötoiminnot
• Vastuullisten raaka-aineiden hankinta
• Toimittajien sitoutuminen Toimittajien toimintaohjeisiin (Supplier
Code of Conduct)
• Kustannuskilpailukykyinen ja kestävä toimitusketju
• Kestävyysriskien hallinta
Nykyiset ja
potentiaaliset
osakkeenomistajat
sekä analyytikot
• Varmistaa, että pääomamarkkinoilla on oikeaa ja riittävää tietoa
Valmetin osakkeen arvon määrittämiseksi ja sijoituskohteena
tunnettuuden lisäämiseksi
• Tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• Pörssitiedotteet ja lehdistötiedotteet
• Yhtiökokoukset
• Sijoittajatapaamiset
• Toimipistevierailut
• Seminaarit
• Yhtiön verkkosivut
• Sosiaalinen media
• Verkkolähetykset (webcastit)
• Sidosryhmiä autetaan arvioimaan Valmetin suorituskykyä
• Oikeat ja riittävät tiedot Valmetista sidosryhmien käytössä oikea-
aikaisesti
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
27
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Sidosryhmä
Vuorovaikutuksen tarkoitus
Vuorovaikutuksen keinot
Vuorovaikutuksen tulokset ja vaikutukset
Tiedotusvälineet
• Tarjota oikeaa, ajantasaista ja läpinäkyvää tietoa yhtiön
strategiasta, suoriutumisesta ja näkymistä
• Rakentava vuorovaikutus median kanssa vahvistaa sidosryhmien
luottamusta ja tukee Valmetin mainetta
• Yhtiön verkkosivut
• Pörssi-, media- ja ammattilehdistötiedotteet
• Sosiaalisen median kanavat
• Suora vuorovaikutus toimittajien kanssa, kuten haastattelut,
lehdistötilaisuudet ja taustoitustapaamiset
• Mediayhteistyöllä vahvistetaan yhtiön strategian ja toiminnan
näkyvyyttä ja uskottavuutta
• Johdonmukaisella ja selkeällä ulkoisella viestinnällä vähennetään
virheellisen tiedon riskiä ja vahvistetaan sidosryhmien luottamusta,
mikä tukee yhtiön liiketoimintamallia ja strategian pitkäjänteistä
toteutusta
Viranomaiset,
päättäjät ja muut
sääntelyelimet
• Valmetin teknologioiden, automaation ja palveluiden
markkinoillepääsyn ja kilpailuedun varmistaminen
• Valmetin keskeisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektien
julkisen rahoituksen saatavuuden varmistaminen
• Oikeudenmukaisen ja sääntöperusteisen kauppajärjestelmän
edistäminen
• Vuoropuhelu ja yhteistyö päättäjien, viranomaisten ja muiden
sääntelyelinten kanssa
• Osallistuminen relevantteihin kuulemistilaisuuksiin, julkisiin
konsultaatioihin ja kyselyihin
• Osallistuminen valikoituihin yhteiskampanjoihin
• Osallistuminen relevanttiin standardointityöhön
• Valmetin teknologioiden markkinoillepääsy ja teknologioita tukevat
sääntelyvaatimukset
• Vakaat ja ennustettavat sääntelyolosuhteet
• Varhainen tieto muuttuvasta poliittisesta toimintaympäristöstä
• Sääntelyvaatimusten noudattaminen
Paikallisyhteisöt
• Myönteisten vaikutusten tuottaminen Valmetin toiminta-alueilla ja
asiakkaiden projektien vaikutuksen alaisissa yhteisöissä
• Valmetin yhteisövuorovaikutuksen vahvistaminen
• Sosiaalisen vastuun ohjelma
• Vuorovaikutus vaikutustenarviointien aikana
• Paikallisten hankkeiden tukeminen
• Lahjoitukset paikallisille yhteisöille, vaikutusten kohteena oleville
sidosryhmille ja voittoa tavoittelemattomille toimijoille
• Vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa
Tutkimuslaitokset,
yliopistot,
korkeakoulut ja
ammattikoulut sekä
muut nykyiset ja
potentiaaliset
kumppanit
• Yhteistyö ja ekosysteemivuorovaikutus uuden tiedon ja ratkaisujen
kehittämiseksi
• Valmetin valmiuksien parantaminen vihreän siirtymän tukemiseksi
Valmetin asiakastoimialoilla konsernin Teknologiavisio 2035:n
pohjalta
• Valmetin tunnettuuden lisääminen potentiaalisten työntekijöiden,
ekosysteemikumppanien ja muiden yhteistyökumppaneiden
keskuudessa
• Yhteistyö tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen ja
ammattikoulujen kanssa jaetuissa hankkeissa ja ohjelmissa
• Yhteistyö jaetuissa hankkeissa ja ohjelmissa muiden
ekosysteemikumppaneiden, kuten muiden yhtiöiden ja innovaatio-
organisaation, kanssa
• Valmetin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnot sisältäen
Beyond Circularityn – Valmetin tutkimus- ja kehitysohjelman
• Tutkimus- ja kehitysekosysteemin kumppaneiden kanssa kehitetty
uusi tieto ja ratkaisut
• Myönteinen julkikuva alasta julkisuudessa
• Valmetin työnantajakuvan parantaminen
• Beyond Circularity -ekosysteemin osallistujat edistävät sellu- ja
paperiteollisuuden uudistumista sekä vihreän siirtymän
vauhdittamista
Kauppayhdistykset,
ajatushautomot ja
kansalaisjärjestöt
• Tiedonvaihto
• Alan äänen vahvistaminen poliittisissa keskusteluissa
• Näkemysten vaihtaminen kestävän kehityksen ajatusjohtajuuden
vahvistamiseksi
• Jäsenyydet relevanteissa järjestöissä sekä edustus esimerkiksi
niiden hallituksissa, komiteoissa ja työryhmissä
• Työpajat sekä sisäiset ja ulkoiset tapahtumat
• Organisaatioiden kahdenkeskiset tapaamiset
• Yhteiset hankkeet ja ohjelmat
• Alan vahvistunut ääni poliittisissa keskusteluissa ja yhteiskunnassa
• Syventynyt ymmärrys kansalaisjärjestöjen kestävän kehityksen
painopisteistä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
28
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
SBM-3, E1 SBM-3, E4 SBM-3, S1 SBM-3, S2 SBM-3
Valmetin olennaiset aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet
Olennainen kestävyysaihe
Olennainen osa-aihe
Olennainen osaosa-aihe
Olennainen oman toiminnan näkökulmasta
Olennainen arvoketjun näkökulmasta
E1 Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoksen hillintä
-
Kyllä
Kyllä
Energia
-
Kyllä
Kyllä
E2 Pilaantuminen
Ilman pilaantuminen
-
Ei
Kyllä
Veden pilaantuminen
-
Ei
Kyllä
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesi
Vedenkulutus
Ei
Kyllä
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Ilmastonmuutos
Ei
Kyllä
Pilaantuminen
Ei
Kyllä
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
-
Kyllä
Kyllä
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
-
Kyllä
Kyllä
S1 Oma työvoima
Työolot
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kyllä
Ei
Yhdistymisvapaus
Kyllä
Ei
Työehtosopimusneuvottelut
Kyllä
Ei
Terveys ja turvallisuus
Kyllä
Ei
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka
samanarvoisesta työstä
Kyllä
Ei
Monimuotoisuus
Kyllä
Ei
S2 Arvoketjun työntekijät
Työolot
Työaika
Ei
Kyllä
Riittävä palkka
Ei
Kyllä
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Ei
Kyllä
Yhdistymisvapaus
Ei
Kyllä
Työehtosopimusneuvottelut
Ei
Kyllä
Terveys ja turvallisuus
Ei
Kyllä
Muut työhön liittyvät oikeudet
Lapsityövoima
Ei
Kyllä
Pakkotyö
Ei
Kyllä
Asianmukaiset asuinolot
Ei
Kyllä
Puhdas vesi ja sanitaatio
Ei
Kyllä
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Yrityskulttuuri
-
Kyllä
Ei
Väärinkäytösten paljastajien suojelu
-
Kyllä
Ei
Suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt
-
Kyllä
Kyllä
Korruptio ja lahjonta
Ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan
lukien koulutus
Kyllä
Ei
Tapaukset
Kyllä
Ei
Valmetin olennaiset kestävyysaiheet on kuvattu yllä olevassa
taulukossa. Seuraavilla sivulla on kuvattu näihin aiheisiin liittyvät
olennaiset kestävän kehityksen vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden aikavälit ja sijainti arvoketjussa.
Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi on linjassa Valmetin
riskienhallintaprosessin kanssa, ja olennaisuusarvioinnin tulokset
huomioidaan osana Valmetin kokonaisvaltaista riskienhallinta­
prosessia. Vuoden 2025 olennaisuusarvioinnin päivityksessä
taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi on täysin
yhdenmukaistettu Valmetin yrityksen riskienhallinnan
kynnysarvojen kanssa. Lisäksi joitain vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien kuvauksia on päivitetty. Vuoden 2025
olennaisuusarvioinnissa tehdyt muutokset vuoteen 2024
verrattuna on merkitty kunkin aihealueen (E5, S1, S2) yhteyteen.
Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi on kuvattu kohdassa
IRO-1. Kaikki Valmetin vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sisältyvät ESRS:n raportointivaatimuksiin, eikä erillisiä
yhtiökohtaisia tiedonantoja ole raportoitu.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
29
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Valmetin kestävän kehityksen johtaminen keskittyy
tunnistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, joita
käsitellään Valmetin kestävän kehityksen ohjelma ja
ilmastosiirtymä­suunnitelman kautta. Kestävän kehityksen asiat
ovat osa Valmetin strategiaa ja vuotuista suunnitteluprosessia.
Jokaisella liiketoiminta-alueella ja globaalin toimitusketjun
toiminnolla on kestävän kehityksen tavoitteet, joita Valmetin ylin
johto tarkastelee säännöllisesti (ks. ESRS 2 GOV-2). Lisäksi
Valmetilla on kannustinjärjestelmiä eri organisaatiotasoilla
vastuullisuuden edistämiseksi (ks. ESRS 2 GOV-3).
Valmet ei ole tunnistanut olennaisuusarvioinnissaan sellaisia
taloudellisia vaikutuksia, jotka edellyttäisivät raportointia vuoden
2025 tilinpäätöksessä.
E1 Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Ilmaston­
muutoksen
hillintä
Kasvihuonekaasupäästöt Valmetin
omista toiminnoista
Polttoaineiden käyttö ja Valmetin toimipaikoissa kulutetun sähkön, kaukolämmön ja höyryn
tuotanto aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä Valmetin toimipaikoissa
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Omat toiminnot
Kasvihuonekaasupäästöt Valmetin
arvoketjusta
Valmetin teknologioissa käytettyjen raaka-aineiden ja komponenttien tuotanto, kuljetukset ja
jakelu sekä asennettujen teknologioiden käyttö Valmetin asiakkaiden toiminnassa aiheuttavat
merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjun ylä- ja alavirrassa
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja pitkä
aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Siirtymä vähähiiliseen
kiertotalouteen sekä siihen liittyvä
sääntely
Siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen sekä uusi sääntely lisäävät kysyntää Valmetin
biomateriaaliratkaisuille ja palveluille sekä prosessitehokkuutta parantaville ratkaisuille
Taloudellinen mahdollisuus
Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Uusi ilmastoon liittyvä sääntely ja
hiilen hinnoittelumekanismit
Siirtymäriski kehittyvän ilmastoon liittyvän sääntelyn ja hiilen hinnoittelumekanismien vuoksi.
Nämä voivat vaikuttaa Valmetin teknologioihin ja aiheuttaa taloudellisen riskin
Taloudellinen riski
Lyhyt, keskipitkä ja pitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Energia
Energian kulutus omissa
toiminnoissa
Energian kulutus Valmetin toimipaikoissa
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Omat toiminnot
Energian kulutus arvoketjun
alavirrassa
Energian kulutus Valmetin tuottamissa ratkaisuissa ja teknologioissa koko niiden elinkaaren
ajan (sellu-, paperi-, pakkausmateriaali-, pehmopaperi- ja energiateollisuudessa)
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun alavirta
Energiaintensiiviset raaka-aineet
Energiaintensiivisten raaka-aineiden, erityisesti teräksen, käyttö Valmetin ratkaisuissa
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun ylävirta
Siirtymä vähähiiliseen
kiertotalouteen sekä siihen liittyvä
sääntely
Siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen sekä lisääntyvä säätely kasvattavat
energiatehokkaiden ja uusiutuvien energiaratkaisuiden kysyntää
Taloudellinen mahdollisuus
Keskipitkä ja pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta
Energiansiirtymä ja siihen liittyvä
sääntely, energian hinnoittelu
Energiasiirtymästä, lisääntyvästä energiaan liittyvästä sääntelystä ja energian hinnan
vaihtelusta johtuva siirtymäriski, joka voi vaikuttaa Valmetin omaan toimintaan ja
teknologioihin
Taloudellinen riski
Lyhyt, keskipitkä ja pitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tehokas hallinta
on olennainen osa Valmetin strategian toteutusta. Valmet on
tehnyt ilmastonmuutokseen liittyvän resilienssianalyysin
strategiastaan ja liiketoimintamallistaan koko arvoketjussa.
Tähän sisältyvät toimitusketju, Valmetin omat toiminnot ja
Valmetin teknologioiden käyttövaihe asiakkaiden toiminnoissa.
Ilmastonmuutoksen mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset on
analysoitu vuonna 2021 kahden erilaisen skenaarion perusteella:
ensimmäisessä ilmaston lämpeneminen rajoittuu 1,5 °C:seen ja
toisessa ilmaston lämpeneminen on saavuttanut 4 °C:tta.
Resilienssianalyysin tulokset, mukaan lukien skenaarioanalyysin
tulokset, on esitetty kohdassa ESRS 2 E1 IRO-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
30
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E2 Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvoketjussa
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Ilman
pilaantuminen
Ilmapäästöt arvoketjun ylävirrassa
Toimittajien valmistaessa komponentteja Valmetin arvoketjun ylävirrassa syntyy
ympäristövaikutuksena ilmapäästöjä, kuten hiukkasia ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun ylävirta
Ilmapäästöt arvoketjun alavirrassa
Asiakkaat tuottavat ilmapäästöjä käyttäessään Valmetin biomateriaali- ja
prosessitehokkuusratkaisuja sellu-, paperi-, energia- ja muussa prosessiteollisuudessa. Näitä
ovat hiukkaset, vaaralliset ilmapäästöt, typpioksidit, rikkioksidit, hiilimonoksidit ja haihtuvat
orgaaniset yhdisteet, jotka vaativat päästöjen hallintaratkaisuja
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun alavirta
Ilmapäästöjen
hallintateknologioiden
kehittäminen
Asiakkailla on kasvava tarve vähentää ilmapäästöjä. Tämä on liiketoimintamahdollisuus
Valmetin ilmapäästöjen hallintaratkaisuille
Taloudellinen mahdollisuus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta
Veden
pilaantuminen
Vesipäästöt arvoketjun alavirrassa
Valmetin biomateraali- ja prosessitehokkuusratkaisuja käytettäessä sellu-, paperi-, energia- ja
muussa prosessiteollisuudessa asiakkaat tuottavat päästöjä veteen, kuten biologista ja
kemiallista hapenkulutusta sekä muita päästöjä, jotka edellyttävät jäteveden käsittelyä
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun alavirta
E3 Veteen arvoketjussa liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Vedenkulutus
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit arvoketjun
ylävirrassa
Valmetin arvoketjun ylävirta sisältää vettä kuluttavia prosesseja, kuten teräksen valmistusta
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun ylävirta
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit arvoketjun
alavirrassa
Sellu-, paperi-, pehmopaperi- ja kartonkiteollisuudessa toimivat Valmetin asiakkaat käyttävät
vesi-intensiivisiä prosessiteknologioita
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Arvoketjun alavirta
Vettä säästävien ratkaisuiden
kehittäminen
Asiakkaiden kasvava tarve vesitehokkuutta parantaville ratkaisuille ja suljetun kierron
vesijärjestelmille on liiketoimintamahdollisuus Valmetille
Taloudellinen mahdollisuus
Lyhyt ja keskipitkä aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta
E4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Biologisen
moni­
muotoisuuden
vähenemisen
suorat
vaikutustekijät
Ilmastonmuutoksen vaikutus
luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Valmetin omat toiminnot sekä arvoketjun ylä- ja alavirrat myötävaikuttavat
ilmastonmuutokseen, joka on biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suora vaikutustekijä
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Ilman- ja vesisaasteiden vaikutus
luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Valmetin arvoketjun ylä- ja alavirrat myötävaikuttavat ilman ja veden pilaantumiseen, joka on
biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suora vaikutustekijä
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Valmetin toimipaikat sijaitsevat alueilla, jotka paikalliset
viranomaiset ovat kaavoittaneet kaupallista tai teollista käyttöä
varten. Suojelualueilla, luonnon monimuotoisuuden kannalta
herkillä alueilla tai niiden lähellä sijaitsevia toimipaikkoja ei
pidetä olennaisina, koska Valmet ei ole tunnistanut toimintoja,
joilla olisi merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia luonnon
monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin. Valmetin
toiminnot eivät suoraan vaikuta kielteisesti näihin alueisiin
aiheuttamalla luonnon ja lajien elinympäristöjen heikentymistä
tai häiritsemällä sellaisia lajeja, joita varten on osoitettu
suojelualue. Toistaiseksi näillä alueilla ei ole toteutettu suoria
lieventäviä toimenpiteitä.
Valmetin omat toiminnot eivät vaikuta suoraan uhanalaisiin
lajeihin eikä niillä ole suoria kielteisiä vaikutuksia maaympäristön
tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperään. Valmet
hallinnoi toimipaikkojaan paikallisten ympäristölupien ja
-vaatimusten mukaisesti. Toimipaikat seuraavat ISO 14001:2015
-sertifioituja ympäristönhallintajärjestelmiä, jotka sisältävät
vaarallisia aineita, ilmapäästöjä, melua, vesipäästöjä ja jätettä sekä
poikkeustilanteisiin varautumista ja reagoimista koskevia
toimintatapoja.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
31
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E5 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Resurssien
sisäänvirtaukset –
Valmetin käyttämät
materiaalit
Suuria materiaalimääriä vaativa
teknologioiden tuotanto
Valmetin tuotteiden valmistamiseen kuluu suuria määriä materiaaleja. Tärkeimmät
materiaalikategoriat ovat teräs, polymeerit, elektroniikka ja pakkausmateriaalit.
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun ylävirta
Resurssien
ulosvirtaukset –
Valmetin tuottamat
ratkaisut
Teknologioiden elinkaaren
pidentäminen
Valmetin ratkaisut ja palvelut, joilla pidennetään asiakkaiden käyttämien teknologioiden
elinkaarta
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Taloudellinen mahdollisuus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta
Teknologiat, jotka mahdollistavat
uusiutuvien ja kierrätettyjen
resurssien käytön ja muuntamisen
Valmetin biomateriaali- ja prosessitehokkuusratkaisut mahdollistavat uusiutuvien ja
kierrätettyjen resurssien käytön ja muuntamisen ratkaisuiksi sellu-, paperi-, kartonki-,
pehmopaperi- ja energiateollisuudessa, ja uusiutuvien resurssien käytön energia- ja muussa
prosessiteollisuudessa
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Arvoketjun alavirta
Kiertotalouden mahdollistavat
ratkaisut
Valmetin ratkaisut mahdollistavat kiertotalouden asiakkaille hyödyntämällä materiaalien
talteenottoa ja niiden muuntamista samaan tai toiseen käyttötarkoitukseen. Prosessit
mahdollistavat myös pidemmät kiertokulut, neitseellisten materiaalien käytön vähentämisen
sekä prosessijäämien käytön laajentamisen eri teollisuudenaloilla.
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Arvoketjun alavirta
Resurssitehokkaiden ja uusiutuvia
resursseja käyttävien
teknologioiden kysyntä
Kasvava kysyntä resurssitehokkaille biomateriaaliratkaisuille, jotka mahdollistavat uusiutuvien
raaka-aineiden käytön, sekä prosessitehokkuusratkaisut, jotka parantavat resurssitehokkuutta,
ovat Valmetille liiketoimintamahdollisuus
Taloudellinen mahdollisuus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun alavirta
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusarvioinnin päivityksessä on
tehty seuraavia muutoksia ja tarkennuksia vuoden 2024
olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
verrattuna: positiiviset vaikutukset liittyen resurssien käytön ja
jätteen vähentämiseen on poistettu, koska nämä nähdään
kielteisiä vaikutuksia lieventävinä toimenpiteinä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
32
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
S1 Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Työolot
Vuoropuhelu
työmarkkinaosapuolten ja omien
työntekijöiden kanssa
Valmetilla on kaikissa toimintamaissaan käytännöt työmarkkinaosapuolten ja omien
työntekijöidensä kanssa käytävään vuoropuheluun
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Työehtosopimusneuvottelujen ja
yhdistymisvapauden käytännöt
Valmetilla on toimintaa maissa, joissa työehtosopimusneuvotteluja ja/tai yhdistymisvapautta
on joko rajoitettu tai ne eivät ole yleinen käytäntö
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Altistuminen työterveys ja
-turvallisuusriskeille
Valmetin työvoima altistuu työterveys- ja -turvallisuusriskeille työtehtävien aikana, mistä voi
aiheutua loukkaantumisia ja sairauksia
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Yhdenvertainen 
kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolijakauman
epätasapainon seuraukset
Sukupuolijakauman epätasapaino voi aiheuttaa tahattoman syrjinnän ja epätasa-arvon riskin
esim. rekrytoinnissa, urakehityksessä ja palkkauksessa
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Valmetin liiketoimintamalliin kuuluu keskeisten tuotteiden oma
tuotanto, lähellä asiakkaitaan oleminen sekä asennus-,
kunnossapito- ja modernisointipalvelujen tarjoaminen. Osa
Valmetin toiminnoista sijaitsee korkean riskin maissa, joissa
yhdistymisvapaus ja mahdollisuus työehtosopimusneuvotteluihin
sekä työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ovat
järjestelmällisesti rajoitettuja. Tämä on tunnistettu strategiasta ja
liiketoimintamallista syntyväksi kielteiseksi vaikutukseksi.
Valmetin liiketoimintamalliin liittyy myös kielteisiä työterveys- ja
turvallisuusvaikutuksia, jotka liittyvät yksittäisiin työtapaturmiin
erityisesti tuotanto- ja palveluympäristöissä. Lisäksi siihen liittyy
merkittävä sukupuolijakauman epätasapaino, mikä johtuu
osittain toimialasta, jolla Valmet toimii. Strategiasta ja
liiketoimintamallista syntyvät myönteiset vaikutukset toteutuvat
Valmetin henkilöstön sitoutumista edistävien toimien kautta,
jotka vaikuttavat koko henkilöstöön.
Valmetin henkilöstödataan perustuva analyysi osoittaa, että
naiset aliedustettuna sukupuolena sekä työntekijät alueilla, joilla
kollektiivinen sopiminen on rajallista tai ei yleinen käytäntö, ovat
suuremmassa riskissä joutua kielteisten vaikutusten kohteeksi. 
Työtapaturmiin ja työperäisiin sairauksiin liittyvien tietojen
analyysi osoittaa, että eniten alttiina kielteisille työterveyteen ja
-turvallisuuteen liittyville vaikutuksille on Valmetin työvoima,
joka työskentelee operatiivisessa toiminnassa ja tuotannossa,
projektinhallinnassa ja palvelutyötehtävissä. Työtapaturmien ja
työperäisten sairauksien pääasialliset riskit liittyvät koneiden
odottamattomaan käynnistymiseen, mekaanisiin nostoihin,
korkealla tai suljetuissa tiloissa työskentelyyn, työkalujen ja
laitteiden käyttöön, käsin tehtävään työhön, tulityöhön,
vaarallisille aineille tai säteilylle altistumiseen, sähkötyöhön,
maanteillä liikkumiseen, tartuntataudeille altistumiseen sekä
työympäristön sosiaalisiin ja organisaatioon liittyviin seikkoihin.
Työympäristön riskit voivat aiheuttaa vakavuudeltaan eriasteisia
fyysisiä haittoja, ammattitauteja, aisteihin liittyviä vammoja,
infektioita tai stressiin liittyviä sairauksia sekä äärimmäisissä
tapauksissa kuolemaan johtavia vammoja.
Valmet tarkkailee ja päivittää säännöllisesti korkean riskin
alueiden määritelmäänsä arvioimalla maariskimatriisia, joka
perustuu Zurich Risk Room -työkaluun. Matriisi sisältää maa- ja
toimialatason tiedot taloudellisten, yhteiskunnallisten,
teknologisten, ympäristöön liittyvien ja geopoliittisten riskien
arviointiin. Luokituksen perusteella monet kustannuskilpailu-
kykyiset maat erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja
Afrikassa katsotaan suuren riskin maiksi.
Valmetilla ei ole omia toimintoja, joihin liittyisi merkittävä riski
pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä.
Valmet pitää omien työntekijöidensä kestävään kehitykseen
liittyvän osaamisen kehittymistä yhtenä vaikutuksena, joka
syntyy yhtiön strategiasta sekä yhtiön ilmastosiirtymä­
suunnitelmasta. Valmetin kaksoisolennaisuusarvioinnissa näitä
vaikutuksia ei kuitenkaan ole tunnistettu olennaisiksi.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuuden arvioinnin päivityksessä on
tehty seuraavat muutokset ja tarkennukset olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin verrattuna vuoteen
2024: Sukupuolijakauman epätasapaino, joka aiheuttaa riskin
tahattomalle syrjinnälle ja eriarvoisuudelle, on muutettu
mahdollisesta kielteisestä vaikutuksesta tosiasialliseksi kielteiseksi
vaikutukseksi. Lisäksi vuoden 2024 arvioinnissa tunnistettu
myönteinen vaikutus liittyen ennakoiviin toimiin mahdollisten
eriarvoisuuksien ehkäisemiseksi on poistettu. Nykyisen analyysin
perusteella tämä nähdään pikemminkin kielteisiä vaikutuksia
lieventävänä toimenpiteenä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
33
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
S2 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Työolot
Työehtosopimusneuvottelut,
yhdistymisvapaus, riittävä palkka
ja työaika
Valmetilla on toimintaa maissa, joissa työehtosopimusneuvotteluja ja/tai yhdistymisvapautta
on rajoitettu tai ne eivät ole yleinen käytäntö. Arvoketjun työntekijöillä korkean riskin maissa ei
välttämättä ole lakisääteistä yhdistymisvapautta, mahdollisuutta työehtosopimus-
neuvotteluihin tai riittävää palkkaa tai he voivat joutua työskentelemään kohtuuttoman pitkiä
aikoja.
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Altistuminen terveys- ja
turvallisuusriskeille
Arvoketjun työntekijät voivat altistua terveyteen ja turvallisuuteen liittyville riskeille
työtehtävien aikana, mistä voi aiheutua loukkaantumisia ja sairauksia heidän toimittaessaan
tuotteita ja palveluita Valmetille
Tosiasiallinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Työolosuhteita, terveyttä ja
turvallisuutta parantavat
toimenpiteet
Valmet voi edistää arvoketjun työntekijöiden työolosuhteita, terveyttä ja turvallisuutta
vaikuttamalla toimittajiin ja sitouttamalla heitä Valmetin käytäntöihin
Mahdollinen myönteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Muut työhön
liittyvät oikeudet
Haavoittuvassa asemassa olevia
arvoketjun työtekijöitä koskevat
riskit
Arvoketjun nuoret työntekijät ja siirtotyöntekijät on tunnistettu haavoittuvassa asemassa
oleviksi ryhmiksi. Siirtotyöntekijöillä on kohonnut pakkotyön tai velkaorjuuden riski ja nuoret
työntekijät tarvitsevat erityistä suojelua vaarallisen tai haitallisen työn tekemiseltä.
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Mahdollisuus riittäviin asuin- ja
hygieniaolosuhteisiin
Arvoketjun työntekijät asuvat usein työmaiden yhteydessä, ja tähän voi liittyä mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia asuin- ja hygieniaolosuhteiden riittävyyden osalta erityisesti korkean
riskin maissa.
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Arvoketjun ylä- ja alavirta
Valmetin toiminnot saattavat vaikuttaa olennaisella tavalla
seuraaviin Valmetin arvoketjun työntekijöihin:
• Arvoketjun ylävirta: Valmetin toimittajien työntekijät, jotka
työskentelevät pääasiassa toimittajien omissa tiloissa
• Omat toiminnot: Valmetin toimittajien työntekijät, jotka
työskentelevät palveluntarjoajina Valmetin tiloissa siten, että
toimittaja valvoo työntekoa. Näihin kuuluvat esimerkiksi
konsultit, suunnittelupalveluja tarjoavat työntekijät,
kunnossapitourakoitsijat ja ulkoistettujen palvelujen, kuten
siivouksen, vartioinnin ja logistiikan työntekijät
• Arvoketjun alavirta: Valmetin toimittajien työntekijät, jotka
työskentelevät Valmetin työmaan aliurakoitsijoina
rakentamisessa, asentamisessa ja kunnossapitopalveluissa
asiakkaiden tiloissa siten, että toimittaja valvoo työntekoa
Valmetin liiketoimintamallin sekä sen toimialojen vuoksi yhtiöllä
on globaalit arvoketjut, jotka ulottuvat myös maihin, joita
pidetään kestävän kehityksen näkökulmasta korkean riskin
alueina. Valmet pyrkii kehittämään eettisiä toimintatapoja ja
varmistamaan asianmukaiset työolosuhteet koko arvoketjussa
sekä edistämään paikallista työllisyyttä ja taloudellista toimintaa.
Osana kestävän kehityksen due diligence -viitekehystä Valmet
tekee muun muassa vakavien ihmisoikeusriskien analysointia,
ihmisoikeusvaikutusten arviointeja omissa toiminnoissaan ja
arvoketjun ylävirrassa, työterveys-, työturvallisuus- ja
ympäristöauditointeja sekä toimittajien kestävyysauditointeja.
Kestävän kehityksen due diligence -käytäntöjensä perusteella
Valmet on tunnistanut taulukossa esitetyt tosiasialliset ja
mahdolliset kielteiset vaikutukset sekä mahdollisen myönteisen
vaikutuksen, jotka liittyvät työoloihin ja -ehtoihin sekä muihin
työhön liittyviin oikeuksiin arvoketjussa.
Työolosuhteisiin liittyvä mahdollinen myönteinen vaikutus
koskee arvoketjun työntekijöiden työolosuhteiden sekä terveyden
ja turvallisuuden edistämistä sitouttamalla toimittajia Valmetin
käytäntöihin. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat tosiasialliset
ja mahdolliset kielteiset vaikutukset liittyvät työoloihin ja
-ehtoihin sekä muihin työhön liittyviin oikeuksiin.
Valmet seuloo jatkuvasti mahdollisia kielteisiä ihmisoikeus-
vaikutuksia koko arvoketjussaan. Keskeisimmät Valmetin
arvoketjussa esiintyvät ihmisoikeusriskit liittyvät velkaorjuuden
riskiin, riittämättömiin palkkoihin ja työlupiin, liian pitkiin
työaikoihin, yhdistymisvapauden ja työehtosopimus-
neuvottelujen puuttumiseen, nuorten työntekijöiden ja
siirtotyöntekijöiden asemaan sekä työterveyteen ja
-turvallisuuteen. Mahdolliset siirtotyöntekijät ja nuoret
työntekijät on tunnistettu haavoittuvassa asemassa oleviksi
ryhmiksi arvoketjussa. Heillä on kohonnut riski joutua kielteisten
vaikutusten kohteeksi. Valmetin arvoketjussa mahdolliset
siirtotyöntekijät työskentelevät tyypillisesti työmaiden
aliurakoitsijoiden palveluksessa projektien rakennus ja
asennustöissä.
Yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen
puuttumiseen, riittämättömään palkkaan ja liian pitkiin
työaikoihin liittyvät kielteiset vaikutukset ovat riski kaikissa
toimittajaluokissa kohonneen riskin maissa. Arvoketjun
työntekijät altistuvat työssään samanlaisille vaaroille kuin
Valmetin oma työvoima. Nämä riskit on kuvattu kohdassa S1-4.
Asiakkaiden tiloissa työskentelevät Valmetin työmaiden
aliurakoitsijat voivat altistua vakavien työtapaturmien ja
työperäisten sairauksien riskeille, jotka liittyvät koneiden
odottamattomaan käynnistymiseen, korkealla tai suljetuissa
tiloissa työskentelyyn ja mekaanisiin nostoihin. Nuoret
työntekijät voivat altistua erityisesti vaaralliselle tai haitalliselle
työlle tai turvattomille työolosuhteille.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
34
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Toimialalla, jolla Valmet toimii, arvoketjun työntekijät asuvat
usein työjaksonsa ajan tilapäisissä majoituksissa, kuten työmaa-
asuntoloissa tai projektikohtaisissa majoituksissa. Valmet on
tunnistanut mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät
näiden asuinolosuhteiden riittävyyteen (ennen kaikkea
asianmukaisiin hygieniaolosuhteisiin ja yleiseen asumistasoon)
erityisesti korkean riskin maissa.
Valmet tarkkailee ja päivittää säännöllisesti korkean riskin
alueiden määritelmäänsä arvioimalla maariskimatriisia, joka
perustuu Zurich Risk Room -työkaluun ja sisältää maa- ja
toimialakohtaisia tietoja taloudellisten, yhteiskunnallisten,
teknologisten, ympäristöön liittyvien ja geopoliittisten riskien
arviointiin. Luokituksen perusteella monet kustannuskilpailu­
kykyiset maat erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja
Afrikassa katsotaan korkean riskin maiksi.
Vuoden 2025 kaksoisolennaisuuden arvioinnin päivityksessä on
tehty seuraavat muutokset ja tarkennukset olennaisiin
vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin verrattuna vuoteen
2024: Kaksi uutta olennaista osaosa-aihetta on tunnistettu – vesi
ja sanitaatio sekä riittävät asuinolosuhteet.
G1 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennainen
kestävyysaihe
Vaikutukset riskit, ja
mahdollisuudet lyhyesti
Kuvaus vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
Kategoria
Aikaväli
Sijainti arvoketjussa
Liiketoiminnan
harjoittaminen
Yrityskulttuurin
edistämistoimenpiteet
Valmet kehittää yrityskulttuuriaan varmistaakseen, että liiketoimintaa harjoitetaan eettisesti
ja lainmukaisesti, jolloin työntekijät voivat kokea olonsa turvalliseksi työskennellessään
Valmetilla, ja sidosryhmät pitävät Valmetia luotettavana liikekumppanina
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Eettisen yrityskulttuurin
puuttuminen
Epäonnistuminen hyvän yrityskulttuurin luomisessa voisi johtaa epäeettiseen tai laittomaan
liiketoiminnan harjoittamiseen. Tästä voi aiheutua kielteisiä vaikutuksia työntekijöille, kuten
epäoikeudenmukaista kohtelua tai syrjintää.
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Väärinkäytösten
ilmoittajien suojelu
Turvallinen ympäristö
huolenaiheiden esiintuomiseen
Valmet kehittää yrityskulttuuriaan varmistaakseen, että työntekijät ja sidosryhmät voivat
nostaa esiin huolenaiheensa ja heitä suojellaan mahdollisilta negatiivisilta vaikutuksilta sekä
mahdolliset väärinkäytökset havaitaan ennen vakavia seurauksia
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Toimet väärinkäytösten ilmoittajia
vastaan
Epäonnistuminen väärinkäytösten ilmoittajien suojelussa voisi johtaa negatiivisiin toimiin
ilmoituksen tekijää kohtaan
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Korruptio ja lahjonta
Asianmukaiset toimet korruption
ja lahjonnan estämiseksi
Onnistuneet toimenpiteet korruption, lahjonnan, rahanpesun sekä terrorismin rahoittamisen
estämiseksi edistävät Valmetin mainetta luotettavana kumppanina, joka noudattaa eettisen
liiketoiminnan periaatteita
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Riittämättömät toimet korruption
ja lahjonnan estämiseksi
Riittämättömät toimet korruption, lahjonnan, rahanpesun sekä terrorismin rahoittamisen
estämiseksi voisivat johtaa Toimintaohjeen rikkomiseen ja lainvastaiseen toimintaan, josta
voisi aiheutua kielteisiä vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Keskipitkä ja pitkä
aikaväli
Omat toiminnot
Suhteet toimittajiin
Työllisyyttä edistävä ja kestävän
kehityksen mukainen liiketoiminta
Valmetin suorittamat tavaroiden ja palveluiden ostot edistävät arvoketjun työntekijöiden
työllistymistä. Valmetin Toimittajien toimintaohje (Supplier Code of Conduct) edistää kestävän
kehityksen mukaisia liiketoimintakäytäntöjä toimitusketjussa.
Tosiasiallinen myönteinen vaikutus
Lyhyt ja keskipitkä
aikaväli
Arvoketjun ylävirta
Maksukäytäntöjen noudattamatta
jättäminen
Epäonnistuminen Valmetin maksukäytäntöjen noudattamisessa aiheuttaisi kielteisiä
vaikutuksia toimittajille
Mahdollinen kielteinen vaikutus
Lyhyt, keskipitkä ja
pitkä aikaväli
Omat toiminnot
Arvoketjun ylävirta
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
35
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosessista
IRO-1, E1 IRO-1, E2 IRO-1, E3 IRO-1, E4 IRO-1, E5 IRO-1, G1 IRO-1
Yleistä
Valmet on suorittanut kaksoisolennaisuusarvioinnin
tunnistaakseen ja arvioidakseen yhtiön tosiasialliset ja
mahdolliset kielteiset ja myönteiset vaikutukset ympäristöön ja
ihmisiin sekä kestävyyteen liittyvät taloudelliset riskit ja
mahdollisuudet sen omissa toiminnoissa sekä arvoketjussa
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Arvioinnilla
määriteltiin tiedonantovaatimukset, jotka sisällytetään Valmetin
CSRD-raportointiin. Valmet tarkastelee kaksoisolennaisuuden
arvioinnin tuloksia vuosittain ja raportoi tuloksiin pohjautuen.
Valmetin ensimmäinen kaksoisolennaisuusanalyysi aloitettiin
vuonna 2023 ja se valmistui vuonna 2024. Arviointiprosessi
perustui kattavaan selvitykseen sekä asiantuntijoiden ja ulkoisten
ja sisäisten sidosryhmien haastatteluihin. Valmet hyödynsi
kaksoisolennaisuusanalyysin laatimisessa useita eri tietolähteitä,
kuten sisäisten työpajojen tuloksia, ulkoisilta sidosryhmiltä
saatuja haastattelupalautteita, Valmetin aiempia vaikutus-
arviointeja ja kestävyysauditointeja, asiantuntijaosaamista sekä
tutkimuksia ja artikkeleita ulkoisista lähteistä.
Vuonna 2025 kaksoisolennaisuusanalyysi pohjautui aikaisemman
analyysin tarkasteluun ja mahdollisten päivitys- tai
muutostarpeiden arviointiin. Arviointia varten järjestettiin neljä
sisäistä työpajaa, johon osallistui sidosryhmien edustajia ja
asiantuntijoita kestävän kehityksen, työterveyden, -turvallisuuden
ja ympäristön, henkilöstöhallinnon, riskienhallinnan,
vaatimuksenmukaisuuden ja sisäisen tarkastuksen, globaalin
toimitusketjun sekä tutkimuksen ja kehityksen toiminnoista.
Työpajojen tarkoituksena oli tunnistaa ja analysoida mahdollisia
uusia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, arvioida uudelleen
nykyisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteytystä
sekä tarkastella vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
esiintymistä arvoketjun eri osissa. Alkuperäisessä
kaksoisolennaisuusanalyysissa hyödynnettyjen tietolähteiden
lisäksi Valmet käytti tarkastelun tukena uutta ulkoista tieteeseen
pohjautuvaa tutkimusaineistoa.
Arviointiprosessin rajaus
Valmet tarkasteli vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia omien
toimintojen sekä arvoketjun ylä- ja alavirran kannalta.
Kaksoisolennaisuuden arviointia ja kestävyysraportointia varten
Valmet on määritellyt arvoketjunsa sisältävän seuraavat vaiheet,
joissa se aiheuttaa vaikutuksia tai myötävaikuttaa niihin:
• Arvoketjun ylävirta: toimittajien tekemä komponenttien
valmistus, Valmetin tekemä raaka-aineiden hankinta sekä
kuljetukset Valmetille.
• Omat toiminnot: tutkimus ja kehitys, suunnittelu, oma
tuotanto, projektitoimitukset, palvelut sekä asiakkaiden
teknologioiden kunnossapito.
• Arvoketjun alavirta: Valmetin teknologioiden käyttövaihe.
Valmet ei ole sisällyttänyt raportointiin seuraavia toimintoja,
joihin Valmetilla ei ole suoraa vaikutusta tai jotka eivät ole
Valmetin hallinnassa:
• Arvoketjun ylävirta: sellaisten alihankkijoiden tai näiden
käyttämien toimittajien toiminnot ja hankinta, jotka eivät ole
liikesuhteessa Valmetiin tai osallisia Valmetin
asiakasprojekteissa.
• Arvoketjun alavirta: Valmetin asiakkaiden toiminnot ja raaka-
aineiden hankinta sekä tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa.
Kaksoisolennaisuuden arviointi
Valmetin vaikutusarvioinnissa otettiin huomioon kestävyys­
seikkoihin liittyvät myönteiset ja kielteiset sekä tosiasialliset ja
mahdolliset vaikutukset. Valmet priorisoi kielteiset vaikutukset
niiden suhteellisen vakavuuden (mittakaava, laajuus ja
korjaamattomuus) ja todennäköisyyden perusteella ja myönteiset
vaikutukset niiden suhteellisen hyödyn (mittakaava ja laajuus) ja
todennäköisyyden perusteella. Mahdollisen kielteisen
ihmisoikeusvaikutuksen ollessa kyseessä, vaikutuksen vakavuus
on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden.
Vaikutusten vakavuuden tai hyödyn määrityksessä käytetty
arviointiasteikko pohjautuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevissa ohjaavissa periaatteissa ja OECD:n toimintaohjeissa
monikansallisille yrityksille määriteltyyn kestävyyttä koskevaan
due diligence -prosessiin sekä EFRAG:in julkaisemiin
olennaisuuden arvioinnin ohjeisiin.
Valmet käytti taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja
todennäköisyyden mittaavaa asteikkoa sellaisten riskien ja
mahdollisuuksien arviointi-, tunnistus- ja priorisointiprosessissa,
joilla on tai voi olla taloudellisia vaikutuksia. Asteikko on sama
kuin Valmetin kokonaisvaltaisessa riskienhallintaprosessissa.
Taloudellisten vaikutusten arvioitu mahdollinen suuruus perustui
EBITA-lukuun. Taloudellisen vaikutuksen estimoinnit
keskittyivät ennemmin vaikutusten mittakaavaan kuin niiden
tarkan arvon määrittämiseen. Sellaisten taloudellisten vaikutusten
osalta, joista ei voitu saada luotettavia määrällisiä tietoja, arviointi
perustui laadullisiin tekijöihin ja vaihteluväleihin EFRAG:in
olennaisuuden arvioinnin ohjeessa kuvatulla tavalla. Vaikutusten
ja riippuvuuksien yhteydet riskeihin ja mahdollisuuksiin
arvioitiin tarkastelemalla kunkin kestävyysvaikutuksen
taloudellista olennaisuutta.
Havaintojen koostaminen
Tiedonantovaatimusten ja niihin liittyvien tietopisteiden
olennaisuus määritettiin olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien perusteella. Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä vuoden 2025 kaksoisolennaisuuden
arvioinnin muutokset verrattuna vuoteen 2024 on esitetty
kohdassa ESRS 2 SBM-3.
Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunta on hyväksynyt
kaksoisolennaisuuden arviointiprosessin tulokset ja Valmetin
CSRD-raportointirajaukset. Arviointiin liittyvät sisäisen
valvonnan menettelyt sisältävät myös jäsennellyn menetelmän,
selkeät olennaisuuskriteerit sekä vaikutus- että taloudellisesta
näkökulmasta, ja dokumentoidun prosessin ja tulokset.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
36
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi on linjassa Valmetin
kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin kanssa, ja arvioinnin
tulokset huomioidaan osana Valmetin kokonaisvaltaista
riskienhallintaprosessia. Valmetin kestävän kehityksen
johtaminen keskittyy tunnistettuihin kestävyysvaikutuksiin,
-riskeihin ja -mahdollisuuksiin.
Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
Valmetilla on kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi
(Enterprise Risk Management, ERM), jonka puitteissa ilmastoon
liittyvät asiat tunnistetaan ja arvioidaan. Vuosittaisen ERM-
prosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida merkittävimmät
riskit, jotka vaikuttavat Valmetin liiketoiminta-alueisiin ja
toimintoihin sekä Valmet-konserniin kokonaisuutena, ja
määrittää asianmukaiset riskienhallintatoimenpiteet. Prosessi
kattaa strategiset, taloudelliset, operatiiviset, sääntelyyn ja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvät sekä kestävyysriskit, mukaan
lukien ilmastoon liittyvät fyysiset ja siirtymäriskit lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Valmetin liiketoiminta-alueiden ja toimintojen johto on
vastuussa riskien hallinnasta osana päivittäistä toimintaansa.
Valmetin riskienhallintatoiminto koordinoi vuosittaisen
kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin, johon sisältyy
ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien riskien arviointi.
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet
Valmetin altistumista ilmastonmuutokseen liittyville riskeille ja
mahdollisuuksille on analysoitu seuraavissa riskiluokissa: fyysiset
riskit (akuutit ja krooniset), sääntelyyn liittyvät riskit,
teknologiset riskit, markkinariskit, maineriskit ja yhteis­
kunnalliset riskit. Altistuminen viittaa organisaation
haavoittuvuuteen kielteisille vaikutuksille tai kykyyn realisoida
positiivisia vaikutuksia siirtymästä vähähiiliseen talouteen sekä
ilmastonmuutoksesta.
Valmet on analysoinut ilmastonmuutoksen mahdolliset
vaikutukset toimintoihinsa ja liiketoimintaympäristöönsä koko
arvoketjussaan, mukaan lukien toimitusketju, Valmetin omat
toiminnot ja Valmetin teknologioiden käyttövaihe asiakkaiden
toiminnoissa. Ilmastonmuutoksen mahdolliset pitkän aikavälin
vaikutukset on analysoitu kahden eri skenaarion mukaan.
Ensimmäisessä ilmaston lämpeneminen rajoittuu 1,5 °C:seen ja
toisessa se on saavuttanut 4 °C:tta. Skenaariot ovat
yhdenmukaiset TCFD (Task Force on Climate-related Financial
Disclosures) -raportoinnin kanssa. Skenaarioanalyysin avulla
Valmet on voinut tunnistaa ja määritellä ilmastoon liittyvät riskit
ja mahdollisuudet sekä arvioida liiketoimintansa eri
ilmastoskenaarioissa. Valmet analysoi kasvihuonekaasupäästöjen
inventaarionsa koko arvoketjussa osana vuosittaista
raportointiprosessiaan kohdassa E1-6 raportoidulla tavalla.
Skenaariot on asetettu vuodelle 2030, koska se on riittävän
kaukana tulevaisuudessa, jotta mahdolliset liiketoiminta­
vaikutukset voidaan analysoida tilanteessa, jossa ilmastoon
liittyvät riskit ovat hyvin todennäköisesti realisoituneet, ja jotta
voidaan analysoida tulokset yhtiön strategian ja riskienhallinnan
näkökulmasta. Nämä kaksi skenaariota on valittu, koska ne
edustavat erilaisia ilmaston tiloja tulevaisuudessa. Fyysiset riskit
on analysoitu vuoteen 2050 saakka.
Analyysissä lyhyeksi aikaväliksi on määritelty yksi vuosi,
keskipitkäksi aikaväliksi kahdesta viiteen vuotta ja pitkäksi
aikaväliksi yli viisi vuotta. Analyysissa otetaan huomioon
fyysisten riskien tai siirtymätapahtumien todennäköisyys, laajuus
ja kesto.
Fyysiset riskit
Fyysiset riskit ja ilmastoon liittyville vaaroille altistuminen on
tunnistettu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä
1,5 °C:n että 4 °C:n ilmastoskenaariossa vuosiin 2030 ja
2050 saakka.
Akuutit fyysiset riskit
Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä akuutteja fyysisiä riskejä
voivat olla sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja myrskyjen,
lisääntynyt esiintyvyys ja vakavuus. Nämä ilmiöt voivat vaikuttaa
Valmetin omiin tuotantopaikkoihin Intiassa, Kiinassa,
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa aiheuttaen tuotanto-
seisokkeja.
Krooniset fyysiset riskit
Kroonisia fyysisiä riskejä ovat ilmastomallien pitkän aikavälin
muutokset, jotka saavat merenpinnan nousemaan ja muodostavat
riskin esimerkiksi Valmetin toiminnoille Kiinassa ja
Indonesiassa. Ympäristön krooniset muutokset voivat vaikuttaa
myös raaka-aineiden saantiin toimitusketjussa. Metsien tuoton
epävakaus ja alueelliset erot todennäköisesti lisääntyvät ja
vaikuttavat Valmetin asiakkaiden toimitusketjuihin sellu- ja
paperiteollisuudessa, mistä seuraa Valmetille sekä riskejä että
mahdollisuuksia. Lisääntyvä kuivuus kasvattaa metsäpalojen
riskiä ja entistä lämpimämmät talvet todennäköisesti lisäävät
tuholaisten ja tautien vaikutusta metsätalouden tuottoon.
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet on tunnistettu lyhyellä,
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä 1,5 °C:n ilmastoskenaariossa
vuoteen 2030 saakka.
Mahdollisuudet
Valmetin panos sellu-, paperi- ja energia-alojen siirtymässä kohti
nettonollaa ja kiertotaloutta tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.
Siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen lisää kysyntää
energiatehokkaille teknologioille ja uusiutuvan energian
ratkaisuille.
Uuden sääntelyn, joka liittyy energiasiirtymään, hiilidioksidin
talteenottoon ja ilmastonmuutoksen hillintään, odotetaan
entisestään kasvattavan Valmetin ratkaisujen kysyntää.
Asiakkaiden kysyntä ja markkinamahdollisuudet kasvavat myös
ilmapäästöjen hallintajärjestelmien, jätevedenkäsittelyn ja
suljetun kierron vesiratkaisujen osalta.
Merkittävää liiketoimintapotentiaalia on myös teknologioissa ja
ratkaisuissa, jotka parantavat resurssitehokkuutta ja
mahdollistavat uusiutuvien ja kierrätettyjen raaka-aineiden
käytön. Lisäksi Valmetin palvelut, jotka tukevat asennettujen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
37
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
teknologioiden elinkaaren pidentämistä, tarjoavat
lisäliiketoimintamahdollisuuksia.
Valmetin ilmastosuorituskyky ja nettonollaan tähtäävien sekä
kiertotalouden mukaisten ratkaisujen myynti voivat myös
parantaa vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä voi alentaa
pääomakustannuksia parempien rahoitusehtojen kautta.
Siirtymäriskit
Jos Valmetin sopeutuminen sääntelyyn ja markkinoiden
muutoksiin on heikkoa, on olemassa riski, että kilpailukykyä ja
sen myötä asiakkaita, tuloja ja voittoja menetetään. Päästökauppa
saattaa nostaa Valmetin keskeisten raaka-aineiden, kuten
teräksen, hintaa. Biopohjaisten tuotteiden suuri kysyntä sekä
kilpailu biopohjaisista ja puupohjaisista raaka-aineista saattavat
kasvattaa asiakkaiden kustannuksia. Kasvava riski siitä, että
biomassan käyttö raaka-aineena nähdään entistä kielteisemmin,
voi myös lisätä Valmetin maineriskejä teknologiatoimittajana.
Ilmastoon liittyvän skenaarioanalyysin yksityiskohdat
Fyysiset riskit ja ilmastoon liittyville vaaroille altistuminen on
tunnistettu käyttämällä Intergovernmental Panel on Climate
Changen (IPCC) ilmastoskenaarioita RCP2.6 (1,5 °C) ja RCP8.5
(4 °C). Siirtymäskenaariot arvioitiin koko arvoketjussa
International Energy Agencyn (IEA) (Sustainable Development
Scenario ja World Energy Outlook 2020) ja International
Renewable Energy Agencyn (IRENA) (Global Renewables
Outlook: Energy Transformation 2050) skenaarioiden mukaan.
Ilmastonmuutoksen ja sosioekonomisten tekijöiden, kuten
maailman väestönkasvun, taloudellisen kehityksen ja
teknologisen edistymisen välisen takaisinkytkennän analysointiin
käytettiin IIASA:n Shared Socioeconomic Pathway (SSP) -malleja
yhdessä RCP -skenaarioiden kanssa.
Ensimmäinen skenaario: Ilmaston lämpeneminen rajoittuu
1,5 °C:seen
Valmet on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n
tavoitteeseen. Tässä 1,5 °C:n skenaariossa, jossa ilmaston
lämpeneminen rajoittuu 1,5 °C:seen, Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteet on saavutettu ja ilmastonmuutoksen torjunta on
ollut tehokasta.
Tässä skenaariossa oletetaan, että sääntely on kunnian­
himoisempaa ja maailmanlaajuisesti yhdenmukaista ja se tähtää
vähähiiliseen talouteen. Vastuullisten ja ilmastokestävien
ratkaisujen kysyntä luo Valmetille mahdollisuuksia. Mahdolliset
riskit syntyvät biopohjaisten tuotteiden suuresta kysynnästä,
mikä lisää kilpailua puupohjaisista raaka-aineista. Metsistä
peräisin olevien raaka-aineiden saatavuus sellu-, paperi- ja
energiateollisuuden asiakkaille saattaa kohdata rajoituksia myös
hiilinielujen tarpeen ja biodiversiteetin suojelun vuoksi.
Toinen skenaario: Ilmaston lämpeneminen on
saavuttanut 4 °C
Toinen skenaario edustaa tilannetta, jossa ilmaston
lämpeneminen on saavuttanut 4 °C, mikä tarkoittaa, että
päästöjen lisääntyminen on jatkunut nykyistä vauhtia. Tässä
skenaariossa siirtyminen vähähiiliseen talouteen on
epäjärjestelmällistä, koska ilmastopolitiikat ovat sirpaleisia,
päästömarkkinoita ei ole integroitu ja hiilivuoto lisääntyy eri
maiden päästöjä koskevien säännösten suurten erojen vuoksi.
Energia- ja vesitehokkaiden teknologioiden kysyntä kasvaa
joissakin talouksissa, kun taas toisilla markkinoilla kysyntä ei
todennäköisesti muutu.
4 °C:teen skenaariossa Valmetin vähähiilisten ja vesitehokkaiden
ratkaisujen valikoima tarjoaa rajallisen kilpailuedun. Riskinä on
myös, että asiakkaat eivät ole halukkaita maksamaan tällaisista
ratkaisuista ja että asiakkaiden odotukset eroavat eri alueilla
toisistaan entistä enemmän.
Skenaarioanalyysin tulokset
Skenaarioanalyysin tuloksilla pyritään tukemaan Valmetin
strategiaa sekä arvioimaan Valmetin strategian resilienssiä
ilmastonmuutokseen. Analysoidut vaikutustekijät saavat
liikkeelle kehityskulkuja, jotka vaikuttavat myös toiminta­
ympäristöön lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Kysyntä
teknologioille, jotka tekevät fossiilivapaan sellun-, paperin- ja
energiantuotannon mahdolliseksi biomassan ja fossiilittoman
sähkön kaltaisilla vaihtoehtoisilla energialähteillä, kasvaa
todennäköisesti nopeasti. Valmetille avautuu myös markkina- ja
maineeseen liittyviä mahdollisuuksia, jos sellu-, paperi- ja
bioenergiateollisuus saavuttavat hiilineutraaliuden Valmetin
teknologioiden avulla.
1,5 °C:n ja 4 °C:n ilmastoskenaarioiden välisten erojen odotetaan
tulevan selvemmiksi vuosien 2030 ja 2050 välillä, kun kielteiset
ilmastotapahtumat yleistyvät ja muuttuvat vakavammiksi
erityisesti 4 °C:n skenaariossa. 1,5 °C:n skenaariossa lisääntyvä
ilmastoon liittyvä sääntely ja päästökauppamekanismit ovat
suuremmassa roolissa globaalisti, ja niihin liittyvä siirtymäriski
kasvattaa merkitystään. 4 °C:n skenaariossa fyysiset vaikutukset,
kuten tulvat, vaihteleva metsien tuotto, myrskyt ja kuivuus, ovat
hallitsevia.
Pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Osana kaksoisolennaisuuden arviointia Valmet arvioi
liiketoimintaansa tunnistaakseen toteutuneet ja mahdolliset
pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
kartoitti, missä arvoketjun vaiheissa niitä voi esiintyä.  Seulonnan
lähteinä käytettiin Valmetin toimittajien kestävyysauditointi­
raportteja sekä WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalun avulla
tehdyllä analyysilla saatuja tietoja. Valmet on seulonut kaikki
toimipaikkansa WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalulla.
Arviointimittaristoon sisältyy pilaantuminen. Valmet ei ole
konsultoinut vaikutusten kohteena olevia paikallisyhteisöjä
arvioidessaan pilaantumiseen liittyviä vaikutuksiaan.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osana kaksoisolennaisuuden arviointia tunnistettiin tosiasialliset
ja mahdolliset veteen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä selvitettiin ne arvoketjun vaiheet, joissa
vaikutuksia voi esiintyä. Valmet käytti arvioinnissa WWF:n
Water Risk Filter -työkalulla toimipaikoilleen vuonna 2024
tekemiään vesiriskianalyysin tuloksia. Valmet arvioi
Water Risk Filter -työkalulla kolmentyyppisiä veteen liittyviä
liiketoimintariskejä: fyysisiä riskejä, sääntelyyn liittyviä riskejä ja
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
38
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
maineriskejä. Valmet ei ole konsultoinut vaikutusten kohteena
olevia paikallisyhteisöjä arvioidessaan veteen liittyviä
vaikutuksiaan.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Osana kaksoisolennaisuuden arviointia tunnistettiin
olennaisimmat biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, siirtymä- ja
fyysiset riskit ja mahdollisuudet. Tarkastelussa käytettiin
ENCORE:n (Exploring Natural Capital Opportunities, Risks and
Exposure), SBTN:n (Science Based Targets Network) ja
IBAT:n (Integrated Biodiversity Assessment Tool) työkaluja.
Valmet ei ole konsultoinut vaikutusten kohteena olevia
paikallisyhteisöjä arvioidessaan biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviä vaikutuksiaan. Valmetin omiin
toimipaikkoihin liittyvät tiedot on raportoitu kohdassa
ESRS 2 SBM-3.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Osana kaksoisolennaisuuden arviointia tunnistettiin
olennaisimmat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Tärkeimpien tuoteryhmien
ja materiaalivirtojen määrittelemiseksi arvioitiin materiaalien
osuutta hankintamenoista. Hankintamenojen lisäksi Valmet
analysoi oman tuotevalikoimansa sekä materiaalit, joista tuotteet
koostuvat. Tätä varten Valmet käytti tuotteiden osaluetteloista tai
elinkaariarvioinneista saatuja tietoja. Resurssien ulosvirtausten
olennaisuuden arviointi keskittyi Valmetin tuote- ja palvelu-
valikoimaan. Valmet ei ole konsultoinut vaikutusten kohteena
olevia paikallisyhteisöjä arvioidessaan resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyviä vaikutuksiaan.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vuonna 2025 liiketoiminnan harjoittamista koskeviin seikkoihin
liittyvän kaksoisolennaisuusarvioinnin osat käytiin läpi
kartoitustyöpajassa yhdessä kestävän kehityksen toiminnon ja
eettisestä toiminnasta ja vaatimustenmukaisuudesta vastaavan
toiminnon kanssa. Arvioinnin lopputuloksena todettiin, että
kaksoisolennaisuusarviointiin ei tehdä muutoksia.
Alkuperäisessä kaksoisolennaisuusarvioinnissa Valmetin omat
toiminnot on jaettu viiteen toimintasegmenttiin: myynti,
hankinta, suunnittelu, tuotanto ja projektit. Lisäksi arvoketjun
ylä- ja alavirtoja on arvioitu kokonaisuuksina ilman tarkempaa
vaiheistusta. Jokaisen mahdollisen osa-aiheen kohdalla on
arvioitu, millä toiminnoilla on mahdollisia vaikutuksia ja missä
kohtaa arvoketjua mahdollinen vaikutus esiintyy.
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon
otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
IRO-2
Tiedonantovaatimusten ja niihin liittyvien tietopisteiden
olennaisuus määritettiin olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien perusteella. Tiedot siitä, miten Valmet on
määrittänyt vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia koskevat
olennaiset ilmoitettavat tiedot, mukaan lukien alarajojen käyttö,
on annettu kohdassa ESRS 2 IRO-1.
ESRS-standardien mukaan monialaiset standardit ESRS 1 ja
ESRS 2 ovat pakollisia kaikille yhtiöille olennaisuuden arvioinnin
tuloksista riippumatta. Aihekohtaiset standardit E1–E5, S1–S4 ja
G1 tulee raportoida kaksoisolennaisuuden arvioinnin tulosten
perusteella. Valmetin arvioinnin tulosten perusteella kaikki
ympäristöstandardit E1–E5, yhteiskuntastandardit S1–S2 ja
hallintotapastandardi G1 sisältävät Valmetille olennaisia
tiedonantovaatimuksia.
Kaikki tämän kestävyysraportin laatimisessa noudatetut
ESRS-tiedonantovaatimukset on lueteltu seuraavassa taulukossa.
Lisäksi muusta EU-lainsäädännöstä johtuvat tietopisteet on
esitetty tämän kestävyysraportin lopussa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
39
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Tämän kestävyysraportin laatimisessa noudatetut ESRS-tiedonantovaatimukset
ESRS-standardi
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen kuvaus
Sivunumero
ESRS 2
Laatimisperusteet
BP-1
Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet
BP-2
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Hallinto
GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
GOV-2
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat
tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
GOV-5
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta
Strategia
SBM-1
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
IRO-1
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista
IRO-2
Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-
standardien tiedonantovaatimukset
Aihekohtaiset standardit
E1
Ilmastonmuutos
E1.GOV-3
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
E1.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
E1.IRO-1
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E1-1
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
E1-2
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
E1-3
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
E1-4
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-6
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
ESRS-standardi
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen kuvaus
Sivunumero
E2
Pilaantuminen
E2.IRO-1
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
E2-1
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E2-2
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
E2-3
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E3
Vesivarat ja merten luonnonvarat
E3.IRO-1
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E3-1
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät
toimintaperiaatteet
E3-2
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja
resurssit
E3-3
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
E4
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
E4.SBM-3
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
E4.IRO-1
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E4-1
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
E4-2
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimintaperiaatteet
E4-3
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät toimet ja resurssit
E4-4
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
liittyvät tavoitteet
E5
Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5.IRO-1
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
E5-1
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
E5-2
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja
resurssit
E5-3
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5-4
Resurssien sisäänvirtaukset
E5-5
Resurssien ulosvirtaukset
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
40
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
ESRS-standardi
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen kuvaus
Sivunumero
S1
Oma työvoima
S1.SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
S1.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
S1-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S1-4
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien
olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
S1-6
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-8
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-9
Monimuotoisuuden mittarit
S1-14
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-17
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset
ESRS-standardi
Tiedonantovaatimus
Tiedonantovaatimuksen kuvaus
Sivunumero
S2
Arvoketjun työntekijät
S2.SBM-2
Sidosryhmien edut ja näkemykset
S2.SBM-3
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
S2-2
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2-3
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2-4
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-5
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
G1
Liiketoiminnan harjoittaminen
G1.GOV-1
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
G1.IRO-1
Kuvaus olennaisten liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
G1-1
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
ja yrityskulttuuri
G1-2
Suhteet toimittajiin
G1-3
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
G1-4
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-6
Maksukäytännöt
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten
standardien tietopisteistä
Luettelo, joka sisältää muusta EU-lainsäädännöstä johtuvat tietopisteet on esitetty tämän
kestävyysraportin lopussa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
41
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ympäristötiedot
EU:n kestävän rahoituksen taksonomia
Euroopan unionin asetus 2020/852 kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä (taksonomia) edellyttää Euroopan
unionin (EU) yritysten kestävyysraportointidirektiivin 2022/2464
(CSRD) alaisia suuria yhtiöitä julkistamaan, missä määrin niiden
taloudellisella toiminnalla on merkittävä positiivinen ympäristö­
vaikutus. EU:n taksonomian tarkoituksena on kannustaa
rahoitusmarkkinoita sijoittamaan ja rahoittamaan kestävämmällä
tavalla. Se asettaa kriteerit toiminnoille, jotka EU luokittelee
ympäristön kannalta kestäviksi. Taksonomiassa kuvattuja
toimintoja kutsutaan taksonomiakelpoisiksi toiminnoiksi.
Taksonomiakelpoisia toimintoja, jotka myös täyttävät asetetut
kriteerit, kutsutaan taksonomian mukaisiksi toiminnoiksi. Nämä
kriteerit ovat: (1) myötävaikuttaa merkittävästi johonkin kuudesta
ympäristötavoitteesta, (2) ei aiheuta merkittävää haittaa muille
viidelle ympäristötavoitteelle ja (3) täyttää vähimmäistason
suojatoimet. Taloudellinen toiminta on taksonomian mukaista
vain, kun kaikki kolme vaatimusta täyttyvät yhdessä.
Tällä hetkellä voimassa olevat kriteerit antavat yrityksille
mahdollisuuden osoittaa edistävänsä seuraavia ympäristö­
tavoitteita: ilmastonmuutoksen hillintä; ilmastonmuutokseen
sopeutuminen; vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu; siirtyminen kiertotalouteen; ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian
mukaisuuden arviointi
Valmet toimittaa elinkaariratkaisuja, teknologioita ja palveluita
biomateriaali- ja energia-aloille ja edistää kiertotalouden
mukaista siirtymää. Valmetin resurssitehokkuutta edistävät
prosessitehokkuusratkaisut palvelevat myös laajaa joukkoa muita
globaaleja prosessiteollisuuden aloja automaatio- ja virtauksen­
säätöratkaisuillaan. Taksonomiakelpoisuuden arvioimiseksi
Valmet on verrannut tuote- ja palveluvalikoimaansa
taksonomiaan sisältyviin aktiviteetteihin sekä ilmastoa ja
ympäristöä koskevissa delegoiduissa asetuksissa ja niiden liitteissä
lueteltuihin taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.
Valmet on myös ottanut huomioon ilmastoa koskevaan
delegoituun asetukseen tehdyt muutokset.
Valmet raportoi taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian
mukaisuuden Ilmastonmuutoksen hillintä- ja Siirtyminen kierto­
talouteen -tavoitteiden osalta taksonomia-asetuksen mukaisesti.
Vuonna 2025 Valmetin kestävän taloudellisen toiminnan
tunnistamiseen ja raportointiin kuuluivat seuraavat vaiheet:
1. Taksonomiakelpoisuuden arviointi: Taloudellisten toimintojen
yhdistäminen taksonomian sisältämiin toimintokuvauksiin ja
NACE -koodeihin.
2. Merkittävän myötävaikutuksen arviointi: toimintojen arviointi
teknisten kriteerien perusteella.
3. Merkittävän haitan aiheuttamisen arviointi: Arviointi
Valmetin menettelytavoista, joilla varmistetaan, että sen
toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa oleellisille
ympäristötavoitteille.
4. Vähimmäistason suojatoimien arviointi: Arviointi Valmetin
yhtiötason suojatoimista, jolla varmistetaan, että toiminta­
ohjeet, yhtiön politiikat ja johtamisjärjestelmä ovat
yhdenmukaiset OECD:n monikansallisille yrityksille antamien
toimintaohjeiden (OECD), YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP) sekä Kansain­
välisen työjärjestön (International Labour Organization, ILO)
työelämän perusperiaatteita ja perusoikeuksia koskevan
julistuksen kanssa. Vähimmäistason suojatoimien arviointi
kattaa seuraavat sosiaaliset ja hallintoa koskevat aiheet:
ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet; verotus; korruptio ja
lahjonta; sekä oikeudenmukainen kilpailu.
Vuoden 2025 arvioinnin tuloksena tunnistettiin seuraavat
taksonomiassa luetellut taloudelliset aktiviteetit, joissa Valmetilla
on taksonomiakelpoista toimintaa:
• Ilmaston muutoksen hillintä (CCM) 3.1 Uusiutuvan energian
teknologioiden valmistus
• Ilmaston muutoksen hillintä (CCM) 3.2 Vedyn tuotantoon ja
käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
• Ilmaston muutoksen hillintä (CCM) 3.6 Muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistus
• Kiertotalous (CE) 4.1 Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen
tarjoaminen
• Kiertotalous (CE) 5.1 Korjaaminen, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus.
Kiertotalous (CE)
Taksonomian mukaan kiertotalous on järjestelmä, jossa
tuotteiden, materiaalien ja muiden talouteen kuuluvien resurssien
arvoa ylläpidetään mahdollisimman pitkään. Valmet raportoi
seuraavat EU-taksonomian kiertotalouteen liittyvät taloudelliset
aktiviteetit: 5.1. ”Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus” ja
4.1. ”Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen”.
5.1. Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus
Valmet toimittaa palveluja sellu- ja paperiteollisuudelle ja
raportoi koneiden ja laitteiden elinkaaren pidentämiseen
tähtäävät palvelunsa ja ratkaisunsa kohdassa CE 5.1. Valmetin
tarjoamat ratkaisut sisältävät uudelleenrakennusta, päivityksiä,
muunnoksia ja huoltopalveluja erilaisille pakkaus-, paperi- ja
pehmopaperikoneille ja teollisuusprosesseille. Siihen voi kuulua
vanhojen tai vanhentuneiden osien korvaaminen, uusien
teknologioiden asentaminen, prosessiparametrien optimointi
sekä tuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Muoviin
liittyville asiakastoimialoille tarjottavat virtauksensäätö-
korjauspalvelut sisältyvät myös tähän toimintaan.
Prosessikomponentteja, kuten paperikoneen kudoksia, pidetään
kulutustarvikkeina, eikä niitä sisällytetä.
4.1. Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
Määrittäessään taloudellista toimintaansa kohdassa CE 4.1.
”Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen”, Valmet
raportoi automaatiojärjestelmät, kuten kunnonvalvontaratkaisut,
jotka ovat suunniteltu etä- tai paikan päällä tapahtuvaan
valvontaan, sekä ennakoivan kunnossapidon järjestelmät sellu-,
paperi- ja energia-alalle.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
42
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)
EU-taksonomian mukaan ilmastonmuutoksen hillintään
kuuluvat taloudelliset toiminnot, jotka vähentävät kasvihuone­
kaasupäästöjä, estävät niitä syntymästä tai parantavat hiilinieluja.
Taloudellisen toiminnan, joka on taksonomiakelpoinen
ilmastonmuutoksen hillitsemisen ympäristötavoitteen
mukaisesti, tulisi merkittävästi edistää kasvihuonekaasupäästöjen
vakauttamista välttämällä tai vähentämällä niitä tai edistämällä
kasvihuonekaasujen poistamista. Valmet raportoi seuraavat EU-
taksonomian ilmastomuutoksen hillintään liittyvät taloudelliset
aktiviteetit: 3.1. ”Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus”,
3.2 ”Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden
valmistus” ja 3.6 ”Muiden vähähiilisten teknologioiden
valmistus”.
3.1. Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
Valmetin ratkaisut kohdassa CCM 3.1. sisältävät energiaratkaisut,
jotka mahdollistavat biomassan tai biomassasta peräisin olevien
raaka-aineiden käytön, sekä teknologiat, jotka mahdollistavat
biomassan käytön laitoksissa, joissa saavutetaan merkittäviä
kasvihuonekaasupäästöjen säästöjä. Nämä ratkaisut sisältävät
CFB-kattilat (kiertoleijukattilat) ja BFB-kattilat (kerrosleiju­
kattilat), jotka käyttävät biomassaa, puun kuorta, puuhaketta ja
kierrätettyä puuta. Lisäksi BioTrac-hankkeet toisen sukupolven
bioetanolia varten sisältyvät. BioTrac on biomassan esikäsittely­
teknologia, jolla tuotetaan polttoaineita, kemikaaleja, pellettejä ja
muita arvokkaita lopputuotteita.
Lisäksi Valmetin uusiutuvan energian teknologiat (3.1) sisältävät
virtauksensäätöratkaisuja ja automaatioratkaisuja, kuten
palamisen optimointi, verkon optimointi, päästöraportointi ja
energianhallintajärjestelmät, sekä hajautetut ohjausjärjestelmät
(DCS) uusiutuvan energian tuotantoon.
3.2. Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen
laitteiden valmistus
Valmetin ratkaisut kohdassa CCM 3.2:n sisältävät automaatio­
ratkaisuja, kuten hajautetut ohjausjärjestelmät (DCS),  edistyneet
prosessinohjaus- ja energianhallintajärjestelmät ja tietojen­
käsittelyjärjestelmät asiakkaille, jotka valmistavat vihreää vetyä.
3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
Valmetin ratkaisut kohdassa CCM 3.6:n sisältävät
selluteknologioita, kuten LignoBoost, BioTrac ja meesauunien
muunnokset. LignoBoost on Valmetin patentoitu teknologia
ligniinin tuottamiseksi sellutehtaan mustalipeästä. BioTrac on
biomassan esikäsittelyteknologia, jolla tuotetaan biomassasta
polttoaineita, kemikaaleja, pellettejä ja muita arvokkaita
lopputuotteita. Meesauunien muunnoksissa polttoaine
vaihdetaan fossiilisista polttoaineista bioenergiaan, kuten
puujauheeseen.
Valmetin vihreän rahoituksen viitekehys
(Green Finance Framework)
Valmet on perustanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green
Finance Framework) vihreiden lainainstrumenttien liikkeeseen­
laskuun. Vihreän rahoituksen viitekehys on suunniteltu
tukemaan viitekehyksen mukaisten hankkeiden ja menojen
rahoittamista tai jälleenrahoittamista. Viitekehyksen mukaiset
hankkeet edistävät kahta keskeistä ympäristötavoitetta, jotka ovat
kiertotalouteen siirtymisen mahdollistaminen ja ilmaston­
muutoksen hillitseminen.
Vuoden 2025 lopussa Valmetilla oli kaksi liikkeessä olevaa
vihreän rahoituksen instrumenttia yhteensä 250 miljoonan euron
arvosta, ja ne on laskettu liikkeeseen vihreän rahoituksen
viitekehyksen mukaisesti. Näiden instrumenttien taksonomian­
mukaisuus on 100%.
Avainluvut
Valmet on tehnyt joitakin arvioita laskiessaan avainluvut,
liikevaihdon, pääomamenot1 ja toimintamenot taksonomia-
asetuksesta tekemän tulkintansa mukaisesti. Kaksinkertainen
laskenta on vältetty luokittelemalla ulkoiset tulovirrat
taksonomiakelpoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi vain kerran.
Taksonomiakelpoisen ja taksonomian mukaisen liikevaihdon
osuuksia on käytetty perusteena taksonomiakelpoisten ja
taksonomian mukaisten pääomamenojen ja toimintamenojen
laskennassa. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuja
aineettomia ja aineellisia hyödykkeitä sekä käyttöoikeus­
omaisuuseriä ei ole otettu huomioon laskettaessa taksonomia­
kelpoisia ja taksonomian mukaisia pääomamenoja liikevaihdon
osuutta käyttäen.
Taksonomiaan liittyvä liikevaihto2 on laskettu taksonomia-
asetukseen sisältyvän liikevaihdon määritelmän mukaisesti sekä
yhdenmukaisesti myyntituottojen tuloutusstandardin IFRS 15:n
kanssa, ja se sisältyy Valmetin konsernitilinpäätöksessä esitettyyn
yhtiön kokonaisliikevaihtoon. Se sisältää taksonomiakelpoisten
ja/tai -mukaisten toimintojen ulkoisen myynnin. Taksonomia­
kelpoisten ja taksonomian mukaisten toimintojen liikevaihto on
laskettu erikseen jokaisessa liiketoiminta-alueessa.
Taksonomiaan liittyvät pääomamenot3 on esitetty ja mitattu
yhdenmukaisesti konsernin tilinpäätöksessä esitettyjen
investointien kanssa. Niihin sisältyvät aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin tehdyt lisäykset sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
tehdyt investoinnit. Pääomamenot yhteensä sisältää myös
liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineelliset ja
aineettomat hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
Lisäyksiä liikearvoon ei ole laskettu mukaan pääomamenoihin.
Taksonomia-asetuksen toimintamenojen määritelmä sisältää
menot, jotka liittyvät suoraan omaisuuserien kunnossapitoon ja
huoltoon, kuten laitosten parannuksiin, sekä tutkimus- ja
kehitysprojekteihin, jotka tukevat siirtymää kohti vähähiilistä
taloutta. Valmet noudattaa varovaista tulkintaa taksonomian
toimintamenojen määritelmästä. Raaka-aineita sekä taksonomia­
kelpoisten omaisuuserien korjauksia, kunnossapitoa ja huoltoja
tekevien työntekijöiden palkkoja ei ole sisällytetty tarkasteluun.
Seuraavissa taulukoissa on esitetty Valmetin taksonomia­
kelpoiseen taloudelliseen toimintaan liittyvät avainluvut vuodelta
2025. Täydentävän ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen
mukaisesti lomake 1 esittää tiedot ydinvoimaan ja fossiilisiin
kaasuihin liittyvistä aktiviteeteista.
1 Valmet käyttää konsernitilinpäätöksessään termiä investoinnit, kun taas
EU- taksonomia viittaa termiin pääomamenot.
2 Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3. Myyntituottojen kirjaaminen.
3 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
sekä 5. Vuokrasopimukset.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
43
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Liikevaihto
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
(milj. euroa)
Osuus
liikevaihdosta, 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)
osuus liikevaihdosta, 2024
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymätoiminta
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
267
5,1 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
2,8 %
M
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
— %
M
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
31
0,6 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,1 %
M
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
9
0,2 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,2 %
M
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
1 401
27,0 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
19,9 %
M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 
1 709
32,9 %
5,7 %
— %
— %
— %
27,1 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
23,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
1 709
32,9 %
5,7 %
— %
— %
— %
27,1 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
23,0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
0
— %
— %
— %
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
76
1,5 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
4,4 %
Veden tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
— %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,1 %
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
76
1,5 %
1,5 %
— %
— %
— %
— %
— %
4,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)
1 785
34,3 %
7,2 %
— %
— %
— %
27,1 %
— %
27,4 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
3 412
65,7 %
YHTEENSÄ
5 197
100,0 %
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
44
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Pääomamenot1
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot yhteensä
(milj. euroa)
Osuus pääomamenoista, 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)
osuus pääomamenoista, 2024
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymätoiminta
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
3
1,5 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
1,0 %
M
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
— %
M
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
0
0,1 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
— %
M
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
0
0,1 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,1 %
M
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
54
28,9 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
12,9 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
57
30,7 %
1,7 %
— %
— %
— %
29,2 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
14,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
57
30,7 %
1,7 %
— %
— %
— %
29,2 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
14,0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
0
— %
— %
— %
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
1
0,3 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1,8 %
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
— %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
— %
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
1
0,3 %
0,3 %
— %
— %
— %
— %
— %
1,9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)
58
31,0 %
2,0 %
— %
— %
— %
29,2 %
— %
15,8 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
126
68,7 %
YHTEENSÄ
184
100,0 %
1Valmet käyttää konsernitilinpäätöksessään termiä investoinnit, kun taas EU taksonomia viittaa termiin pääomamenot.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
45
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Toimintamenot
2025
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
(milj. euroa)
Osuus toimintamenoista, 2025
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)
tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)
osuus toimintamenoista, 2024
Luokka mahdollistava toiminta
Luokka siirtymätoiminta
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
5
2,5 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
2,4 %
M
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
— %
M
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
1
0,4 %
K
E/S
E/S
E/S
E/S
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,3 %
M
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
0
0,1 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
0,1 %
M
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
51
24,1 %
E/S
E/S
E/S
E/S
K
E/S
K
K
K
K
K
K
K
17,4 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
57
27,1 %
2,9 %
— %
— %
— %
24,1 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
20,1 %
Josta mahdollistavat toiminnat
57
27,1 %
2,9 %
— %
— %
— %
24,1 %
— %
K
K
K
K
K
K
K
20,1 %
M
Josta siirtymätoiminnat
0
— %
— %
— %
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Uusiutuvan energian teknologioiden valmistus
CCM 3.1
1
0,3 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0,7 %
Vedyn tuotantoon ja käyttöön tarkoitettujen laitteiden valmistus
CCM 3.2
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
— %
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
0
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
— %
Datavetoisten IT-/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Korjaaminen, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
0
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
0,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot
(A.2)
1
0,3 %
0,3 %
— %
— %
— %
— %
— %
0,7 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)
58
27,4 %
3,3 %
— %
— %
— %
24,1 %
— %
20,8 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
154
72,6 %
YHTEENSÄ
211
100,0 %
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
46
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja
käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta
käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä
tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
47
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E1: Ilmastonmuutos
Hallinto
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
ESRS 2 GOV-3
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa GOV-3.
Strategia
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
E1-1
Teollisen muutoksen edelläkävijänä Valmet on sitoutunut
ohjaamaan palvelemiaan toimialoja kohti nettonollaa
tavoittelevaa kiertotaloutta, joka kunnioittaa planetaarisia rajoja
ja turvaa luontoa tulevia sukupolvia varten. Valmet vähentää
ilmastovaikutuksia omassa toiminnassaan ja hyödyntää
vaikutusmahdollisuuksiaan koko arvoketjussa edistääkseen
laajempaa systeemistä muutosta.
Valmet tunnistaa, että sen liiketoiminnan ja asiakkaiden
pitkäaikainen menestys riippuu luonnon hyvinvoinnista ja sen
tarjoamista elintärkeistä ekosysteemipalveluista. Ilmastotoimet
ovat siksi kiinteä osa Valmetin strategiaa: kestävä tulevaisuus ei
ole ainoastaan välttämätöntä, vaan myös kilpailuetu.
Nopeuttaakseen siirtymistä kohti uudistavaa huomista Valmet
kehitti ilmasto-ohjelmastaan vuoden 2025 aikana
Ilmastosiirtymäsuunnitelman. Tällä varmistetaan, että Valmetin
strategia ja liiketoimintamalli ovat linjassa kestävän talouden
siirtymän kanssa sekä tukevat Pariisin sopimuksen mukaista
tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen 1,5 °C:een.
Ilmastosiirtymäsuunnitelmassa Valmet kuvaa tiensä kohti
nettonollaa. Suunnitelma määrittelee uudet lyhyen ja pitkän
aikavälin tavoitteet, hiilestä irtautumisen keinot sekä niihin
liittyvät mitattavat toimintasuunnitelmat. Valmetin
Ilmastosiirtymäsuunnitelma sisältää kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet sekä arvoketjun ilmastotavoitteet Scope 1-,
Scope 2- ja Scope 3 -päästöille ja toimintasuunnitelman sen
omille toiminnoille ja koko arvoketjulle.
Scope 1 -päästöt ovat suoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka
syntyvät Valmetin omistamista tai hallitsemista lähteistä, kuten
Valmetin toimipaikoissa käytettävistä polttoaineista. Scope 2
-päästöt ovat epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä, jotka liittyvät
ostetun sähkön, höyryn ja lämmön kulutukseen. Scope 3 -päästöt
syntyvät Valmetin arvoketjussa, esimerkiksi ostettujen tuotteiden
valmistuksessa toimitusketjussa sekä asiakkaiden käyttäessä
Valmetin teknologioita.
Ilmastosiirtymäsuunnitelman on hyväksynyt Valmetin hallitus.
Johtoryhmä vastaa suunnitelman toteutuksen seurannasta.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ja arvoketjun
ilmastotavoitteet ovat yhdenmukaiset Pariisin ilmasto­
sopimuksen 1,5 °C:teen tavoitteen kanssa (E1-4). Valmet on
tunnistanut päästövähennyskeinonsa (E1-4) sekä niihin liittyvät
toimet ja investoinnit (E1-3), jotka tarvitaan tavoitteiden
saavuttamiseen. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat
toimintasuunnitelmat on sisällytetty liiketoiminta-alueiden ja
Globaalin toimitusketjun toiminnon vuosisuunnitelmiin ja
taloudelliseen suunnitteluun, ja niitä tukevat Kestävän kehityksen
sekä Strategisen tutkimuksen ja kehityksen toiminnot. Vuonna
2025 toimintasuunnitelmia tuettiin 156 (158) miljoonan euron
investoinneilla ympäristöasioiden hallintaan ja parannustoimiin
Valmetin omissa toiminnoissa sekä tutkimus- ja kehitysmenoilla.
Vuonna 2025 Valmetin taksonomian mukaiset pääomamenot
olivat 57 (34) miljoonaa euroa (viitaten taksonomian mukaisten
pääomamenojen avainlukuun). Edistyminen kohti tavoitteiden
saavuttamista raportoidaan kohdassa E1-4.
Valmet on tunnistanut omissa toiminnoissaan mahdollisia
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia maakaasun kulutuksessa
Yhdysvalloissa sekä fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan
sähkön kulutuksessa Intiassa ja Kiinassa. Tarvittavat
investointisuunnitelmat Valmetin Scope 1- ja Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi
on kuitenkin laadittu. Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt ovat sidoksissa asiakkaan valitsemaan
energianlähteeseen. Valmet on siksi tunnistanut mahdollisia
lukkiutuneita päästöjä, jotka syntyvät asiakkaiden käyttäessä
fossiilista energiaa Valmetin kehittämien teknologioiden käytön
aikana. Valmetin teknologiat tekevät jo nyt fossiilittoman
kartongin, paperin ja pehmopaperin tuotannon mahdolliseksi
asiakkaille, joilla on käytettävissään fossiilittomia
energianlähteitä. Valmetin biomassaan perustuvat energia- ja
energiamuuntoratkaisut ovat jo pitkään mahdollistaneet
fossiilivapaan lämmön ja sähkön tuotannon. Lisäksi monien
asiakkaiden kemialliset sellutehtaat, joissa käytetään Valmetin
teknologioita, ovat bioenergian suhteen omavaraisia.
Valmet pyrkii jatkuvasti tekemään taksonomiakelpoisista
toiminnoistaan taksonomian mukaisia, sisältäen tulot,
pääomamenot ja toimintamenot. Valmetia ei ole suljettu EU:n
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 SBM-3
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-3.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa IRO-1.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E1-2 MDR-P
Valmetilla on  Ilmasto- ja luontositoumus, Valmetin
Toimintaohje (Code of Conduct), Valmetin Terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka, Valmetin Toimittajien
toimintaohje (Supplier Code of Conduct) sekä Valmetin
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
48
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja suunnitteluun, joilla hallitaan alla mainittuja
olennaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät
ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan.
Ilmastonmuutokseen liittyen:
• Kasvihuonekaasupäästöt Valmetin omista toiminnoista
(tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Kasvihuonekaasupäästöt Valmetin arvoketjusta (tosiasiallinen
kielteinen vaikutus)
• Siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen sekä siihen liittyvä
sääntely (taloudellinen mahdollisuus)
• Uusi ilmastoon liittyvä sääntely ja hiilen
hinnoittelumekanismit (taloudellinen riski).
Energiaan liittyen:
• Energian kulutus omissa toiminnoissa (tosiasiallinen kielteinen
vaikutus)
• Energian kulutus arvoketjun alavirrassa (tosiasiallinen
kielteinen vaikutus)
• Energiaintensiiviset raaka-aineet (tosiasiallinen kielteinen
vaikutus)
• Siirtymä vähähiiliseen kiertotalouteen sekä siihen liittyvä
sääntely (taloudellinen mahdollisuus)
• Energiansiirtymä ja siihen liittyvä sääntely, energian
hinnoittelu (taloudellinen riski)
Kaikki toimintaperiaatteet tarkistetaan säännöllisesti yhtiön
hallintomallin mukaisesti. Politiikkojen seuranta noudattaa
Valmetin sisäisen valvonnan periaatteita sekä Valmetin
yrityskulttuurin periaatteita, joita on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Ympäristö- ja luontositoumus
Valmetin ilmasto- ja luontositoumuksessa yhtiö sitoutuu
edistämään teollisuuden siirtymää kohti uudistavaa,
nettonollapäästöihin ja kiertotalouteen perustuvaa taloutta.
Sitoumuksen tarkoituksena on ohjata toimenpiteitä, joilla
toimitaan planetaaristen rajojen mukaisesti, hillitään
ilmastonmuutosta ja suojellaan luontoa tulevia sukupolvia varten.
Se käsittelee Valmetin lähestymistapaa muun muassa
ilmastonmuutoksen hillintään ja energiatehokkuuteen. Sitoumus
koskee kaikkia Valmetin työntekijöitä ja yksiköitä sekä kaikkia
sen sidosryhmäsuhteita. Toimitusjohtaja on korkein vastuullinen
henkilö politiikkalausuman toimeenpanosta. Sitoumuksen MDR-
P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa E1-2.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka (HSE) määrittelee
Valmetin sitoumukset vähentää jatkuvasti oman toimintansa
vaikutuksia ilmastoon, biodiversiteettiin ja veteen resurssien
tehokkaan ja kiertotalouden mukaisen käytön, fossiilittoman ja
vähähiilisen energian käytön, jätteiden minimoinnin sekä
saastumisen ehkäisyn kautta. Politiikan MDR-P-vaatimukset on
ilmoitettu kohdassa S1-1.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohje määrittelee kestävän kehityksen
periaatteet, joita toimittajien edellytetään noudattavan.
Toimittajien toimintaohje edellyttää toimittajien pyrkivän
ympäristöasioiden jatkuvaan kehittämiseen sekä päästöjen ja
muiden ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten
vähentämiseen. Toimittajien odotetaan sitoutuvan
ilmastonmuutoksen hillintään ja järjestävän sopivan
organisaatiorakenteen tai resurssit ilmastoon ja ympäristöön
liittyvien riskien ja vaikutusten tehokasta hallintaa varten.
Toimittajien toimintaohjeen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa S2-1.
Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun
Valmetin Ohjeistuksella kestävään ja vastuulliseen tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja suunnitteluun integroidaan kestävyysasiat
tutkimukseen ja tuotekehitykseen siten, että tavoitteiksi asetetaan
resurssien kulutuksen minimoiminen ja päästöjen vähentäminen.
Ohjeistuksen sisältämiä tärkeitä tavoitteita ovat ympäristöön
liittyvän suorituskyvyn parantaminen ja ilmastonmuutoksen
hillintä teknologian avulla. Ohjeistuksen MDR-P-vaatimukset on
ilmoitettu kohdassa E5-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
49
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E1-3 MDR-A
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvä olennainen
vaikutus lyhyesti
Toimi
Päästövähennyskeino
Scope
Aikahorisontti
Saavutettu ja ennakoitu kasvihuonekaasujen vähennys
Liittyvä tavoite
Ilmastonmuutos
Kasvihuonekaasupäästöt
omista toiminnoista
Uusiutuvien polttoaineiden
hankinta ja siirtyminen
fossiilisista polttoaineista
sähköön
Investoinnit fossiilisten
polttoaineiden
korvaamiseksi uusiutuvilla
omissa toimipaikoissa
1
2024–2030
Saavutettu: 4,6 % vähennys Scope 1 -päästöissä verrattuna
perusvuoteen 2024 uusiutuvien polttoaineiden hankinnan ja
sähköön siirtymisen kautta.
Ennakoitu: 10 % vähennys Scope 1- ja Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2025 mennessä. Saavutettu
vähennys on ennakoitua yhteenlaskettua Scope 1- ja Scope 2
-vähennystä suurempi.
Scope 1 ja 2 -päästöjen
vähennystavoite
Fossiilittoman sähkön ja
kaukolämmön hankinta
Fossiilittoman sähkön ja
kaukolämmön hankinnan
lisääminen
2
2024–2030
Saavutettu: 26 % vähennys Scope 2 -päästöissä verrattuna
perusvuoteen 2024 fossiilittoman sähkön ja kaukolämmön
hankinnalla.
Ennakoitu: 10 % vähennys Scope 1- ja Scope 2
-kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2025 mennessä. Saavutettu
vähennys on ennakoitua yhteenlaskettua Scope 1- ja Scope 2
-vähennystä suurempi.
Energia
Energiankulutus omissa
toiminnoissa
Operatiivisen
energiatehokkuuden
jatkuva parantaminen
Energia- ja
materiaalitehokkuuden
parannusten
toteuttaminen omissa
toimipaikoissa
1 ja 2
2019–2030
Lasketaan energiankulutuksen vähennyksenä.
Saavutettu: 12 (5) % vähennys energiankulutuksessa Valmetin
omissa toiminnoissa.1
Ennakoitu: 5 %:n vähennys energiankulutuksessa vuoteen 2025
mennessä. Saavutettu vähennys on ennakoitua vähennystä
suurempi.
Energian vähennystavoite
Ilmastonmuutos
Arvoketjun ylävirran
kasvihuonekaasupäästöt
Toimittajien
ilmastositouttaminen
Päästöjen vähentäminen
toimitusketjussa tekemällä
yhteistyötä toimittajien
kanssa
3
2024–2030
Vuonna 2025 15 %:lla toimittajista ostojen rahamäärän perusteella
on päästövähennystavoitteet.
Tavoite lisätä hankintojen
osuutta niiltä toimittajilta,
joilla on yhteneväiset
ilmastotavoitteet.
Kierrätysteräksen käyttö
omissa valimoissa
Vähähiilisen teräksen
osuuden kasvattaminen
omissa valimoissa ja
hankinnoissa
3
2019–2030
Omissa valimoissa käytetyn teräksen päästöt vähenivät 27 (9) %
edellisvuodesta.
Rahtisuunnittelu ja
vähähiilisiä kuljetuksia
tarjoavien toimittajien
valitseminen
Logistiikan optimointi
päästöjen vähentämiseksi
3
2019–2030
Saavutettu: 5 (10) % vähennys lentorahtimäärissä edellisvuodesta.
Ennakoitu: 5 % vuosittainen vähennys lentorahtimäärissä.
Ilmastonmuutos
Arvoketjun alavirran
kasvihuonekaasupäästöt
Valmetin sellu-, paperi-,
pakkausmateriaali-,
pehmopaperi- ja
energiateknologiat, jotka
mahdollistavat
fossiilittoman tuotannon
asiakkaille
Kaupallinen
huippuosaaminen
kiertotaloudessa,
resurssitehokkuudessa
sekä nettonolla-
ratkaisuissa ja -palveluissa
3
2024–2040
Valmetin asiakkaat voivat vähentää päästöjään valitsemalla
käyttöönsä Valmetin fossiilittomat teknologiat yhdessä
fossiilittomien energianlähteiden kanssa.
Tavoite kasvattaa
nettonollan ja
kiertotalouden mukaisten
ratkaisuiden ja palveluiden
myyntiä.
Energia
Energiankulutus
arvoketjun alavirrassa
Parhaan käytettävissä
olevan teknologian
energiatehokkuuden
parantaminen
Kestävän tuotekehityksen
edistäminen ja
teknologioiden
energiatehokkuuden
parantaminen
3
2019–2030
Valmet mittaa energiatehokkuutta sellu-, paperi-, kartonki- ja
pehmopaperiteknologioissa. Keskimääräinen vähennys näissä
teknologioissa vuonna 2025 oli 12 (10) % suhteessa vuoden 2019
perusarvoon.
Tavoite parantaa sellu-,
paperi-, kartonki- ja
pehmopaperi-
teknologioiden
energiatehokkuutta
1 Vuoden 2024 luku oikaistu sisältämään Valmetin omistamat sekä leasing-ajoneuvot
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
50
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Vuonna 2025 Valmet investoi 30 (35) miljoonaa euroa
ympäristöasioiden hallintaan ja parannustoimiin omissa
toiminnoissaan. Arvoketjun alavirran toimet liittyvät
tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valmetin tutkimus- ja
kehityskustannukset olivat vuonna 2025 yhteensä 126
(123) miljoonaa euroa. (Konsernitilipäätöksen liitetieto 19.
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset).
Kyky toteuttaa toimenpiteitä riippuu resurssien jatkuvasta
saatavuudesta ja kohdentamisesta energiatehokkuuden
parantamiseen ja fossiilittoman energian käyttöön omissa
toiminnoissa sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Valmet on
perustanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance
Framework) vihreiden lainainstrumenttien liikkeeseenlaskuun.
Vihreän rahoituksen viitekehys on suunniteltu tukemaan
viitekehyksen mukaisten hankkeiden ja menojen rahoittamista tai
jälleenrahoittamista. Viitekehyksen mukaiset hankkeet edistävät
kahta keskeistä ympäristötavoitetta, jotka ovat kiertotalouteen
siirtymisen mahdollistaminen ja ilmastonmuutoksen
hillitseminen. Vuoden 2025 lopussa Valmetilla oli kaksi liikkeessä
olevaa vihreän rahoituksen instrumenttia yhteensä 250 miljoonan
euron arvosta, jotka on laskettu liikkeeseen vihreän rahoituksen
viitekehyksen mukaisesti.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
51
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E1-4 MDR-T
Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteet
Liittyvä olennainen
vaikutus lyhyesti
Päästövähennyskeino
Tulosmittari ja kohde
Tavoite
Perusvuosi
Perusarvo
Tavoitteen kattama
scope-osuus
Edistyminen kohti tavoitetta vuonna 2025
Liittyvä toiminta­periaate
Omien toimintojen
kasvihuone-
kaasupäästöt
Investoinnit fossiilisten
polttoaineiden
korvaamiseksi uusiutuvilla
omissa toimipaikoissa
Fossiilittoman sähkön ja
kaukolämmön hankinnan
lisääminen
Energia- ja materiaali­
tehokkuuden parannusten
toteuttaminen omissa
toimipaikoissa
Scope 1 ja 2
(markkinaperusteinen)
-kasvihuonekaasupäästöjen
vähennys (%)
60  % vuoteen 2030
mennessä
2024
68 000 tCO2e
Scope 1: 100 %
Scope 2: 100 %
Valmet on asettanut uuden tavoitteen
vähentää Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 60%
vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025
päästöt vähenivät 19 %. Päästövähennystoimia
olivat fossiilivapaan energian hankinta,
uusiutuvan energian tuotanto
aurinkovoimaloilla ja maakaasun vaihtaminen
sähköön. Tavoitekaudella 2019–2024 Scope 1-
ja Scope 2 -päästöt vähenivät 49%.
Ilmasto- ja luontositoumus,
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Arvoketjun ylävirran
kasvihuone-
kaasupäästöt
Päästöjen vähentäminen
toimitusketjussa tekemällä
yhteistyötä toimittajien
kanssa
Osuus toimittajista, joilla on
yhtenevät ilmastotavoitteet,
hankintamenojen
perusteella (%)
50  % vuoteen 2030
mennessä
2024
9 %
4 % Scope 3:sta
Valmet on asettanut uuden tavoitteen, jonka
mukaan 50 % sen toimittajista (hankintoihin
käytetyn rahamäärän perusteella) on asettanut
Valmetin tavoitteiden kanssa yhtenevät
ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Yhteneviin tavoitteisiin kuuluvat tieteeseen
perustuvat tavoitteet sekä julkiset Scope 1- ja
Scope 2 -päästövähennystavoitteet. Vuonna
2025 15 % Valmetin toimittajista (hankintoihin
käytetyn rahamäärän perusteella) on asettanut
yhtenevät päästövähennystavoitteet.
Ilmasto- ja luontositoumus,
Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Arvoketjun alavirran
kasvihuone-
kaasupäästöt
Kaupallinen
huippuosaaminen
kiertotaloudessa,
resurssitehokkuudessa sekä
nettonolla-ratkaisuissa ja
-palveluissa
Osuus liikevaihdosta, joka tulee
nettonollan ja kiertotalouden
mukaisista ratkaisuista ja
palveluista (%)
60  % vuoteen 2040
mennessä
2024
23 %
96 % Scope 3:sta
Valmet on asettanut uuden tavoitteen, jonka
mukaan 60 % myynnistä vuonna 2040 tulee
olla nettonollan ja kiertotalouden mukaisista
ratkaisuista ja palveluista. Vuonna 2025 32,9 %
myynnistä oli nettonollan ja kiertotalouden
mukaisista ratkaisuista ja palveluista.
Ilmasto- ja luontositoumus
Arvoketjun alavirran
kasvihuone-
kaasupäästöt
Yhteistyö asiakkaiden
kanssa ilmastovaikutusten
vähentämiseksi eri
toimialoilla
Prosenttiosuus asiakkaista
(liikevaihdon perusteella), jotka
kattavat myytyjen tuotteiden
käytöstä aiheutuvat päästöt
(Scope 3, kategoria 11) ja ovat
asettaneet tieteeseen
perustuvat tavoitteet vuoteen
2030 mennessä. Päästöt
kategoriassa 3.11 syntyvät
Biomateriaaliratkaisut ja
-palvelut -segmentin myymien
teknologioiden käyttövaiheessa.
70  % vuoteen 2030
mennessä
2024
48 %
96 % Scope 3:sta
Valmet on asettanut uuden tavoitteen, jonka
mukaan niiden asiakkaiden, jotka kattavat
70 % myytyjen tuotteiden käytöstä
aiheutuvista päästöistä (liikevaihdon
perusteella) tulee asettaa tieteeseen
perustuvat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2025 57 % Biomateriaaliratkaisut ja -
palvelut -segmentin asiakkaista, kattaen Scope
3 -kategorian myytyjen tuotteiden käytön
(liikevaihdon perusteella), oli asettanut
tieteeseen perustuvat tavoitteet.
Ilmasto- ja luontositoumus
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
52
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Energiaan liittyvät tavoitteet
Liittyvä olennainen
vaikutus lyhyesti
Päästövähennyskeino
Tulosmittari ja kohde
Tavoite
Perusvuosi
Perusarvo
Tavoitteen kattama
scope-osuus
Edistyminen kohti tavoitetta vuonna 2025
Liittyvä toimintaperiaate
Energiankulutus
omissa toiminnoissa
Energia- ja
materiaalitehokkuus-
parannusten toteuttaminen
omissa toimipaikoissa
Energiankulutuksen vähennys
omissa toiminnoissa (%)
10 % vuoteen 2030
mennessä
2019
457 284 MWh
Ei sovellettavissa
Perusvuoden jälkeen energiankulutus on
vähentynyt Valmetin omissa toiminnoissa 12 %
(5).1 Valmetin toimipaikoissa toteutettuihin
energiatehokkuuden parannustoimiin kuului
koneiden uusimisia, huoltoja, kunnostuksia ja
korjauksia, päivitettyjä lämmitys- ja
ilmanvaihtojärjestelmiä mukaan lukien
lämmöntalteenotto, siirtymistä
energiatehokkaaseen valaistukseen ja
prosessien optimointia.
Ilmasto- ja luontositoumus,
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Energiankulutus
arvoketjun
alavirrassa
Kestävän tuotekehityksen
edistämisen ja
teknologioiden
energiatehokkuuden
parantamisen
nopeuttaminen
Parhaan käytettävissä olevan
teknologian energiankulutus-
intensiteetin vähennys (%)
20  % vuoteen 2030
mennessä
2019
0 %
Ei sovellettavissa
Valmet mittaa sellu-, paperi-, kartonki- ja
pehmopaperiteknologioiden
energiatehokkuutta (kWh/tonni tai GJ/
ilmakuivattu tonni). Vuonna 2025 näiden
teknologioiden keskimääräinen vähennys
verrattuna perusvuoteen 2019 oli 12 % (10).
Ilmasto- ja luontositoumus,
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuote-
kehitykseen ja
suunnitteluun
1Vuoden 2024 luku oikaistu sisältämään Valmetin omistamat sekä leasing-ajoneuvot.
Edellä olevassa taulukossa luetellut tavoitteet liittyvät Valmetin
Ilmasto- ja luontositoumuksen, Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikan ja Toimittajien toimintaohjeen (Supplier
Code of Conduct) tavoitteisiin ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi. Tavoitteet on asetettu ilmastoon liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa varten.
Tavoitteiden asettamiseen osallistuivat sisäiset sidosryhmät,
joihin kuuluivat relevanttien toimintojen ja liiketoiminta-
alueiden keskeiset asiantuntijat ja johto. Päästövähennystavoitteet
ja arvoketjun ilmastotavoitteet on asetettu energiankulutuksen
kielteisten vaikutusten lieventämiseksi Valmetin omissa
toiminnoissa ja arvoketjussa. Lisäksi tavoitteet asetettiin
sääntelystä johtuvan siirtymäriskin lieventämiseksi sekä Valmetin
teknologioiden kehitykseen liittyvien mahdollisuuksien
realisoitumisen edistämiseksi. Tavoitteet ovat absoluuttisia
lukuun ottamatta arvoketjun alavirran energiansäästötavoitetta,
joka on suhteellinen.
Yhdistetyssä Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen vähentämisen
kokonaistavoitteessa Scope 1:n osuus on 31 prosenttia
kokonaistavoitteesta ja Scope 2:n osuus 69 prosenttia. Scope-
alueiden rajaukset ovat yhdenmukaiset kohdassa E1-6 kuvatun
kasvihuonekaasuinventaarion kanssa. Hiilen poistoja,
päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä ei ole käytetty
päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.
Uudet päästöjenvähennys- ja arvoketjun ilmastotavoitteet ovat
yhdenmukaiset Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:teen tavoitteen
kanssa. Valmet toimittaa Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3
-tavoitteensa Science Based Targets -aloitteen hyväksyttäviksi
vuonna 2026. Tavoitteet asetettiin käyttämällä ACA (Absolute
Contraction Approach) -menetelmää ja Science-based Target
Setting Tool -työkalun versiota 2.3. SDA-menetelmää (Sectoral
Decarbonization Approach) ei käytetty. Uudet tavoitteet
asetettiin vuonna 2025, ja viimeisin raportointivuosi 2024
valittiin perusvuodeksi. Scope 1- ja Scope 2 -tavoite asetettiin
käyttämällä monialaista (ACA) vähennysten kehityspolkua,
vuotta 2019 perusvuotena ja seuraavia kehityspolun
viitetavoitteita: -42 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja
-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Scope 1- ja Scope 2
-päästöihin vaikuttavat toiminnot pysyvät suhteellisen vakaina, ja
perusvuoden arvoa voidaan pitää edustavana.
Tavoitteiden asettamisessa käytettyihin kriittisiin oletuksiin
sisältyi fossiilittoman energian lisääntyvä saatavuus erityisesti
Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, mikä vaikuttaa Valmetin omien
toimintojen ja arvoketjun päästöihin.
Valmet on tunnistanut tärkeimmät päästövähennyskeinonsa
(decarbonization lever) ja estimoinut niiden mahdollisen
vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä Valmetin
omissa toiminnoissa ja arvoketjussa. Nämä tiedot on esitetty
jäljempänä olevissa kuvaajissa. Päästövähennyskeinojen ja niihin
liittyvien edellytyksien tunnistamiseen käytettiin ilmasto­
skenaarioanalyysia. Pääasiallisia edellytyksiä ovat globaali
fossiilisista irtautuminen teräs-, logistiikka- ja energia­
teollisuudessa sekä sääntelyn muutokset ja päästökauppa­
mekanismit, joilla mahdollistetaan oikeudenmukainen globaali
siirtymä hiilineutraaliin talouteen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
53
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Odotetut päästövähennykset 2030 mennessä
Valmet_climate_transition_plan_AR25_FI.svg
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
54
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
2025
2024
(1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
0
0
(2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)1
9 578
9 754
(3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
74 911
80 992
(4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)1
13 653
12 445
(5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
90 302
116 100
(6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)1
188 444
219 291
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)1
47%
51%
(7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
126 573
128 585
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
32%
30%
(8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)1
1 766
2 230
(9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
83 617
81 963
(10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
279
155
(11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)
85 663
84 348
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
21%
20%
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)1
400 680
432 224
1 Vuoden 2024 luku oikaistu sisältämään Valmetin omistamat sekä leasing-ajoneuvot.
Energiantuotanto
2025
2024
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)
596
900
Uusiutuvan energian tuotanto (MWh)
585
424
Kokonaisenergiantuotanto (MWh)
1 181
1 324
Valmetin energiankulutustiedot sisältävät polttoaineen käytön
sekä ostetun sähkön, lämmön ja höyryn kaikista toimipaikoista,
joissa on tuotantotoimintaa, kuten valimoista, verstaista ja
tuotantolaitoksista. Näihin toimintoihin kuuluu energia­
intensiivisiä prosesseja, kuten korkealämpötilaprosesseja,
jatkuvaa lämmitystä ja ilmanvaihtoa sekä höyry- ja paineilma­
järjestelmien käyttöä. Toimistoissa sähkönkulutus arvioidaan
keskimääräisen työntekijäkohtaisen kulutuksen perusteella, ja sen
osuus energian kokonaiskulutuksesta on yksi prosentti. Muuta
toimistojen energiankulutusta ei ole sisällytetty arvioon. Leasing-
autojen energiankulutus on arvioitu Valmetin omien
järjestelmien autokantatietoihin ja leasing-yhtiöiden
päästöraportteihin perustuen.
Valmet tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla Bolognan
toimipaikassa Italiassa osittain omaan käyttöönsä ja osittain
myyntiin sähköverkolle. Shanghain toimipaikassa Valmet tuottaa
sähköä aurinkopaneeleilla omaan käyttöönsä. Valmetin
tutkimus- ja kehityskeskuksessa Tampereella tuotetaan
kaukolämpöä, joka myydään paikalliselle kaukolämpöverkostolle.
Energiatiedot kootaan kuukausittain ympäristöraportointi­
järjestelmään paikallisten lasku-, mittaus- ja kulutustietojen
perusteella. Niiden toimipaikkojen kulutus, joiden sähkön tai
kaukolämmön lähde on tuntematon, on raportoitu fossiilisten
energialähteiden kohdalla. Joulukuun energiatiedot on estimoitu
edellisen vuoden tietojen perusteella.
Kaikki Valmetin toiminta on raportoitu ilmastovaikutuksiltaan
merkittävällä sektorilla Teollisuus (NACE C).
Energiaintensiteetti suhteessa
liikevaihtoon 1
2025
2024
Muutos
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien
alojen toiminnan kokonaisenergian­
kulutus suhteessa ilmasto­
vaikutuksiltaan merkittävien alojen
toiminnasta peräisin olevaan
liikevaihtoon (MWh/milj. euroa)2
77,1
80,7
-4 %
1 Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3. Myyntituottojen kirjaaminen.
2 Vuoden 2024 luku päivitetty perustuen oikaistuun energiankulutuslukuun.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
55
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
E1-6
Takautuva
Välitavoitteet ja tavoitevuodet
Perusvuosi 2024
2024
2025
% N / N-1
Tavoitevuosi
2030
Vuotuinen %-
tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2e)1
22 009
22 009
21 006
95,4 %
17 000
3,8 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)
74 812
74 812
68 250
91,2 %
—
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)
45 923
45 923
33 821
73,6 %
10 000
13,0 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3) -kokonaisbruttopäästöt (tCO2e)
39 297 000
39 297 000
64 302 000
163,6 %
29 419 000
1 Ostetut tavarat ja palvelut2
1 200 000
1 200 000
1 273 000
106,1 %
1 040 000
2,2 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
144 000
144 000
184 000
127,8 %
137 000
0,8 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
53 000
53 000
45 000
84,9 %
42 000
3,4 %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
37 900 000
37 900 000
62 800 000
165,7 %
28 200 000
4,2 %
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt (tCO2e)
—
39 393 821
64 391 256
163,5%
—
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt (tCO2e)
39 364 932
39 364 932
64 356 827
163,5%
29 446 000
1 Vuoden 2024 Scope 1 -luku oikaistu sisältämään Valmetin omistamat sekä leasing-ajoneuvot.
2 Vuoden 2024 Scope 3 ostetut tavarat ja palvelut luku oikaistu päivitetyn laskentametodologian vuoksi.
Valmetin kasvihuonekaasuinventaario on laadittu standardien
GHG Protocol Corporate Standard (2004) ja GHG Protocol
Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting
Standard (2011) mukaisesti. Kasvihuonekaasuinventaario on
laadittu kohtien ESRS:n Laatimisperusteet 1 ja 2 sekä IRO-1-
arvioinnin laajuuden määritystä koskevissa kappaleissa kuvatulla
tavalla. Kasvihuonekaasuinventaarioon on otettu mukaan kaikki
tytäryhtiöt. Valmetilla ei ole operatiivista määräysvaltaa
osakkuusyhtiöihinsä, eikä niitä ole otettu mukaan Valmetin
kasvihuonekaasuinventaarioon.
Kasvihuonekaasuintensiteetti
suhteessa liikevaihtoon1
2025
2024
Muutos
Kasvihuonekaasujen
(sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2e/milj. euroa)
12 390
7 351
69%
Kasvihuonekaasujen
(markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt suhteessa
liikevaihtoon (tCO2e/milj. euroa)
12 383
7 346
69%
1 Konsernitilinpäätöksen liitetieto 3. Myyntituottojen kirjaaminen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
56
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Laskentamenetelmät
Scope 1: Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan polttoaineen
kulutustietojen sekä DEFRA:n (2024) ja tarvittaessa
toimittajakohtaisten päästökertoimien avulla. Leasing-autojen
päästöt on arvioitu pohjautuen leasing-yhtiöiltä sekä Valmetin
omista järjestelmistä saatuihin päästö-, kilometri- sekä
autokantatietoihin. Vuonna 2025 biogeeniset CO2-päästöt
biomassan poltosta olivat 503 (631) tCO2. Vuoden 2024 luku  on
oikaistu (vuonna 2024 raportoitiin 18 tCO2).
Scope 2: Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sähkön,
kaukolämmön ja höyryn kulutustietojen perusteella. Toimistojen
päästöt arvioidaan työntekijää kohden kulutetun sähkön
perusteella. Muita toimistoista aiheutuneita päästöjä ei ole
sisällytetty arvioon. Lokaatioperusteiset päästöt lasketaan IEA:n
(2023) ja US EPA eGRID:n (2023) päästökertoimilla.
Markkinaperusteiset päästöt lasketaan sopimusperusteisten,
toimittajakohtaisten tai alueellisten päästökertoimien avulla.
Vuonna 2025 Valmet osti sähköä ja kaukolämpöä
sopimuksellisilla välineillä, kuten alkuperätakuilla ja
toimittajasopimuksilla, jotka kattoivat 70 (65)  prosenttia sähkön
ja kaukolämmön kokonaisostoista. Näistä 41 prosenttia oli
yhdistetyillä sopimusvälineillä ostettuja ja 59 prosenttia
eriytetyillä sopimusvälineillä ostettuja. Scope 2 -laskennassa
käytetyissä päästökertoimissa ei erotella biomassan tai
biogeenisen CO2:n osuutta.
Scope 3, kategoria 1: Laskentametodologia on päivitetty ja
vuoden 2024 luku oikaistu (2024 raportoitu luku oli
1 462 000 tCO2e). Ostettujen tavaroiden ja palveluiden
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan osittain painoon perustuvalla
keskiarvomenetelmällä ja osittain kulutusperusteisella
menetelmällä, jos paino- ja materiaalitiedot eivät ole saatavilla tai
merkityksellisiä. Vuonna 2025 74 prosenttia päästöistä laskettiin
keskiarvomenetelmällä ja 26 prosenttia kulutusperusteisella
menetelmällä. Keskiarvomenetelmässä ostettujen tavaroiden
päästöt lasketaan ecoinventin painoon perustuvien
päästökertoimien ja hankintakategorioiden materiaalien erittelyn
perusteella.
Kulutusperusteisessa menetelmässä kasvihuonekaasupäästöt
arvioidaan ostettujen tavaroiden ja palveluiden rahallisen arvon
perusteella hankintakategorian ja toimittajamaan mukaan.
Päästövirrat lasketaan ympäristölaajennetun panos-
tuotosanalyysin ja Exiobase (3.8.2) -tietokannan
päästökertoimien avulla. Määrittelemättömän kulutusdatan
osalta käytetään Valmetin keskimääräistä päästökerrointa.
Ostotilausten kulutustiedot perustuvat Valmetin sisäisiin
tietojärjestelmiin. Rajaus sisältää ylävirran (cradle-to-gate)
päästöt. Nolla prosenttia on laskettu käyttämällä arvoketjun
kumppaneilta saatua primääridataa.
Scope 3, kategoria 4: Ylävirran kuljetusten ja jakelun kasvihuone­
kaasupäästöt perustuvat toimittajien päästöraportteihin, ja silloin
kun niitä ei ole saatavilla, käytetään ostettujen kuljetus­
palveluiden rahallista arvoa noudattaen samaa kulutusperusteista
laskentamenetelmää kuin kategoriassa 1. Marras- ja joulukuun
tiedot on arvioitu tammi-lokakuun tietojen perusteella. Vuonna
2025 toimittajien päästöraportit kattoivat 26 (39) prosenttia
raportoiduista päästöistä. Laskennassa huomioidut
kuljetusmuodot ovat lento-, rautatie-, meri- ja
maantiekuljetukset.
Scope 3, kategoria 6: Liikematkustamisen kasvihuonekaasu­
päästöt perustuvat matkatoimistojen ja sisäisten järjestelmien
päästö-, matka- ja kulutustietoihin. Matkatoimistojen
päästöraportit kattoivat noin 57 (47) prosenttia raportoiduista
päästöistä vuonna 2025. Laskenta sisältää lento- ja junamatkat,
vuokra-autolla tehdyt matkat, korvatut ajokilometrit sekä
hotelliyöpymiset. Tiedot kattoivat 100 (99) prosenttia Valmetin
globaalista henkilöstöstä vuonna 2025.
Scope 3, kategoria 11: Raportointivuonna myytyjen tuotteiden
käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Valmetin
Pakkausmateriaalit ja -paperit -, Pehmopaperit- sekä Sellu,
energia ja kiertotalous -liiketoiminta-alueet. Myytyjen tuotteiden
käytöstä aiheutuvien päästöjen arvioimiseksi Valmet käyttää
saatuja tilauksia indikaattorina määrittääkseen myydyt tuotteet
vuonna 2025. Laskentamenetelmä, joka perustuu saatuihin
tilauksiin, on linjassa Valmetin aiemmin raportoiman tiedon
kanssa myytyjen tuotteiden käytön päästöistä. Käytännössä tämä
tarkoittaa, että tuotteiden elinkaaren aikaiset päästöt (25 tulevaa
vuotta) raportoidaan sinä vuonna, kun tilaus on vastaanotettu,
eikä useimmiten toimitus- ja käyttöönottoajankohtana.
Toimitusajat vaihtelevat ja voivat olla jopa noin 3 vuotta suurissa
tilauksissa.
Pakkausmateriaalit ja -paperit- sekä Pehmopaperit-liiketoiminta-
alueilla laskenta sisältää paperi-, kartonki- ja pehmopaperi-
koneiden kokonaisten tuotantolinjojen tilaukset ja sulkee pois
peruskoneiden kokoonpanoryhmät sekä pienempien laitteiden
toimitukset. Sellu, energia ja kiertotalous -liiketoiminta-alueella
laskenta sisältää sellutehtaiden, meesauunien ja leijukerros­
kattiloiden tilaukset. Valmetin Automaatioratkaisut- ja
Virtauksensäätö-liiketoiminta-alueiden myydyt tuotteet on
rajattu laskennan ulkopuolelle, koska niiden vaikutus
kokonaiskäyttövaiheen päästöihin arvioidaan merkityksettömäksi
(alle 0,2 prosenttia).
Kaikkien myytyjen tuotteiden oletettu elinkaari on 25 vuotta.
Päästölaskelmat perustuvat Valmetin keskimääräiseen
tuotekohtaiseen energiankulutukseen ja tuotemäärittelyihin,
mukaan lukien toimitettu kapasiteetti ja suunniteltu
polttoaineseos. N₂O ja CH₄ sisällytetään sellun ja energian
tuotannon biomassan poltosta. Meesauunien päästökertoimet on
päivitetty vuonna 2025. Kategoria 11:n vuoden 2024 lukua ei ole
oikaistu. Sähkön päästöt lasketaan IEA:n (2023) maakohtaisten
päästökertoimien perusteella. Höyryn päästöt lasketaan Fisher
Internationalin asennetun kannan polttoaineseostietojen
perusteella. Polttoaineiden päästökertoimet perustuvat IPCC:n,
DEFRA:n ja Tilastokeskuksen tietoihin. IEA:n nykyisiä
politiikkoja koskevan skenaarion (STEPS) sähköntuotannon
päästöintensiteetin vähenemistä (CAGR) hyödynnetään
elinkaaren aikaisten sähkön ja höyryn päästöjen ennustamisessa.
Myytyjen tuotteiden vuosittaiset fossiiliset päästöt olivat noin
2 800 000 (1 800 000) tCO2e, kun taas biogeeniset päästöt olivat
noin 4 900 000 (8 300 000) tCO2 vuonna 2025. Laskelma on arvio,
joka perustuu oletuksiin ja ennusteisiin. Todelliset päästöt
riippuvat asiakkaiden tekemistä valinnoista teknologioiden
elinkaaren aikana. Valmetin teknologioiden pitkä elinkaari
(keskimäärin 25 vuotta), joka on huomioitu vuosittaisen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
57
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
käyttövaiheen laskennassa, tekee tämän kategorian merkityksestä
suhteessa muihin päästökategorioihin huomattavan.
Pois rajatut Scope 3 -kategoriat sisältävät: pääomahyödykkeet,
polttoaine- ja energiaperäiset toiminnot, toiminnassa syntyvä
jätehuolto, henkilöstön työmatkaliikenne, ylävirran vuokratut
käyttöomaisuushyödykkeet, alavirran kuljetus ja jakelu, myytyjen
tuotteiden jatkokäsittely, myytyjen tuotteiden elinkaaren
loppuvaiheen käsittely, alavirran vuokratut käyttöomaisuus-
hyödykkeet, franchising-toiminta ja sijoitukset.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
58
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E2: Pilaantuminen
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa IRO-1.
Pilaantumiseen arvoketjussa liittyvät
toimintaperiaatteet
E2-1 MDR-P
Valmetilla o n Ilmasto- ja luontositoumus, Toimittajien
toimintaohje (Supplier Code of Conduct), Ohjeistus materiaalien
vaatimustenmukaisuudesta toimittajille sekä Kestävää ja
vastuullista tutkimusta, kehitystä ja suunnittelua koskevat ohjeet,
joilla hallitaan seuraavia olennaisia vaikutuksia ja
mahdollisuuksia, jotka liittyvät ilman ja veden pilaantumiseen
arvoketjussa.
Ilman pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet
arvoketjussa:
• Ilmapäästöt arvoketjun ylävirrassa (tosiasiallinen kielteinen
vaikutus)
• Ilmapäästöt arvoketjun alavirrassa (tosiasiallinen kielteinen
vaikutus)
• Ilmapäästöjen hallintateknologioiden kehittäminen
(taloudellinen mahdollisuus).
Veden pilaantumiseen liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet
arvoketjussa:
• Vesipäästöt arvoketjun alavirrassa (tosiasiallinen kielteinen
vaikutus).
Kaikki toimintaperiaatteet tarkistetaan säännöllisesti yhtiön
hallintomallin mukaisesti. Politiikkojen seuranta noudattaa
Valmetin sisäisen valvonnan periaatteita sekä Valmetin
yrityskulttuurin periaatteita, joita on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Ympäristö- ja luontositoumus
Valmetin ilmasto- ja luontositoumuksessa yhtiö sitoutuu
edistämään teollisuuden siirtymää kohti uudistavaa, 
nettonollapäästöihin ja kiertotalouteen perustuvaa taloutta.
Sitoumuksen tarkoituksena on ohjata toimenpiteitä, joilla
toimitaan planetaaristen rajojen mukaisesti, hillitään
ilmastonmuutosta ja suojellaan luontoa tulevia sukupolvia varten.
Se käsittelee Valmetin lähestymistapaa muun muassa
pilaantumisen ehkäisyyn. Sitoumus antaa yleisluontoista ohjausta
eikä siten määrittele tarkasti, mitä päästöjä tai aineita se koskee.
Sitoumuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa E1-2.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
periaatteet, joita toimittajien on noudatettava. Vaatimuksiin
kuuluvat muun muassa pilaantumisen ja ympäristövahinkojen
ehkäiseminen, ympäristövahinkojen hallintaa ja niiden
seurauksien minimoimista koskevien suunnitelmien
ylläpitäminen sekä jatkuva pyrkimys vähentää päästöjä ilmaan ja
veteen. Toimintaohje antaa yleisluontoista ohjausta vaarallisia
aineita ja kemikaaleja koskevien paikallisten ja kansainvälisten
määräysten noudattamiseen eikä siten määrittele tarkasti, mitä
päästöjä tai aineita se koskee. Toimittajien toimintaohjeen
MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa S2-1.
Valmetin Ohjeistus materiaalien
vaatimustenmukaisuudesta toimittajille
Valmetin Ohjeistus materiaalien vaatimustenmukaisuudesta
toimittajille ohjaa Valmetin toimittajia noudattamaan
lainsäädännön vaatimuksia tuotteissa käytettävien materiaalien
kieltoja, rajoituksia, lupamenettelyjä ja raportointia koskien.
Ohjeistuksen mukaan toimittajien on annettava Valmetille tiedot
tuotteiden raaka-aineista ja vaarallisista aineista sekä ilmoitettava
Valmetille viipymättä, jos Valmetille myydyistä tuotteista löytyy
aineita, joista on tullut kiellettyjä esimerkiksi regulaation
päivittymisen myötä.
Ohjeistus edellyttää toimittajilta sertifikaatit sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden RoHS-vaatimustenmukaisuudesta tai
tiedon mahdollisesta vaatimustenvastaisuudesta, todistukset
akkujen vaatimustenmukaisuudesta tai tiedon vaatimusten­
vastaisuudesta sekä due diligence -selvitykset
konfliktimineraaleista sekä metsäkatoon liittyvistä hyödykkeistä,
kuten luonnonkumista. Lisäksi toimittajien on toimitettava tiedot
kaikista tuotteisiin sisältyvistä aineista, joita koskee jokin (tuote-
tai maakohtainen) sääntely, kuten EU REACH -asetuksen
ehdokaslistalla olevista erittäin vaarallisista aineista (substances of
very high concern, SVHC) tai Valmetin erikseen määrittelemistä
aineista, mikäli niiden pitoisuus ylittää Valmetin tai
asiaankuuluvan lainsäädännön asettamat raja-arvot. Ohjeistus
koskee kaikkia Valmetin toimittajia. Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristö- sekä globaalin toimitusketjun johtaja on
organisaation ylin taso, joka on vastuussa ohjeistuksen
toteuttamisesta.
Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun
Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja suunnitteluun huomioi kestävän kehityksen
sekä ympäristö- ja työturvallisuusasiat osana Valmetin tutkimus-
ja kehitysprosessia. Tavoitteena on varmistaa, että Valmet
suunnittelee ratkaisuja, jotka täyttävät kestävän kehityksen
tavoitteet (mukaan lukien veteen ja ilmaan joutuvien päästöjen
ehkäisemisen ja minimoinnin) sekä asettaa päästöjen
vähentämiselle kvantitatiiviset suorituskykytavoitteet ja
noudattaa jo voimassa olevaa ja tulevaa päästöjen rajoittamiseen
liittyvää sääntelyä. Ohjeistus antaa yleisluontoista ohjausta eikä
siten määrittele tarkasti, mitä päästöjä tai aineita se koskee.
Ohjeistuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa E5-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
59
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
E2-2 MDR-A
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa
edistyminen
Liittyvä tavoite
Ilman
pilaantuminen
arvoketjussa
Ilmapäästöt arvoketjun
ylävirrassa
Toimittajien sitouttaminen Valmetin
Toimittajien toimintaohjeeseen, joka
käsittelee pilaantumisen ehkäisyä
Pilaantumisen ehkäiseminen
toimittajien toiminnoissa
Arvoketjun
ylävirta
2025, jatkuva
Hankintatoiminto
Edistyminen
kuvattu
kohdassa E2-3
Vuoden 2025 loppuun mennessä
75  % toimittajista hankintamenojen
perusteella on allekirjoittanut
Valmetin uudistetun Toimittajien
toimintaohjeen
Vuoden 2026 loppuun mennessä
90  % toimittajista hankintamenojen
perusteella on allekirjoittanut 
Valmetin Toimittajien toimintaohjeen
Ilmapäästöt arvoketjun
alavirrassa
Ilmapäästöjen hallintateknologioiden
jatkuva kehittäminen
Pienemmät päästöt ilmaan,
parantunut lämmön
talteenotto ja energia­
tehokkuus asiakkaiden
prosesseissa
Omat toiminnot,
arvoketjun
alavirta
2025, jatkuva
Sellu, energia ja
kiertotalous -
liiketoiminta-alue
Etenee
suunnitellusti
Ilmapäästöjen hallintateknologia:
saapuneiden tilauksien 7,5 %:n kasvu
(syklin aikana) vuoden 2025 loppuun
mennessä
Yllä olevassa taulukossa luetellut toimet käsittelevät ilman ja
veden pilaantumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia
arvoketjussa. Toimet ovat Valmetin Toimittajien toimintaohjeen
(Supplier Code of Conduct) sekä Kestävää ja vastuullista
tutkimusta, kehitystä ja suunnittelua koskevien ohjeiden
tavoitteiden mukaisia.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
60
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E2-3 MDR-T
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Tavoitteet
Tulosmittari
Perusvuosi
Perusarvo
Soveltamisala
Edistyminen vuonna 2025
Tavoitteen
seuranta
Liittyvä toimintaperiaate
Ilman
pilaantuminen
Ilmanpäästöt arvoketjun
ylävirrassa
Vuoden 2025 loppuun mennessä 75 
% toimittajista hankintamenojen
perusteella on allekirjoittanut 
Valmetin uudistetun Toimittajien
toimintaohjeen, joka käsittelee
pilaantumisen ehkäisyä 1
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen alle­
kirjoittaneiden
toimittajien
prosenttiosuus hankinta­
menojen perusteella
2025
0 %
Arvoketjun
ylävirta
Vuoden 2025 loppuun
mennessä Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen
allekirjoittaneiden toimittajien
prosenttiosuus
hankintamenojen perusteella
oli 77 %
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon
johtoryhmässä
Valmetin Toimittajien
toimintaohje
Vuoden 2026 loppuun mennessä
90 % toimittajista hankintamenojen
perusteella on allekirjoittanut 
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen, joka käsittelee
pilaantumisen ehkäisyä
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen alle­
kirjoittaneiden
toimittajien
prosenttiosuus hankinta­
menojen perusteella
2025
77 %
Arvoketjun
ylävirta
Uusi tavoite asetettiin vuonna
2025. Tavoitteen
etenemisestä raportoidaan
ensimmäistä kertaa vuonna
2026.
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon
johtoryhmässä
Valmetin Toimittajien
toimintaohje
Ilmapäästöt arvoketjun
alavirrassa
Ilmapäästöjen hallintateknologia:
saatujen tilausten 7,5 %:n
keskimääräinen vuotuinen kasvu
(nelivuotisen syklin aikana) vuoden
2025 loppuun mennessä
Saatujen tilausten neljän
vuoden keskimääräinen
vuotuinen kasvu (CAGR)
2024
1,8 %
Omat
toiminnot ja
arvoketjun
alavirta
Saatujen tilausten neljän
vuoden keskimääräinen
vuotuinen kasvu (CAGR) oli
8,7 %
Vuosittain Energia-
ja kiertotalous
-liiketoimintayksikön
johtoryhmässä
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuote­
kehitykseen ja
suunnitteluun
1 Valmet on ottanut käyttöön uuden Toimittajien toimintaohjeen, joka korvaa aiemman Vastuullisen alihankinnan politiikan. Tavoite on uudistettu ja perusarvo asetettu nollaan 1.1.2025.
Valmet on asettanut yllä olevassa taulukossa luetellut
vapaaehtoiset tavoitteet, jotka koskevat ilman pilaantumisen
kielteisten vaikutusten vähentämistä arvoketjun ylä- ja
alavirroissa. Tavoitteet ovat Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen sekä Kestävää ja vastuullista tutkimusta, kehitystä
ja suunnittelua koskevan ohjeistuksen mukaisia. Tavoitteet
perustuvat mitattavissa olevaan näyttöön, mutta eivät tiettyyn
ympäristöskenaarioon.
Toimittajien toimintaohjeeseen liittyvät tavoitteet asetettiin
vuonna 2025. Tavoitteiden toimeenpanosta vastaa Valmetin
hankintatoiminto. Tavoitteet asetettiin Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen uusinnan yhteydessä, jolloin aiempi Vastuullisen
alihankinnan politiikka korvattiin. Hankintatoiminnon
johtoryhmä asetti tavoitteet, ja ne korvaavat aiemman vuonna
2024 raportoidun tavoitteen koskien Vastuullisen alihankinnan
politiikkaa.
Ilmanpäästöjen hallintateknologiaan liittyvä tavoite asetettiin
Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johdon toimesta. Tavoitteen
edistymistä seurataan vähintään vuosittain uuden Energia ja
kiertotalous -liiketoimintayksikön johtoryhmässä. Tavoite liittyy
ilmansaasteiden ehkäisyyn ja hallintaan sekä vastaaviin
erityiskuormituksiin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
61
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E3: Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu kohdassa ESRS 2 IRO-1.
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin
arvoketjussa liittyvät politiikat
E3-1 MDR-P
Valmetilla on Ilmasto- ja luontositoumus, Terveys-, turvallisuus-
ja ympäristöpolitiikka, Toimittajien toimintaohje (Supplier Code
of Conduct) sekä Kestävää ja vastuullista tutkimusta, kehitystä ja
suunnittelua koskeva ohjeistus, joilla hallitaan arvoketjussa
vedenkulutukseen liittyviä seuraavia olennaisia vaikutuksia ja
mahdollisuuksia.
• Vettä kuluttavat tuotantoprosessit arvoketjun ylävirrassa
(tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Vettä kuluttavat tuotantoprosessit arvoketjun alavirrassa
(tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Vettä säästävien ratkaisuiden kehittäminen (taloudellinen
mahdollisuus).
Valmetin toimintaperiaatteissa määritellään yhtiön sitoutuminen
vedenkulutuksen vähentämiseen arvoketjun ylä- ja alavirroissa
sekä vesiriskialueilla että muilla alueilla. Kaikki
toimintaperiaatteet tarkistetaan säännöllisesti yhtiön
hallintomallin mukaisesti. Politiikkojen seuranta noudattaa
Valmetin sisäisen valvonnan periaatteita sekä Valmetin
yrityskulttuurin periaatteita, joita on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Ympäristö- ja luontositoumus
Valmetin ilmasto- ja luontositoumuksessa yhtiö sitoutuu
edistämään teollisuuden siirtymää kohti uudistavaa,
nettonollapäästöihin ja kiertotalouteen perustuvaa taloutta.
Sitoumuksen tarkoituksena on ohjata toimenpiteitä, joilla
toimitaan planetaaristen rajojen mukaisesti, hillitään
ilmastonmuutosta ja suojellaan luontoa tulevia sukupolvia varten.
Se käsittelee Valmetin lähestymistapaa muun muassa
pilaantumisen ehkäisyyn ja vedenkäytön tehostamiseen.
Sitoumuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa E1-2.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikassa määritellään
Valmetin sitoutuminen jatkuvaan ympäristötyöhön arvoketjussa
ottamalla huomioon ilmastoon, biologiseen monimuotoisuuteen
ja veteen liittyvien vaikutusten vähentäminen, resurssien tehokas
ja kiertotalouden periaatteiden mukainen käyttö, fossiilittoman
energian käyttö, jätteiden määrän minimoiminen ja
pilaantumisen ehkäiseminen. Politiikan MDR-P-vaatimukset on
ilmoitettu kohdassa S1-1.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
periaatteet, joita toimittajien tulee noudattaa. Vaatimuksiin
kuuluu ympäristöriskien ja -vaikutusten tehokas hallinta,
mukaan lukien vesiekosysteemien heikentymisen ehkäiseminen.
Tämä sisältää pilaantumisen ja ympäristövahinkojen ehkäisyn
sekä jatkuvan pyrkimyksen vähentää vesistöihin kohdistuvia
päästöjä ja seurata vedenkulutusta. Toimittajien toimintaohjeen
MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa S2-1.
Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun
Valmetin Kestävää ja vastuullista tutkimusta, kehitystä ja
suunnittelua koskevan ohjeistuksen avulla terveys-, turvallisuus-
ja ympäristöasiat sisällytetään Valmetin tutkimus- ja
kehitysprosessiin. Tavoitteena on varmistaa, että Valmet
suunnittelee kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia
ratkaisuja. Näitä tavoitteita ovat muun muassa vedenkulutuksen
vähentäminen, veden tehokas käyttö ja se, että suunnitellut
ratkaisut ovat vesiensuojeluun liittyvän sääntelyn mukaisia.
Ohjeistuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa E5-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
62
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit
E3-2 MDR-A
Olennainen kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa
edistyminen
Liittyvä tavoite
Vedenkulutus
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit
arvoketjun ylävirrassa
Toimittajien sitouttaminen
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeeseen, joka
käsittelee veden tehokasta
käyttöä
Parantunut
vesitehokkuus
toimittajien prosesseissa
Arvoketjun ylävirta
2025, jatkuva
Hankintatoiminto
Edistymisestä
kerrottu
kohdassa E3-3
Vuoden 2025 loppuun mennessä
75 % toimittajista
hankintamenojen perusteella on
allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen
Vuoden 2026 loppuun mennessä
90 % toimittajista
hankintamenojen perusteella on
allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit
arvoketjun alavirrassa
Beyond Circularity
-tutkimus- ja kehitysohjelma
ja -ekosysteemi: vesikiertojen
tehokas sulkeminen
teollisissa prosesseissa
Kehittyneet konseptit
veden kulutukseen,
talteenottoon ja
optimointiin
Omat toiminnot ja
arvoketjun alavirta
2022–2025
Tutkimus- ja
kehitystoiminto
Edistyy
suunnitellusti
Vedenhallintakonseptien kehitys
Kartonki- ja
pehmopaperiteknologioiden
jatkuva kehittäminen
makean veden kulutuksen
vähentämiseksi ja
optimoimiseksi
Vähentynyt ja optimoitu
makean veden kulutus
asiakkaan prosesseissa
Omat toiminnot ja
arvoketjun alavirta
2025, jatkuva
Pakkausmateriaalit
ja paperit- sekä
Pehmopaperit
-liiketoiminta-alueet
Teknologian
kehitystoimet
makean veden
kulutuksen
vähentämiseksi
jatkuivat
aktiivisesti
vuonna 2025
Kierrätyskartonkitehtaiden
makean veden kulutuksen
vähentäminen: -70 % vuoteen
2030 mennessä. Pehmopaperi­
teknologian makean veden
kulutuksen vähentäminen: -70 %
vuoteen 2030 mennessä.
Yllä olevassa taulukossa luetellut toimet koskevat arvoketjun
vedenkulutukseen liittyviä olennaisia vaikutuksia. Toimet voivat
vaikuttaa sekä vesiriskejä kohtaaviin alueisiin että alueisiin, joilla
veden niukkuutta ei tällä hetkellä esiinny. Toimet ovat Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen sekä Kestävää ja vastuullista
tutkimusta, kehitystä ja suunnittelua koskevan ohjeistuksen
tavoitteiden mukaisia.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
63
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet
E3-3 MDR-T
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset
Tavoitteet
Tulosmittari
Perus-
vuosi
Perus-
arvo
Soveltamisala
Edistyminen vuonna 2025
Tavoitteen seuranta
Liittyvä toimintaperiaate
Veden­kulutus
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit
arvoketjun ylävirrassa
Vuoteen 2025
mennessä 75  %
toimittajista
hankintamenojen
perusteella on
allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien
toimintaohjeen, joka
käsittelee veden
tehokasta käyttöä 1
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen
allekirjoittaneiden
toimittajien
prosenttiosuus
hankintamenojen
perusteella
2025
0%
Arvoketjun
ylävirta
Vuoden 2025 loppuun mennessä Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen allekirjoittaneiden
toimittajien prosenttiosuus hankintamenojen
perusteella oli 77 %
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon johto­
ryhmässä
Valmetin Toimittajien
toimintaohje
Vuoteen 2026
mennessä 90 %
toimittajista
hankintamenojen
perusteella on
allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien
toimintaohjeen, joka
käsittelee myös veden
tehokasta käyttöä
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen
allekirjoittaneiden
toimittajien
prosenttiosuus
hankintamenojen
perusteella
2025
77%
Arvoketjun
ylävirta
Uusi tavoite asetettiin vuonna 2025. Tavoitteen
etenemisestä raportoidaan ensimmäistä kertaa
vuonna 2026.
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon johto­
ryhmässä
Valmetin Toimittajien
toimintaohje
Vettä kuluttavat
tuotantoprosessit
arvoketjun alavirrassa
Kierrätyskartonki-
tehtaiden makean
veden kulutuksen
vähentäminen 70 %
vuoteen 2030
mennessä
Makean veden
kulutuksen
vähentäminen (m³/t)
2022
0 %
Pakkaus-
materiaalit ja
paperit
-liiketoiminta-
alue
Teknologian kehitys makean veden kulutuksen
vähentämiseksi jatkui aktiivisesti vuonna 2025,
vaikka makean veden kulutuksen vähennyksen
toteuma oli 0 % verrattuna perusvuoteen 2022.
Vuosittain Valmetin
tutkimus- ja kehitys-
toiminnon johtoryhmässä
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuote­
kehitykseen ja
suunnitteluun
Pehmopaperi-
teknologian makean
veden kulutuksen
vähentäminen 70 %
vuoteen 2030
mennessä
Makean veden
kulutuksen
vähentäminen (m³/t)
2019
0 %
Pehmopaperit-
liiketoiminta-
alue
Teknologian kehitys makean veden kulutuksen
vähentämiseksi jatkui aktiivisesti vuonna 2025.
Makean veden kulutuksen vähennyksen
toteuma oli 39 % verrattuna perusvuoteen
2019.
Vuosittain Valmetin
tutkimus- ja kehitys-
toiminnon johtoryhmässä
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuote­
kehitykseen ja
suunnitteluun
1 Valmet on ottanut käyttöön uuden Toimittajien toimintaohjeen, joka korvaa aiemman Vastuullisen alihankinnan politiikan. Tavoite on uudistettu ja perusarvo asetettu nollaan.
Valmet on määritellyt yllä olevassa taulukossa luetellut
vapaaehtoiset tavoitteet vähentääkseen vedenkulutukseen liittyviä
kielteisiä vaikutuksia arvoketjussa. Tavoitteet perustuvat
mitattavissa olevaan näyttöön, mutta eivät tiettyyn
ympäristöskenaarioon. Tavoitteet vedenkulutuksen
vähentämiseksi arvoketjun ylä- ja alavirroissa voivat vaikuttaa
sekä vesiriskejä kohtaaviin alueisiin että alueisiin, joilla veden
niukkuutta ei tällä hetkellä esiinny. Absoluuttinen
toimitusketjuun liittyvä tavoite ja suhteelliset prosessi-
teknologioihin liittyvät tavoitteet ovat Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen sekä Kestävää ja vastuullista tutkimusta, kehitystä
ja suunnittelua koskevan ohjeistuksen mukaisia.
Toimittajien toimintaohjeeseen liittyvät tavoitteet asetettiin
vuonna 2025. Valmetin hankintatoiminto on asettanut tavoitteet
ja vastaa niiden toimeenpanosta. Tavoitteet asetettiin
Toimittajien toimintaohjeen uusinnan yhteydessä, jolloin aiempi
Vastuullisen alihankinnan politiikka korvattiin. Tavoitteet
korvaavat aiemman vuonna 2024 raportoidun tavoitteen koskien
Vastuullisen alihankinnan politiikkaa.
Valmetin tutkimus- ja kehitystoiminnon johtoryhmä asettaa
teknologiakohtaiset tavoitteet ja seuraa niiden edistymistä
vähintään vuosittain. Tavoitteet määritellään yhteistyössä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
64
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
keskeisten teknologioiden asiantuntijoiden sekä liiketoiminta-
alueiden ja olennaisten toimintojen johdon kanssa. Tavoitteilla
seurataan Valmetin avainteknologioiden vedenkäytön
intensiteettiä. Tavoitteiden asettaminen perustuu merkittävien
oletusten osalta parhaaseen saatavilla olevaan teknologiaan.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
65
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E4: Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Strategia
Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien
huomioiminen strategiassa ja
liiketoimintamallissa
E4-1
Valmet tunnistaa, että ilmastonmuutos, biologisen moni­
muotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat
sen teollisten arvoketjujen keskeisiä ympäristöhaasteita. Sellu-,
paperi- ja energiateollisuuden globaalina teknologiajohtajana
Valmetilla on sekä vastuu että valmiudet edistää teollista
muutosta ja varmistaa pitkän aikavälin kestävyys.
Valmet on määritellyt uudessa strategiassaan uuden tarkoituksen
(purpose): Luomme huomisen uudistavaa teollisuutta. Uuteen
strategiaan kuuluvat kiertotalouden edistäminen ja
resurssitehokkuuden parantaminen tukeakseen niiden
järjestelmien uudistumista, joista teollisuus on riippuvainen.
Tavoitteena on toiminnan sovittaminen planetaarisiin rajoihin ja
pitkällä aikavälillä uudistava teollinen tulevaisuus.
Valmetilla on vaikutuksia ilmastonmuutokseen (E1) sekä ilman
ja veden pilaantumiseen (E2). Nämä ovat biologisen moni­
muotoisuuden vähenemisen ja heikkenemisen suoria
vaikutustekijöitä ja ovat olennaisia vaikutuksia Valmetin
arvoketjussa. Ilmasto ja biologinen monimuotoisuus liittyvät
erottamattomasti toisiinsa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset,
kuten kuivuus, maastopalot ja tulvat, kiihdyttävät biologiseen
monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Luontoympäristön
häviäminen on puolestaan merkittävä ilmastonmuutoksen
aiheuttaja. Valmet ei ole arvioinut nykyisen liiketoimintamallin ja
strategian resilienssiä koskien biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja systeemisiä riskejä.
Vuonna 2025 Valmet keskittyi Ilmasto- ja luontositoumuksensa
luomiseen ja ilmastosiirtymäsuunnitelmansa kehittämiseen.
Tavoitteena on jatkaa työtä kehittämällä luontoon liittyvää
toimintasuunnitelmaa.
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS 2 SBM-3
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-3.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa IRO-1.
Biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet
E4-2 MDR-P
Valmetilla on Ilmasto- ja luontositoumus ja Toimittajien
toimintaohje (Supplier Code of Conduct), joilla hallitaan
seuraavia biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä olennaisia
vaikutuksia arvoketjussa.
• Ilmastonmuutoksen vaikutus luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen (tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Ilman- ja vesisaasteiden vaikutus luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen (tosiasiallinen kielteinen vaikutus).
Valmetilla ei ole kestävää maankäyttöä, maataloutta tai meriä
koskevaa politiikkaa. Alla kuvatut politiikat antavat
yleisluonteista ohjausta, eivätkä ne ota nimenomaisesti huomioon
biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien
vaikutusten sosiaalisia seurauksia eivätkä myöskään tuotantoa,
hankintaa tai kulutusta sellaisista ekosysteemeistä, joita hoidetaan
biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi
ja joiden tilaa sekä mahdollisia saavutuksia tai menetyksiä
seurataan ja raportoidaan säännöllisesti.
Kaikki toimintaperiaatteet tarkistetaan säännöllisesti yhtiön
hallintomallin mukaisesti. Politiikkojen seuranta noudattaa
Valmetin sisäisen valvonnan periaatteita sekä Valmetin
yrityskulttuurin periaatteita, joita on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Ympäristö- ja luontositoumus
Valmetin ilmasto- ja luontositoumuksessa yhtiö sitoutuu
edistämään teollisuuden siirtymää kohti uudistavaa,
nettonollapäästöihin ja kiertotalouteen perustuvaa taloutta.
Sitoumuksen tarkoituksena on ohjata toimenpiteitä, joilla
toimitaan planetaaristen rajojen mukaisesti, hillitään
ilmastonmuutosta ja suojellaan luontoa tulevia sukupolvia varten.
Se käsittelee metsäkadon torjuntaa sekä Valmetin sitoutumista
biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen ja
peruuttamiseen. Lisäksi se kattaa ekosysteemien suojelun niillä
alueilla, joilla Valmetin omistamia, vuokraamia tai hallinnoimia
toimipaikkoja sijaitsee biodiversiteetille herkillä alueilla tai niiden
läheisyydessä. Sitoumuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa E1-2.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
mukaista toimintaa koskevat vaatimukset, joita toimittajien tulee
noudattaa. Toimittajien toimintaohjeen mukaan toimittajien
tulee luoda ilmasto- ja ympäristöriskien ja -vaikutusten
(kuten ilman saastumisen, ilmastonmuutoksen, pilaantumisen,
maa- ja vesiekosysteemien heikkenemisen, metsäkadon ja
biologisen monimuotoisuuden vähenemisen) tehokkaaseen
hallintaan tarvittava organisaatiorakenne tai resurssit. Lisäksi
toimittajan on oltava valmis selvittämään käyttämiensä
materiaalien lähteet ja osoittamaan toimitusketjun jäljitettävyys.
Toimittajien toimintaohjeen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa S2-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
66
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toiminta
E4-3 MDR-A
Olennainen kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa
edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Biologisen
monimuotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Ilmastonmuutoksen
vaikutus luonnon
monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Ilman- ja vesisaasteiden
vaikutus luonnon
monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Valmetin Ilmasto- ja
luontositoumuksen
hyväksyntä ja julkaisu
Julkaistu Ilmasto- ja
luontositoumus
Omat toiminnot sekä
arvoketjun ylä- ja alavirrat
2024–2025
Kestävän kehityksen
toiminto
Ilmasto- ja
luontositoumus
julkaistu
Ilmasto- ja luontositoumus
vuoden 2025 aikana
Toimipaikkojen arviointi
IBAT-työkalun avulla
Toimipaikkojen biologisen
monimuotoisuuden
vaikutusten tunnistaminen
Omat toiminnot
2025
Kestävän kehityksen
toiminto
Toimipaikkojen
arviointi
suoritettu IBAT-
työkalun avulla
Ei sovellettavissa
Taulukossa luetellut toimet koskevat biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä olennaisia
vaikutuksia. Vuonna 2025 Valmet keskittyi Ilmasto- ja
luontositoumuksensa luomiseen ja ilmastosiirtymä­
suunnitelmansa kehittämiseen. Tavoitteena on jatkaa työtä
kehittämällä luontoon liittyvää toimintasuunnitelmaa, jonka
yhteydessä Valmet tekee linjauksen biologisen moni­
muotoisuuden kompensaatioiden käytöstä ja pyrkii
sisällyttämään paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä sekä
luontoon perustuvia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviin toimiinsa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
67
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet
E4-4 MDR-T
Olennainen kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Tavoitteet
Tulosmittari
Perusvuosi
Perusarvo
Soveltamisala
Edistyminen vuonna 2025
Liittyvä toimintaperiaate
Biologisen
monimuotoisuuden
vähenemisen suorat
vaikutustekijät
Ilmastonmuutoksen vaikutus
luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Ilman- ja vesisaasteiden vaikutus
luonnon monimuotoisuuden
köyhtymiseen
Ilmasto- ja luontositoumus
vuonna 2025
Sitoumus julkaistaan ja
luontonäkökohta sisällytetään
due diligence -toimiin
2024
Ei sovellettavissa
Omat toiminnot
sekä arvoketjun
ylä- ja alavirrat
Ilmasto- ja luontositoumus
julkaistu
Ilmasto- ja luontositoumus
Luontoon liittyvä toiminta-
suunnitelma vuonna 2026
Suunnitelma julkaistaan ja
otetaan käyttöön
2024
Ei sovellettavissa
Omat toiminnot
sekä arvoketjun
ylä- ja alavirrat
Toimipaikkojen arviointi
käyttäen IBAT-työkalua
Ilmasto- ja luontositoumus
Valmet on määritellyt taulukossa luetellut tavoitteet
vähentääkseen biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Tavoitteena on
jatkaa työtä kehittämällä luontoon liittyvää toiminta-
suunnitelmaa. Valmistellessaan suunnitelmaa Valmet hyödyntää
tieteellistä näyttöä asettaakseen tarkoituksenmukaiset biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevat tavoitteet.
Tavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon ekologisten
kynnysarvojen soveltaminen sekä tavoitteiden
yhdenmukaistaminen Kunming–Montrealin globaalin
biodiversiteettikehyksen, EU:n vuoteen 2030 ulottuvan
biodiversiteettistrategian sekä muiden biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien kansallisten
politiikkojen ja lainsäädännön kanssa. Valmet harkitsee myös
kantaansa biologisen monimuotoisuuden kompensaatioiden
käyttämiseen luontosiirtymäohjelmassaan sekä sitä, mihin
lieventämishierarkian tasoihin tavoitteet voidaan kohdistaa.
Tavoitteiden asettamisprosessiin otetaan mukaan sisäiset
sidosryhmät, joihin sisältyvät keskeiset asiantuntijat ja johto 
kestävän kehityksen toiminnosta, globaalin toimitusketjun
toiminnosta ja liiketoiminta-alueista. Ilmasto- ja luonto-
ohjelmaan liittyvä henkilöstökoulutusta koskeva tavoite
poistettiin, koska koulutustarpeet ja -suunnitelmat tarkastellaan
uudelleen luontoon liittyvän toimintasuunnitelman valmistelun
yhteydessä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
68
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa IRO-1.
Mittarit ja tavoitteet
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
E5-1 MDR-P
Valmetilla on Ilmasto- ja luontositoumus, Terveys-, turvallisuus-
ja ympäristöpolitiikka, Toimittajien toimintaohje (Supplier Code
of Conduct) sekä Kestävää ja vastuullista tutki musta, kehitystä ja
suunnittelua koskeva ohjeistus, joilla hallitaan seuraavia
resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin liittyviä olennaisia
vaikutuksia ja mahdollisuuksia.
Resurssien sisäänvirtauksiin liittyvät vaikutukset:
• Suuria materiaalimääriä vaativa teknologioiden tuotanto
(tosiasiallinen kielteinen vaikutus).
Resurssien ulosvirtauksiin liittyvät vaikutukset ja mahdollisuudet:
• Teknologioiden elinkaaren pidentäminen (tosiasiallinen
myönteinen vaikutus ja mahdollisuus)
• Teknologiat, jotka mahdollistavat uusiutuvien ja kierrätettyjen
resurssien käytön ja muuntamisen (tosiasiallinen myönteinen
vaikutus)
• Kiertotalouden mahdollistavat ratkaisut (tosiasiallinen
myönteinen vaikutus)
• Resurssitehokkaiden ja uusiutuvia resursseja käyttävien
teknologioiden kysyntä (mahdollisuus).
Kaikki toimintaperiaatteet tarkistetaan säännöllisesti yhtiön
hallintomallin mukaisesti. Politiikkojen seuranta noudattaa
Valmetin sisäisen valvonnan periaatteita sekä Valmetin
yrityskulttuurin periaatteita, joita on kuvattu tarkemmin
kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Ilmasto- ja luontositoumus
Valmetin ilmasto- ja luontositoumuksessa yhtiö sitoutuu
edistämään teollisuuden siirtymää kohti uudistavaa,
nettonollapäästöihin ja kiertotalouteen perustuvaa taloutta.
Sitoumuksen tarkoituksena on ohjata toimenpiteitä, joilla
toimitaan planetaaristen rajojen mukaisesti, hillitään
ilmastonmuutosta ja suojellaan luontoa tulevia sukupolvia varten.
Se käsittelee Valmetin lähestymistapaa resurssitehokkuuteen ja
kiertotalouteen. Sitoumuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa E1-2.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevassa politiikassa
määritellään Valmetin sitoutuminen jatkuvaan ympäristötyöhön
arvoketjussa ottamalla huomioon ilmastoon, biologiseen
monimuotoisuuteen ja veteen liittyvien vaikutusten
vähentämisen, resurssien tehokkaan ja kiertotalouden
periaatteiden mukaisen käytön, fossiilittoman energian käytön,
jätteiden määrän minimoimisen ja pilaantumisen ehkäisemisen.
Politiikan MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa S1-1.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
mukaista toimintaa koskevat vaatimukset, joita toimittajien tulee
noudattaa. Toimintaohje käsittelee muun muassa uusiutuvaan
energiaan siirtymistä, energiatehokkuuden parantamista,
luonnonvarojen vastuullista hallintaa, vastuullista jätehuoltoa ja
kiertotalouden mukaisia toimia. Lisäksi toimittajien on oltava
valmiita jäljittämään ja esittämään käyttämiensä materiaalien
alkuperä. Toimintaohjeen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa S2-1.
Valmetin Ohjeistus kestävään ja vastuulliseen
tutkimukseen, tuotekehitykseen ja suunnitteluun
Kestävä kehitys sekä ympäristö- ja työturvallisuusasiat
yhdistetään tutkimus- ja tuotekehitysprosessiin Valmetin
kestävää ja vastuullista tutkimusta, tuotekehitystä ja suunnittelua
koskevan ohjeistuksen avulla. Nämä ovat osa Valmetin tutkimus-
ja kehitysprosessia ja tarjoavat järjestelmällisen tavan ennakoida
haasteita ja kehittää uusia ratkaisuja koko tuotteen tai palvelun
elinkaaren ajan. Ohjeissa korostetaan resurssien tehokasta
käyttöä ja kiertotalouden periaatteiden hyödyntämistä tuotteen
koko elinkaaren ajan. Ne kannustavat minimoimaan raaka-
aineiden kulutuksen, käyttämään uusiutuvia luonnonvaroja ja
ottamaan käyttöön korjaamisen, purkamisen, uudelleen­
valmistuksen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen kaltaisia
käytäntöjä kestävän kehityksen edistämiseksi ja jätemäärän
vähentämiseksi.
Ohjeistus kattaa koko Valmetin tutkimus-, tuotekehitys- ja
suunnittelutoimet globaalisti. Ohjeiden noudattamista seurataan
Valmetin tutkimus- ja kehitysprosessiin kuuluvilla projektin eri
vaiheisiin liittyvillä arvioinneilla, projektien seurannalla
tutkimus- ja kehitysprojektien portfoliotyökalun avulla,
tutkimus- ja kehitysportfolion kehityksen vuotuisella seurannalla,
sekä kuukausittaisten, neljännesvuosittaisten ja/tai vuotuisten
raportointikäytäntöjen kautta liiketoiminta-alue- ja yhtiötasolla.
Strategisen tutkimuksen ja kehityksen johtaja on organisaation
ylin taso, joka on vastuussa ohjeiden toteuttamisesta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
69
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
E5-2 MDR-A
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Resurssien
sisäänvirtaukset
Suuria
materiaalimääriä
vaativa teknologioiden
tuotanto
Valmet käyttää omilla
valimoillaan kierrätysterästä
vähentääkseen neitseellisten
raaka-aineiden käyttöön liittyviä
ympäristövaikutuksia
Parantunut kiertotalous Valmetin
toiminnassa
Teräs Valmetin
omissa
toiminnoissa
2025, jatkuva
Globaali
toimitusketju
-yksikkö
Edistyminen kerrottu kohdassa E5-3
Kierrätysteräksen
käytön kasvattaminen
omissa valimoissa
Resurssien
ulosvirtaukset
Teknologioiden
elinkaaren
pidentäminen
Teknologiat, jotka
mahdollistavat
uusiutuvien ja
kierrätettyjen
resurssien käytön ja
muuntamisen
Kiertotalouden
mahdollistavat
ratkaisut
Resurssitehokkaiden ja
uusiutuvia resursseja
käyttävien
teknologioiden kysyntä
Valmetin Beyond Circularity
tutkimus- ja kehitysohjelman ja -
ekosysteemin avulla  jätteet ja
päästöt muunnetaan arvokkaiksi
kestävän kasvun mahdollistaviksi
resursseiksi, mikä nopeuttaa
vihreää siirtymää
Prosessiteknologiat, automaatio
ja palvelut, jotka luovat lisäarvoa
uusiutuvien ja kierrätys­
materiaalien sekä teollisuuden
jäte- ja sivuvirtojen
hyödyntämisen avulla
Valmetin sisäinen
ja ulkoinen
ekosysteemi
Beyond
Circularity
-ohjelman piirissä
2022–2025
Tutkimus- ja
kehitystoiminto
Valmet on tehnyt yhteistyötä yli
370 ekosysteemikumppanin kanssa
47 ekosysteemiprojektissa. Ohjelma on
edistynyt erittäin hyvin Valmetin sisäisesti ja
ekosysteemissä. Lisää tietoa kohdassa E5-5.
35 ekosysteemi­
projekti­hakemusta
vuoteen 2025
mennessä
Valmetin selluntuotanto­
teknologioiden jatkuva
kehittäminen, mikä edistää
kiertotalouden mukaista
materiaalivirtaa ja tuottaa
ratkaisuja, joilla sellutehtaan
sivuvirtoja muunnetaan
arvokkaiksi tuotteiksi
Tehokas materiaalien ja
kemikaalien käyttö ja kierron
mahdollistaminen, vähenevät
päästöt ja jätteet, optimoitu
elinkaari ja uudistus- ja
korvausvalmiudet, joiden avulla
olemassa olevaa teknologiaa
voidaan muuntaa uuteen
käyttötarkoitukseen
Valmetin
Biomateriaali­
ratkaisut ja
-palvelut
2025, jatkuva
Sellu, energia
ja kiertotalous
-liiketoiminta-
alue
Jatkuva kehitystyö, mukaan lukien eri
liiketoiminnot ylittävä suurhanke, jossa
toimitetaan maailman suurin yhdessä
vaiheessa toteutettu sellutehdas; uusien
teknologioiden jatkuva kehittäminen, mukaan
lukien ligniinin tuotanto, rikkihapon
tuotantoratkaisut ja bioetanolin ja
biokemikaalien tuotanto
Ei sovellettavissa
Valmetin koko pakkausmateriaali-
ja paperiteknologioiden
tuotantolinjan kattavien
teknologioiden jatkuva
kehittäminen, mikä mahdollistaa
materiaalien tehokkaan käytön,
kiertotalouden mukaiset
materiaalivirrat ja uudet
sovellukset
Tehokas materiaalien ja
kemikaalien käyttö ja kierron
mahdollistaminen, vähenevät
päästöt ja jätteet, optimoitu
elinkaari ja uudistus- ja
korvausvalmiudet, joiden avulla
olemassa olevaa teknologiaa
voidaan muuntaa uuteen
käyttötarkoitukseen
Valmetin
Biomateriaali­
ratkaisut ja
-palvelut
2025, jatkuva
Pakkaus-
materiaalit ja
paperit
-liiketoiminta-
alue
Jatkuva kehitystyö, mukaan lukien uudet
teknologiat koko pakkausmateriaali- ja
paperituotantolinjan elinkaarta varten ja eri
liiketoiminnot yhdistävä muotoillun
kuituteknologian kehitystyö; Valmetin uusi
nelivaiheinen malli resurssitehokkuuden
parantamiseen kartonki- ja
paperivalmistuksessa
Ei sovellettavissa
Valmetin koko
pehmopaperituotantolinjan
kattavien­teknologioiden jatkuva
kehittäminen, mikä mahdollistaa
materiaalien tehokkaan käytön,
kiertotalouden mukaiset
materiaalivirrat ja uudet
sovellukset
Tehokas materiaalien ja
kemikaalien käyttö ja kierron
mahdollistaminen, vähenevät
päästöt ja jätteet, optimoitu
elinkaari ja uudistus- ja
korvausvalmiudet, joiden avulla
olemassa olevaa teknologiaa
voidaan muuntaa uuteen
käyttötarkoitukseen
Valmetin
Biomateriaali­
ratkaisut ja
-palvelut
2025, jatkuva
Pehmopaperit
-liiketoiminta-
alue
Jatkuva kehitystyö, mukaan lukien uudet
teknologiat koko pehmopaperituotantolinjan
elinkaarta varten ja eri liiketoiminnot
yhdistävät panostukset innovaatioihin
kattaen massankäsittelyn, pehmopaperin
valmistuksen ja jatkojalostuksen
Ei sovellettavissa
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
70
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Resurssien
ulosvirtaukset
Teknologioiden
elinkaaren
pidentäminen
Teknologiat, jotka
mahdollistavat
uusiutuvien ja
kierrätettyjen
resurssien käytön ja
muuntamisen
Kiertotalouden
mahdollistavat
ratkaisut
Resurssitehokkaiden ja
uusiutuvia resursseja
käyttävien
teknologioiden kysyntä
Valmetin automaatioratkaisujen
jatkuva kehittäminen, mikä
mahdollistaa materiaalien
optimoidun käytön,
kiertotalouden mukaiset
materiaalivirrat ja uudet
sovellukset
Automaatioratkaisujen laaja
portfolio vauhdittaa  resurssien
tehokasta käyttöä ja
kiertotaloutta. Automaatio-
ratkaisut luovat edellytyksiä
tehokkaaseen materiaalien ja
kemikaalien käyttöön ja kiertoon,
päästöjen ja jätteen
vähentämiseen, elinkaaren
optimointiin ja teknologian
uudistamiseen ja korvaamiseen.
Valmetin
Prosessi-
tehokkuus-
ratkaisut
2025, jatkuva
Automaatio-
ratkaisut
-liiketoiminta-
alue
Jatkuva kehitystyö tulevaisuuden kannalta
kestävien automaatioratkaisujen ja
-palvelujen tekemiseksi, mukaan lukien
Valmet DNAe:n, uuden sukupolven
hajautetun ohjausjärjestelmän, käytön
laajentaminen, sekä keskittyminen
analysaattoreihin, mittauksiin,
diagnostiikkaan, käyttöomaisuuden
suorituskykyyn, kunnon valvontaan,
älykkääseen huoltoon ja koko elinajan
kattavaan yhteensopivuuteen sekä tukeen
laitos-, tehdas- tai tehdasverkostotasolla tai
kattaen arvoketjun.
Ei sovellettavissa
Valmetin virtauksensäätö-
ratkaisujen jatkuva kehittäminen,
mikä mahdollistaa materiaalien
optimoidun käytön,
kiertotalouden mukaiset
materiaalivirrat ja uudet
sovellukset
Virtauksensäätöratkaisut luovat
edellytykset luotettavuudelle,
tehokkaalle materiaalien ja
kemikaalien käytölle ja kierrolle,
päästöjen ja jätteiden
vähentämiselle ja elinkaaren
optimoinnille ja edistävät
teknologian uudistamista ja
korvaamista.
Valmetin
Prosessi-
tehokkuus-
ratkaisut
2025, jatkuva
Virtauksen-
säätö
-liiketoiminta-
alue
Jatkuva kehitystyö tuotannolle kriittisten
virtauksensäätöteknologioiden ja
-palvelujen toimittamiseksi eri
prosessiteollisuuden alojen jatkuvasti
kehittyviin tarpeisiin, mukaan lukien
modulaarisuus ja teknologian kunnostus,
korvaus ja kierrätys, kun venttiiliratkaisu on
elinkaarensa päässä.
Virtauksensäätötuotteita koskeva
ympäristövaikutusprojekti jatkui
vuonna 2025.
Ei sovellettavissa
Taulukossa luetellut toimet liittyvät olennaisiin resurssien sisään-
ja ulosvirtausten vaikutuksiin Valmetin omissa toiminnoissa ja
arvoketjussa. Toimet ovat Valmetin Toimintaohjeen,
Toimittajien toimintaohjeen sekä Kestävää ja vastuullista
tutkimusta, kehitystä ja suunnittelua koskevan ohjeistuksen
mukaisia.
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään pääasiassa Suomessa ja
Ruotsissa liiketoiminta-alueiden tutkimus- ja kehitys­
organisaatioiden toimesta. Valmetilla on 33 tutkimus- ja
kehityskeskusta, jotka toimivat myös asiakasprojektien ja sisäisen
testauksen koelaitoksina. Vuoden 2025 lopussa 542
(564) henkilöä työskenteli Valmetissa tutkimus- ja kehitys­
tehtävissä, ja vuoden tutkimus- ja kehityskustannukset olivat
yhteensä 126 (123) miljoonaa euroa. Valmet on sijoittanut
Beyond Circularity -tutkimus- ja kehitysohjelmaan tasaisesti
vuosina 2022–2025 saavuttaen noin 40 miljoonan euron
investoinnit vuoden 2025 loppuun mennessä. Ohjelmaa
rahoitettiin osittain Business Finlandin Veturi -hankkeen avulla,
jossa se kutsui kansainvälisiä yrityksiä ratkaisemaan
yhteiskunnan kiireellisimpiä haasteita lisäämällä tutkimusta,
kehitystä ja innovointia.
Valmet on laatinut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green
Finance Framework), jota sovelletaan vihreiden laina­
instrumenttien liikkeeseenlaskuun. Vihreän rahoituksen
viitekehys on suunniteltu tukemaan viitekehyksen mukaisten
hankkeiden ja menojen rahoittamista tai jälleenrahoittamista.
Viitekehyksen mukaiset hankkeet edistävät kahta keskeistä
ympäristötavoitetta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja
kiertotalouteen siirtymisen mahdollistaminen. Vuoden 2025
lopussa Valmetilla oli kaksi liikkeessä olevaa vihreän rahoituksen
instrumenttia yhteensä 250 miljoonan euron arvosta, ja ne on
laskettu liikkeeseen vihreän rahoituksen viitekehyksen
mukaisesti.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
71
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
E5 3 MDR-T
Olennainen kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Tavoitteet
Tulosmittari
Perusvuosi
Perusarvo
Soveltamisala
Edistyminen
vuonna 2025
Liittyvä
toimintaperiaate
Resurssien
sisäänvirtaukset
Suuria materiaalimääriä
vaativa teknologioiden
tuotanto
Kierrätetyn teräksen
käytön lisääminen
omissa valimoissa 85
prosenttiin vuoteen
2030 mennessä
Kierrätetyn teräksen
osuus omissa valimoissa
2020
54 %
Kaikki Valmetin valimot
Valmetin valimoissa
käytettävän kierrätys­
teräksen osuus kasvoi
82 (77) %:iin vuonna
2025
Ilmasto- ja
luontositoumus,
Toimittajien
toimintaohje (Supplier
Code of Conduct)
Resurssien ulosvirtaukset
Teknologiat, jotka
mahdollistavat
uusiutuvien ja
kierrätettyjen resurssien
käytön ja muuntamisen
Kestävyyskategorisointi
tehty 100 %:lle kaikista
uusista tutkimus- ja
kehitysprojekteista
vuoteen 2025
mennessä
Tehtyjen kestävyys-
kategorisointien
prosenttiosuus koskien
uusia tutkimus- ja
kehitysprojekteja
2024
88 %
Kaikki uudet tutkimus- ja
kehitysprojektit
vuodesta 2025 alkaen
Pakollinen kestävyys-
vaikutusten arvioinnin
vaatimus on käytössä
kaikissa uusissa
tutkimus- ja
kehityshankkeissa.
Kestävyyskategorisointi
tehty 86 (88) %:lle
projekteista.
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja
vastuulliseen
tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja
suunnitteluun
Teknologioiden
elinkaaren pidentäminen
Kiertotalouden
mukaisten ratkaisujen ja
palvelujen liikevaihdon
kasvattaminen vuoteen
2030 mennessä
Liikevaihdon kasvu %
2024
1 065 milj. euroa
Valmetin EU-
taksonomian mukaiset
toiminnot kriteerien
mukaan: Kiertotalous 5.1
Korjaus, kunnostus ja
uudelleenvalmistus
Kiertotalouden
mukaisten ratkaisujen ja
palvelujen liikevaihto
kasvoi 1 401 milj. euroon
Valmetin Ilmasto- ja
luontositoumus,
Valmetin Ohjeistus
kestävään ja
vastuulliseen
tutkimukseen,
tuotekehitykseen ja
suunnitteluun
Valmet on asettanut taulukossa luetellut tavoitteet omien
toimintojensa ja arvoketjunsa resurssien sisään- ja
ulosvirtaukseen kohdistuvien kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi.
Resurssien sisäänvirtaukseen liittyvä absoluuttinen tavoite liittyy
Ilmasto- ja luontositoumuksen ja Toimittajien toimintaohjeen
tavoitteisiin. Tavoite koskee kestävää hankintaa ja kiertotalouden
mukaisen materiaalien käytön lisäämistä. Asetettu tavoite on
vapaaehtoinen, eikä se perustu lainsäädäntöön tai tiettyyn
ympäristöskenaarioon. Tavoite on osa Valmetin ilmastosiirtymä­
suunnitelmaa, jonka määrittelemiseen osallistuivat sisäiset
sidosryhmät, joihin sisältyivät relevanttien toimintojen ja
liiketoiminta-alueiden keskeiset asiantuntijat ja johtajat.
Tavoitteen edistymistä seurataan globaalin toimitusketjun
toiminnossa. Absoluuttiset resurssien ulosvirtausta koskevat
tavoitteet ovat Valmetin Kestävää ja vastuullista tutkimusta,
kehitystä ja suunnittelua koskevan ohjeistuksen ja Valmetin
Ilmasto- ja luontositoumuksen periaatteiden mukaisia.
Tavoitteet, jotka liittyvät kestävän kehityksen mukaisten
tuotteiden kehitykseen ja suunnitteluun, ovat osa Valmetin
teknologiavisiota ja -tiekarttaa, jotka on laadittu Valmetin
yritystason strategisen tutkimuksen ja kehityksen toiminnossa
yhdessä liiketoiminta-alueiden kanssa. Valmetin tutkimus- ja
kehitysjohtoryhmä asettaa teknologiakohtaiset tavoitteet ja seuraa
niiden edistymistä vähintään vuosittain. Tavoitteet määritellään
yhteistyössä keskeisten teknologioiden asiantuntijoiden sekä
liiketoiminta-alueiden ja olennaisten toimintojen johdon kanssa.
Kestävyyskategorisointiin liittyvä tavoite perustuu selkeään,
mitattavaan näyttöön, mutta ei mihinkään yksittäiseen
ympäristöskenaarioon. Vuonna 2025 kestävyyskategorisoinnin
tavoitteen esitystapaa muutettiin. Perusarvo 88 prosenttia kuvaa
niiden uusien tutkimus- ja tuotekehitysprojektien osuutta, joille
kestävyyskategorisointi on tehty. Vuonna 2024 arvo oli
12 prosenttia, mikä edusti projekteja, joita ei ollut kategorisoitu.
Valmetin elinkaariratkaisujen ja -palveluiden liikevaihdon kasvua
koskeva tavoite on linjassa Valmetin strategian kanssa ja asetettu
kunkin liiketoiminta-alueen toimesta. Tavoite perustuu
EU-taksonomiasääntelyyn, mutta ei mihinkään yksittäiseen
ympäristöskenaarioon.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
72
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Resurssien sisäänvirtaukset
E5-4
Resurssien käyttö
Valmet on tunnistanut teräksen, elektroniikka- ja sähkö­
komponentit, polymeerit ja pakkausmateriaalit olennaisimmiksi
materiaalivirroiksi. Teräs on eniten käytetty materiaali Valmetin
ratkaisuissa. Valmet ostaa maailmanlaajuisesti teräs­
kokoonpanoja, -rakenteita ja -komponentteja ja käyttää niitä
omassa tuotannossaan sekä asiakasratkaisujen toimittamisessa
erityisesti prosessiteknologian alalla. Polymeerejä käytetään
puristinhuopien, kenkäpuristinhuopien, suodatinkankaiden ja
märkäviirojen valmistamiseen prosessiteknologioille.
Elektroniikka- ja sähkökomponentit ovat olennainen osa
automaatioratkaisuja, ja niitä käytetään erilaisissa prosessi­
teknologiaratkaisuissa. Logistiikassa käytetään pakkaus­
materiaaleja tavaroiden turvallisen ja tehokkaan kuljetuksen
varmistamiseen.
Raportoitavat teräksen, polymeerien sekä elektroniikka- ja sähkö­
komponenttien resurssien sisäänvirtaukset perustuvat Valmetin
toiminnanohjausjärjestelmistä koottuihin ostotilaustietoihin.
Ostotilaukset on kohdistettu vastaanottopäivän perusteella, ja
kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi Valmetin yhtiöiden
väliset sisäiset ostot on jätetty pois. Tuotteet, joiden painotiedot
puuttuvat, on arvioitu painokustannussuhteen ja tilastollisen
analyysin avulla. Pakkausmateriaaleja koskevat tiedot on otettu
Valmetin logistiikkajärjestelmästä.
Laskelma kierrätetyn teräksen osalta kattaa omien valimoiden
kierrätetyn teräksen määrään, joka on 12 (14) prosenttia koko
teräsmäärästä. Muissa materiaaliluokissa tietojen saatavuus
rajoittaa kierrätetyn materiaalin määrän raportointia.
Resurssien sisäänvirtaukset
2025
Materiaaliluokka
Kokonaismäärä
tonneina
Kierrätetty
määrä
tonneina
Kierrätetyn
osuus (%)
Teräs
154 900
18 624
12%
Elektroniikka ja
sähkökomponentit
1 334
0
0%
Polymeerit
7 938
0
0%
Pakkausmateriaalit
13 200
0
0%
2024
Materiaaliluokka
Kokonaismäärä
tonneina
Kierrätetty
määrä
tonneina
Kierrätetyn
osuus (%)
Teräs
159 639
21 626
14%
Elektroniikka ja
sähkökomponentit
5 574
0
0%
Polymeerit
8 153
0
0%
Pakkausmateriaalit
15 477
0
0%
Resurssien ulosvirtaukset
E5-5
Kiertotalousratkaisut
Valmetin tuoteportfoliolla toimitetaan edistyksellistä prosessi­
teknologiaa, automaatiojärjestelmiä, virtauksensäätöratkaisuja ja
elinkaaripalveluita sellu-, paperi-, pakkausmateriaali-, pehmo­
paperi-, energia- ja muille prosessiteollisuuden aloille edistäen
asiakkaiden menestystä, resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta
Valmetin ”Lead the Way” -strategian mukaisesti luomalla
huomisen uudistavaa teollisuutta.
Valmet tuo markkinoille noin 100 uutta tuotetta joka vuosi.
Tuotteita kehitetään usein tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja
Valmetin maailmanlaajuisen verkoston kanssa, joka koostuu
johtavista yliopistoista, tutkimuslaitoksista, toimittajista ja muista
tutkimuskumppaneista.
Valmet varmistaa kestävän kehityksen sisällyttämisen tutkimus-
ja kehitystoimintaansa kestävän kehityksen kriteereillä, jotka ovat
olennainen osa tutkimus- ja kehitysprosessia. Kun uusia tuotteita
tai innovaatioita kehitetään, näillä kriteereillä varmistetaan, että
resurssitehokkuus, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja
turvallisuus ovat olennaisia aihepiirejä, jotka huomioidaan
kehitystyössä. Lisäksi ne auttavat varmistamaan, että uudet
tuotteet ovat tuote- ja prosessiturvallisuutta koskevien lakien
mukaisia, sekä takaavat, että lanseerattavalla tuotteella tai
ratkaisulla on kestävää kehitystä edistäviä hyötyjä.
Valmetin teknologiavisio määrittelee tutkimus-, kehitys- ja
innovaatiotoiminnan pitkän aikavälin suunnan. Valmetin
tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueet ovat:
• kiertotalouden mahdollistaminen
• tehokkuuden parantaminen digitalisaation avulla
• resurssitehokkuus – enemmän vähemmällä
• siirtyminen fossiilisista raaka-aineista uusiutuviin
• siirtyminen kohti fossiilitonta tuotantoa.
Valmetin teknologioiden odotettavissa oleva käyttöikä on
10–100 vuotta. Alakohtaisista keskiarvoista on vaikea saada
tietoja kaikkien tuotteiden odotetun keston osalta. Valmetin
tutkimus- ja kehitystyössä korostetaan Valmetin teknologioiden
käyttöajan maksimointia sekä asiakkaille tarjottavaa saumatonta
teknologian elinkaaren hallintaa. Valmetin palvelut pidentävät
asiakkaiden teknologioiden elinkaarta uudelleenkäytön,
uudistusten ja huoltotoimien avulla. Modulaarinen rakenne
mahdollistaa osien tehokkaan uudelleenkäytön ja vaihtamisen.
Valmetin tuotteet ovat pääasiassa kierrätettäviä, mutta
vaihtelevan koon, monimutkaisten rakenteiden ja muiden
vaihteluiden vuoksi kierrätettävän sisällön osuutta ei pystytä
ilmoittamaan.
Beyond Circularity -tutkimus- ja kehitysohjelma ja
-ekosysteemi
Beyond Circularity oli Valmetin tutkimus- ja kehitysohjelma ja
-ekosysteemi, jossa jätteet ja päästöt muunnetaan arvokkaiksi
resursseiksi, luodaan kestävää kasvua sekä edistetään vihreää
siirtymää. Beyond Circularity -ohjelman tavoitteena oli kehittää
prosessiteknologioita, automaatioratkaisuja ja palveluita, jotka
luovat lisäarvoa hyödyntämällä uusiutuvia ja kierrätys-
materiaaleja sekä teollisuuden jäte- ja sivuvirtoja.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
73
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ohjelmaa toteutettiin seitsemän osa-alueen kautta: ohjelman
hallinnointi, kierrätysteknologiat, biojalostus / jätteen arvon
lisääminen, resurssitehokas teollisuus, automatisoitu ja
digitalisoitu teollisuus ja palvelut, palvelujen elinkaarikonseptit
sekä uudet prosessikonseptit ja disruptiivinen liiketoiminta.
Beyond Circularity -ohjelmassa on rakennettu uusi vihreän
siirtymän ekosysteemi, jonka tavoitteena on luoda osallistujille
arvoa ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä laajentaa osaamista
uusille alueille. Ekosysteemiin on liittynyt yli 370 kumppania,
jotka toimivat 47 ekosysteemiprojektin parissa. Valmet on
käynnistänyt tai jo vienyt päätökseen yli 100 sisäistä suoraan
ohjelmaan liittyvää tutkimus- ja tuotekehitysprojektia. Valmet on
sijoittanut Beyond Circularity -tutkimus- ja kehitysohjelmaan
tasaisesti vuosina 2022–2025,  saavuttaen noin 40 miljoonan
euron investoinnit vuoden 2025 loppuun mennessä ohjelman
päättyessä. Ohjelmaa rahoitettiin osittain Business Finlandin
Veturi -hankkeen avulla, jonka tavoitteena oli saada
kansainvälisiä yhtiöitä mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan
kiireellisimpiä haasteita tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin
avulla. Nostoina Beyond Circularity -ohjelmaan kuuluvista
projekteista, jotka keskittyvät resurssien tehokkaaseen käyttöön ja
kiertotalouteen, voidaan mainita esimerkiksi PESCO-UP, joka on
Euroopan Unionin rahoittama Horizon Europe -projekti, jossa
luodaan muutosta tekstiilikierrätysteollisuuteen muuntamalla
jätejakeita uusiksi raaka-aineiksi; ja co-innovation-projekti
Bio4All, jossa tavoitteena on muuntaa metsä- ja maatalouden
sivu- ja jätevirtoja vastuullisiksi kemikaaleiksi ja polttoaineiksi.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
74
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Yhteiskunnalliset tiedot
S1: Oma työvoima
Strategia
Sidosryhmien intressit ja näkemykset
ESRS 2 SBM-2
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-2.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 SBM-3
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-3.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
S1-1 MDR-P
Kuten Valmetin Toimintaohjeessa todetaan, Valmet on
sitoutunut noudattamaan toiminnassaan seuraavia kansainvälisiä
sopimuksia ja ohjeistuksia:
• YK:n Global Compact -aloitetta ja kestävän kehityksen
tavoitteita
• YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta
• YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita
• ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa
julistusta
• OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.
Näin ollen kaikki Valmetin toimintaperiaatteet tukevat näitä
periaatteita ja ohjeita. Valmet on sisällyttänyt ihmisoikeuksiin
liittyvän huolellisuusvelvoitteen osaksi johtamisjärjestelmiään ja
keskeisiä prosessejaan. Valmet seuraa YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n
monikansallisille yrityksille suunnattujen toimintaohjeiden
noudattamista kestävän kehityksen due diligence
-viitekehyksensä kautta. Lisätietoja Valmetin due diligence
-viitekehyksestä on esitetty tämän raportin kohdissa GOV-4, S1-4
ja S2-4. Toimenpiteistä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi
kerrotaan kohdissa S1-3, S2-3 ja S2-4. Valmetin yleiset prosessit
henkilöstönsä kanssa käytävään vuorovaikutukseen on kuvattu
kohdassa S1-2. Lisäksi Valmet tarjoaa verkkokursseja
Toimintaohjeesta, terveydestä ja turvallisuudesta sekä
ihmisoikeuksista.
Valmetin omia työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet on alun
perin laadittu henkilöstöhallinnon, kestävän kehityksen,
terveyden, turvallisuuden, ympäristön ja vastuullisen
toimitusketjun sekä lakiasioiden toimintojen vastuuhenkilöiden
ja keskeisten sidosryhmien toimesta. Kaikkia toimintaperiaatteita
tarkastellaan säännöllisesti yhtiön hallintomallin mukaisesti.
Toimintaperiaatteiden seurantaa toteutetaan Valmetin sisäisen
valvonnan periaatteiden ja yrityskulttuurin periaatteiden
mukaisesti, joista kerrotaan tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Työolojen hallintaa koskevat toimintaperiaatteet
Valmetilla on käytössä Toimintaohje (Code of Conduct),
Ihmisoikeussitoumus, Terveys-, turvallisuus- ja ympäristö­
politiikka, Terveys-, turvallisuus- ja ympäristötoimikuntaa
koskeva ohjeistus sekä Henkilöstöpolitiikka, joiden avulla
hallitaan seuraavia työoloihin liittyviä olennaisia vaikutuksia
Valmetin omissa toiminnoissa:
• Vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja omien työntekijöiden
kanssa (tosiasiallinen myönteinen vaikutus)
• Työehtosopimusneuvottelujen ja yhdistymisvapauden
käytännöt (tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Altistuminen työterveys ja -turvallisuusriskeille (tosiasiallinen
kielteinen vaikutus).
Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
Valmetin Toimintaohjeessa määritellään muun muassa Valmetin
liiketoiminnan eettisyyttä, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa,
monimuotoisuutta ja osallistamista, kunnioittavaa työympäristöä,
työturvallisuutta ja hyvinvointia koskevat vaatimukset ja
odotukset. Valmetin Toimintaohjeessa käsitellään erikseen
pakkotyöhön ja lapsityövoimaan liittyviä ihmisoikeus­
rikkomuksia. Toimintaohjeen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa G1-1.
Valmetin Ihmisoikeussitoumus
Valmetin Ihmisoikeussitoumus määrittelee konsernin
sitoutumisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden
mukaisesti. Sitoumus korostaa, että ihmisoikeuksien edistäminen
on olennaisen tärkeää konsernin vastuulliselle liiketoiminnalle.
Sitoumus koskee kaikkia Valmetin työntekijöitä ja
liiketoimintayksiköitä sekä kaikkia Valmetin sidosryhmäsuhteita.
Valmet kannustaa liikekumppaneitaan noudattamaan
Ihmisoikeussitoumuksen periaatteita omassa liiketoiminnassaan.
Ihmisoikeussitoumuksen MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu
kohdassa S2-1.
Lisätietoa toimenpiteistä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi
ja/tai korjaamisen mahdollistamiseksi on esitetty tämän
kestävyysraportin kohdissa S1-3, S2-3 ja S2-4. Lisätietoa Valmetin
vuoropuhelusta arvoketjun työntekijöiden kanssa on esitetty
kohdassa S2-2.
Ihmisoikeussitoumuksen lisäksi Valmetilla on Modern Slavery
Statement, joka kattaa Valmetin omat toiminnot ja
toimitusketjun. Se perustuu Modern Slavery Act -lakiin, jonka
tarkoituksena on estää nykyaikainen orjuus ja ihmiskauppa.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Valmetin työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toiminta­
periaatteet on määritelty Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikassa. Politiikan mukaisesti Valmet on sitoutunut
suojelemaan henkilöstönsä, yhteistyökumppaniensa,
toimittajiensa, asiakkaidensa ja oman toimintayhteisönsä
terveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä. Toimintaperiaatteet
koskevat Valmetin omaa työvoimaa sekä yhteistyökumppaneita,
toimittajia ja liiketoimintakumppaneita. Toimintaperiaatteet ovat
kaikkien sidosryhmien saatavilla yhtiön verkkosivustolla.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
75
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Yhtiön toimitusjohtaja on hyväksynyt Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikan. Sen toteuttamisesta vastaava organisaation
ylin taho on Valmetin globaalin toimitusketjun johtaja.
Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan työterveyttä,
työturvallisuutta ja ympäristöä koskevien ilmoitusrutiinien sekä
kuukausittaisten ja viikoittaisten raportointikäytäntöjen kautta
osana liiketoiminta-alueiden katsauksia. Lisäksi
toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan yhtiön johdon
neljännesvuosittaisten strategisten aloitteiden katsausten avulla
sekä sertifioituun maailmanlaajuiseen johtamisjärjestelmään
kuuluvien vuosittaisten johdon katselmusten avulla. Valmet
ylläpitää maailmanlaajuisessa johtamisjärjestelmässään
toimipaikkojen yhdistettyä sertifiointia sekä kansainvälisen
terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästandardi
ISO 45001:2018:n että kansainvälisen ympäristöjohtamis­
järjestelmästandardi ISO 14001:2015:n mukaisesti. Tällä hetkellä
81 (79) prosenttia Valmetin työntekijöistä työskentelee
toimipaikoissa, jotka on sertifioitu ISO 45001:2018 mukaisesti, ja
83 (80) prosenttia työskentelee toimipaikoissa, jotka on sertifioitu
ISO 14001:2015 mukaisesti.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristötoimikuntaa koskeva ohjeistus
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristötoimikuntaa
koskeva ohjeistus määrittää puitteet, joilla varmistetaan oman
työvoiman mahdollisuus tulla kuulluksi ja osallistua työterveys-
ja -turvallisuusasioiden hallintaan toimipaikoissa, joissa on
vähintään 30 työntekijää. Paikallisten terveys-, -turvallisuus- ja
ympäristötoimikuntien piiriin kuuluu tällä hetkellä 95 (95)
prosenttia kaikista Valmetin työntekijöistä. Globaalin
toimitusketjun johtaja on organisaation ylin taso, joka on
vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Ohjeistuksen
noudattamista seurataan vuosiraportoinnin ja auditointi­
ohjelmien yhteydessä. Ohjeistus on saatavilla yhtiön intranetissä
sisäisille sidosryhmille.
Valmetin Henkilöstöpolitiikka
Valmetin Henkilöstöpolitiikka luo ohjeet henkilöstöhallinnolle,
jonka tavoitteena on kehittää sitoutunut ja suorituskykyinen
työyhteisö sekä edistää Valmetin työntekijöiden osaamisen
jatkuvaa kehittämistä maailmanlaajuisesti. Politiikka koskee
kaikkia Valmetin työntekijöitä ja on saatavilla yhtiön intranetissä
sisäisille sidosryhmille. Henkilöstön, viestinnän ja kulttuurin
johtaja on organisaation ylin taso, joka on vastuussa sen
toteuttamisesta. Henkilöstön ja kulttuurin toiminto arvioi
jatkuvasti prosessiensa ja työkalujensa vaikutuksia. Toiminto
hyödyntää säännöllisesti henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyjen sekä
kolmannen osapuolen ylläpitämän raportointikanavan
(TrustLine) kaltaisia arviointi- ja raportointityökaluja
vahvistaakseen myönteisiä vaikutuksia sekä ehkäistäkseen,
lieventääkseen tai korjatakseen kielteisiä vaikutuksia, jotka
kohdistuvat keskeisiin sidosryhmiin.
Yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisiä
mahdollisuuksia koskevat toimintaperiaatteet
Valmetilla on Syrjinnän ja häirinnän vastainen politiikka sekä
Tasavertaisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden
politiikka, joilla se hallitsee seuraavaa yhdenvertaiseen kohteluun
ja mahdollisuuksiin liittyvää olennaista vaikutusta omissa
toiminnoissaan:
• Sukupuolijakauman epätasapainon seuraukset (tosiasiallinen
kielteinen vaikutus).
Valmetin toimintaperiaatteissa on otettu erityisesti huomioon
seuraavat syrjinnän perusteet: sukupuoli (gender), ikä, rotu,
uskonto, etninen tai kansallinen alkuperä, poliittiset mielipiteet,
perhetilanne, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-
identiteetti, toimintarajoitteisuus ja muut lailla suojatut
ominaisuudet. Ihonväriä, sukupuolta (sex), koettua kansallista
taustaa tai yhteiskunnallista alkuperää ei ole erikseen mainittu.
Valmetin toimintaa ohjaavat maailmanlaajuiset ja paikalliset
syrjinnän ja häirinnän vastaiset sekä yhtäläiset mahdollisuudet
takaavat toimintaperiaatteet, ohjeet ja käytännöt. Nämä
toimintaperiaatteet, ohjeet ja käytännöt on sisällytetty
rekrytointi- ja palkkasuunnitteluprosessien kaltaisiin henkilöstöä
koskeviin prosesseihin. Lisäksi yhtäläisiä mahdollisuuksia,
monimuotoisuutta, osallisuutta ja kunnioittavaa työympäristöä
käsitellään erillisinä osioina kaikille Valmetin työntekijöille
pakollisessa toimintaohjekoulutuksessa (Code of Conduct), jota
uusitaan ja päivitetään säännöllisesti. Lisätietoa Valmetin
prosesseista, joilla ehkäistään ja lievennetään syrjintää ja joilla
puututaan syrjintään sen havaitsemisen jälkeen, sekä
monimuotoisuuden ja osallisuuden edistämisen yleisistä
keinoista on esitetty tämän raportin kohdassa S1-4.
Valmetin Syrjinnän ja häirinnän vastainen politiikka
Valmetin Syrjinnän ja häirinnän vastaisessa politiikassa kuvataan
toimenpiteet, joilla Valmet varmistaa kunnioittavan ja
osallistavan työpaikan, jossa ei esiinny syrjintää tai häirintää.
Politiikka koskee kaikkia Valmetin työntekijöitä ja on saatavilla
yhtiön verkkosivustolla kaikille sidosryhmille. Henkilöstön,
viestinnän ja kulttuurin johtaja on organisaation ylin taso, joka
on vastuussa sen toteuttamisesta. Politiikan toteuttamista
seurataan Valmetin huolenaiheiden esiintuonti -prosessissa, joka
on kuvattu tarkemmin väärinkäytösten raportointiohjeessa.
Valmetin Syrjinnän ja häirinnän vastainen politiikka sisältää
positiivisen erityiskohtelun ehdon paikallisen lainsäädännön
mukaisesti. Siinä ei kuitenkaan mainita erityisiä riskiryhmiä tai
niitä koskevia sitoumuksia.
Valmetin Tasavertaisten mahdollisuuksien ja
monimuotoisuuden politiikka
Valmetin Tasavertaisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden
politiikka määrittelee Valmetin lähestymistavan kaikkien
työntekijöiden tasa-arvon edistämiseen. Politiikka koskee kaikkia
Valmetin työntekijöitä ja on saatavilla yhtiön verkkosivustolla
kaikille sidosryhmille. Henkilöstön, viestinnän ja kulttuurin
johtaja on organisaation ylin taso, joka on vastuussa sen
toteuttamisesta. Politiikan toteuttamista seurataan Valmetin
huolenaiheiden esiintuonti -prosessissa, joka on kuvattu
tarkemmin väärinkäytösten raportointiohjeessa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
76
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja
työntekijöiden edustajien kanssa
S1-2
Valmetin eurooppalainen yritysneuvosto (European Works
Council, EWC) on foorumi johdon ja henkilöstön edustajien
väliselle vuoropuhelulle kansainvälisissä työasioissa, jotka
koskevat koko yhtiötä tai useaa EU-/ETA-maata. Foorumissa
käsitellään muun muassa yritysstrategiaa, uusia työ- tai
tuotantomenetelmiä, työterveyttä ja -turvallisuutta,
ympäristöasioita, henkilöstöpolitiikkaa ja -ohjeistuksia sekä
sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi Valmet hyödyntää alla olevassa
taulukossa lueteltuja kanavia tunnistaakseen, arvioidakseen ja
tuodakseen päätöksenteon tueksi tietoa todellisista ja
mahdollisista vaikutuksista kaikissa Valmetin toimintamaissa
maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2025 yhtiö toteutti turvallisuuskulttuurikyselyn ja aloitti
säännöllisten pulssikyselyiden tekemisen. Kyselyissä tarkasteltiin
useita aiheita, kuten kysymyksiä, jotka liittyivät työntekijöihin
kohdistuviin todellisiin ja mahdollisiin olennaisiin vaikutuksiin.
Kyselyjen tuloksia käytiin läpi ja käsiteltiin eri ryhmissä, kuten
esimerkiksi johtoryhmissä, henkilöstön edustajien, kuten
eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa sekä muissa
asiaankuuluvissa foorumeissa.
Läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulokset sekä tieto siitä, miten
kyselyistä saadut havainnot ohjaavat tulevia toimenpiteitä,
jaettiin yhtiön intranetissä. Tärkeää on myös se, että kyselyt
mahdollistavat haavoittuvassa asemassa olevien
työntekijäryhmien tarpeiden paremman ymmärtämisen ja niihin
vastaamisen hyödyntämällä taustatietoja, kuten sukupuolta ja
työntekijäryhmää. Säännöllisten pulssikyselyiden avulla yhtiö voi
seurata trendejä pitkällä aikavälillä ja arvioida
vuorovaikutustoimiensa kokonaisvaikuttavuutta jatkuvasti.
Vuorovaikutuksen tyyppi
Sidosryhmä
Toistuvuus
Vastuutoiminto
Ylin vastuussa oleva taho
Lopputulokset
Vuoropuhelu
Esihenkilöiden ja työntekijöiden
välinen vuoropuhelu
Valitut työntekijäryhmät, esim.
toimipaikkakohtaiset
kokoontumiset
Vaihtelee
Johtoryhmät
Vastaava johtoryhmän jäsen
Tiedon jakaminen ja suora vuoropuhelu
työntekijöiden kanssa
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristötoimikunta sekä
sosiaalinen toimikunta
Toimipaikat, joissa on yli
30 työntekijää
Vähintään vuosittain
Terveys, turvallisuus, ympäristö ja
vastuullinen toimitusketju sekä
Henkilöstö ja kulttuuri
Globaalin toimitusketjun johtaja ja
Henkilöstö-, viestintä- ja
kulttuurijohtaja
Työntekijöiden ja heidän edustajiensa
kuuleminen ja viestintä terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioiden sekä
työhyvinvoinnin hoitamisesta
Yritysneuvostot ja muut vastaavat
foorumit
Valitut ryhmät, esim.
eurooppalainen yritysneuvosto
Vaihtelee
Henkilöstö ja kulttuuri
Henkilöstö-, viestintä- ja
kulttuurijohtaja
Tiedon jakaminen ja suora vuoropuhelu
työntekijöiden ja heidän edustajiensa
kanssa
Kuuleminen ja neuvottelut
Kansalliset yritysneuvostot ja
ammattiliitot
Vaihtelee
Henkilöstö ja kulttuuri
Henkilöstö-, viestintä- ja
kulttuurijohtaja
Paikallisten lakien, säädösten ja
markkinakäytäntöjen kaltaisiin asioihin
liittyvät odotukset
Kyselyt
Pulssikyselyt ja muut erilliset
kyselyt
Valitut työntekijäryhmät esim.
toimintamallin muutoksen
yhteydessä
Vaihtelee
Henkilöstö ja kulttuuri, Terveys,
turvallisuus, ympäristö ja
vastuullinen toimitusketju
Liiketoiminnan tai funktion johtaja
Työntekijöiden mielipiteet esim.
muutoksen vaikutuksista, työntekijöiden
ajatuksista, työkyvystä, sosiaalisesta ja
organisatorisesta työympäristöstä sekä
turvallisuuskulttuurista
Raportointikanavat
Jatkuvaan parantamiseen sekä
terveyteen, turvallisuuteen ja
ympäristöön liittyvä raportointi
(Spotlight)
Omat työsuhteiset työntekijät
Jatkuva
Terveys, turvallisuus, ympäristö
sekä vastuullinen toimitusketju
Terveys-, turvallisuus-, ympäristö-
ja vastuullisen toimitusketjun
johtaja
Panostus jatkuvan parantamisen
tukemiseksi, erityisesti terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöaiheissa ja
kestävään kehitykseen liittyvissä aiheissa
Väärinkäytösten raportointi
(TrustLine)
Omat työsuhteiset työntekijät
Jatkuva
Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
Lakiasiainjohtaja
Valmetia koskevat valitukset ja vahvistetut
väärinkäytöstapaukset
Ohjausmekanismit
Auditoinnit
Useat toimipaikat ja/tai
sertifioidut toimipaikat
Jatkuva
Useita
Laatujohtaja
Prosessien ja ISO-standardien
(9001, 14001, 45001) noudattaminen
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi
Korkean riskin toimipaikat
Vuosittain
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen johtaja
Riskien ja vaikutusten tunnistaminen
erityisesti riskiryhmien osalta
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
77
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
S1-3
Valmet kannustaa omia työntekijöitään tuomaan esille
mahdollisia Valmetin Toimintaohjeen (Code of Conduct)
rikkomuksia, epäeettisiä liiketoimintatapoja tai muita
väärinkäytöksiä. Tähän kuuluvat myös työntekijäasioihin liittyvät
epäkohdat.
Prosessit omiin työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi tai korjaamisen
edistämiseksi vaihtelevat tapauskohtaisesti. Valmetilla on
tapahtumien hallintatiimiä koskeva prosessi, jolla varmistetaan,
että kaikki tapaukset käsitellään asianmukaisesti keskittyen
erityisesti vakavimpiin tapauksiin ja tehokkaiden korjaavien
toimien varmistamiseen. Valmetilla on vakavia työterveys- ja
turvallisuusvahinkoja varten terveyteen ja turvallisuuteen
liittyvien vahinkotapahtumien tutkintaohjeet, joihin sisältyy
korjaavia toimenpiteitä koskevat käytännöt. Korjaavien
toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on osa terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvien vahinkotapahtumien käsittelyprosessia.
Valmetin työntekijöitä kehotetaan ilmoittamaan
väärinkäytöksistä ja epäkohdista omalle esihenkilölleen tai
muulle johdolle, henkilöstön ja kulttuurin toiminnolle tai
suoraan lakiasiaintoiminnolle, eettisen ja vaatimustenmukaisen
toiminnan toiminnolle ja sisäisen tarkastuksen toiminnolle.
Valmetilla on myös kolmannen osapuolen ylläpitämä
raportointikanava TrustLine, jonka kautta on mahdollista
ilmoittaa epäillyistä Valmetin Toimintaohjeen rikkomuksista tai
muista epäkohdista. Se antaa Valmetin työntekijöille
mahdollisuuden ilmoittaa huolenaiheistaan luottamuksellisesti
omalla äidinkielellään ja halutessaan nimettömänä. TrustLine on
kenen tahansa käytettävissä vuorokauden ympäri Valmetin
intranetissä ja ulkoisella verkkosivustolla, ja se on suunniteltu
takaamaan ilmoittajien anonymiteetti. Ilmoituksen voi tehdä
internetissä tai puhelimitse. Ilmoitetut epäkohdat ja valitukset
käsitellään määritellyn prosessin mukaisesti. Kyseinen prosessi
on kuvattu yksityiskohtaisesti väärinkäytösten
raportointiohjeessa. Ohjeen sisältöä ja vaatimuksia on kuvattu
tarkemmin kohdassa G1-1.
Valmetin eettisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan toiminto
seuraa meneillään olevia tapauksia varmistaakseen, että kaikki
raportoidut tapaukset tutkitaan oikea-aikaisesti ja
seurantatoimista sovitaan. Valmetin vaatimustenmukaisuus­
valiokunnat koostuvat konsernitason ja liiketoiminta-alueiden
vaatimustenmukaisuusvaliokunnista. Vähintään yksi näistä
valiokunnista käsittelee kaikki ilmoitetut tapaukset.
Vaatimustenmukaisuusvaliokunnat tekevät päätökset tapausten
lopputuloksista, korjaus- ja seurantatoimista sekä varmistavat,
että käytettävät korjaustoimet ovat tehokkaita. Valmet on
määritellyt aihealueen ja lopputuloksen mukaan, mitkä tapaukset
raportoidaan toimitusjohtajalle ja mitkä myös Valmetin
hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Kaikki Valmetin omiin
työntekijöihin liittyvät ihmisoikeuskysymykset raportoidaan
hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Vuonna 2025 Valmet koulutti työntekijöitä väärinkäytösten
ilmoitusprosessista pakollisen Toimintaohjetta koskevan 
verkkokurssin ja kohdennetun sisäisen viestinnän avulla.
Valmetin työntekijöiden tietoisuutta väärinkäytösten
ilmoittamismenettelystä kartoitettiin koko yhtiön laajuisessa
kyselyssä sekä eettisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan
riskiarviokyselyssä vuonna 2025. Väärinkäytösten
ilmoitusprosessin ja TrustLinen tuntemusta arvioitiin myös
osana seitsemään yhtiön toimipaikkaan tehtyä sisäistä
tarkastusta.
Valmet ei hyväksy minkäänlaisia vastatoimia henkilöitä kohtaan,
jotka ovat vilpittömässä mielessä tuoneet esiin huolenaiheensa tai
avustaneet väärinkäytösten tutkinnassa. Väärinkäytösten
ilmoittajien suojelua on kuvattu yksityiskohtaisesti
kohdassa G1-1.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
78
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja kyseisten toimien vaikuttavuus
S1-4 MDR-A
Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Olennaiset
kestävyysaiheet
Liittyvät olennaiset
vaikutukset
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut resurssit
Toimissa edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Työolot
Vuoropuhelu
työmarkkina-
osapuolten ja omien
työntekijöiden
kanssa
Työehtosopimus-
neuvottelujen ja
yhdistymisvapauden
käytännöt
Toimipaikkakohtainen
ihmisoikeusvaikutusten arviointi
Riskien tunnistaminen ja hallinta
Korkean riskin
maissa
sijaitsevat
toimipaikat
Arviointi
vuosittain joko
omissa
toimipaikoissa tai
arvoketjun
ylävirrassa
Kestävän kehityksen
toiminto
Edistyminen kuvattu
kohdassa S1-5
Vähintään yksi
ihmisoikeusvaikutusten arviointi
vuodessa omissa toiminnoissa
ja arvoketjun ylävirrassa
tunnistettujen riskien
perusteella
Ihmisoikeuskoulutuksen
tarjoaminen verkkokurssina
Tietoisuuden lisääminen
Esihenkilöt
Jatkuva
Kestävän kehityksen
toiminto, henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Pulssikyselyiden toteuttaminen
Ymmärrys muutoksen
vaikutuksista ja
jatkotoimenpiteiden suunnittelu
Työntekijät,
joihin muutos
vaikuttaa eniten
Kvartaaleittain
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Selkeät käytännöt työmarkkina-
osapuolten vuoropuhelun ja
muunlaisen vuoropuhelun
edistämiseksi koko
organisaatiossa
Työoloja koskeva vuoropuhelu
kaikissa toimipaikoissa
Omat
työsuhteiset
työntekijät
Jatkuva
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto, terveys,
turvallisuus, ympäristö ja
vastuullinen toimitusketju -
toiminto, ylin johto,
esihenkilöt
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Kestävyysvaikutusten arviointi
liiketoiminnan muutostilanteissa
Riskien tunnistaminen ja hallinta
Omat toiminnot
Jatkuva
Kestävän kehityksen
toiminto
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Altistuminen
työterveys ja
-turvallisuusriskeille
ISO 45001:2018 -standardin
mukaisesti sertifioiduissa
toimipaikoissa työskentelevien
Valmetin työntekijöiden määrän
kasvattaminen
Tehokas globaali
johtamisjärjestelmä ja yhteiset
standardit kaikille toimipaikoille,
jotta varmistetaan
mahdollisimman terveelliset ja
turvalliset työolot
Kaikki
toimipaikat,
joissa
työskentelee
Valmetin
työntekijöitä
Jatkuva
Terveys, turvallisuus,
ympäristö ja vastuullinen
toimitusketju -toiminto,
laatutoiminto, esihenkilöt,
sisäiset auditoijat, ulkoinen
sertifiointikumppani
Edistyminen kuvattu
kohdassa S1-5
Yli 90 % työntekijöistä
työskentelee ISO 45001
-standardin mukaisesti
sertifioiduissa toimipaikoissa
vuoteen 2030 mennessä
Työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristötoimikuntien
käyttöönotto ja ylläpito toimi-
paikoissa, joissa työntekijöitä on
30 tai enemmän
Työntekijöiden ja johdon
aktiivinen yhteinen kuuleminen ja
sitoutuminen paikallisten
työterveys- ja turvallisuus­
vaikutusten hallintaan
Kaikki
toimipaikat,
joissa
työskentelee
Valmetin
työntekijöitä
Jatkuva
Työsuojeluvaltuutetut,
terveys, turvallisuus,
ympäristö ja vastuullinen
toimitusketju -toiminto,
esihenkilöt, toimikuntien
budjetit
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Vammojen ja sairauksien
analysointiin perustuvat
kohdennetut ennaltaehkäisy-
ohjelmat
Vakavia seurauksia aiheuttavien
ja/tai usein esiintyvien vammojen
ja sairauksien määrän
vähentäminen
Oma työvoima
Jatkuva
Terveys, turvallisuus,
ympäristö ja vastuullinen
toimitusketju -toiminto,
työterveyshuolto,
esihenkilöt
Edistyminen kuvattu
kohdassa S1-5
Vammojen ja sairauksien
vakavuuden ja
esiintymistiheyden
väheneminen
Turvallisuuskulttuurin,
-johtajuuden ja -ajattelutavan
kehittäminen koulutuksen,
viestinnän ja suorituskyvyn
mittareiden avulla
Vahvan turvallisuuskulttuurin
edistäminen johtajien toimesta ja
työntekijöiden osallistuminen
siihen
Oma työvoima
Jatkuva
Esihenkilöt, terveys,
turvallisuus, ympäristö ja
vastuullinen toimitusketju
-toiminto, työntekijät
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
79
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Olennaiset
kestävyysaiheet
Liittyvät olennaiset
vaikutukset
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut resurssit
Toimissa edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolijakauman
epätasapainon
seuraukset
Yhteisten henkilöstöhallintoa
koskevien prosessien
(esim. rekrytointiin liittyvien)
noudattaminen
Johdonmukaiset työskentelytavat
Omat
työsuhteiset
työntekijät
Jatkuva
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto,
esihenkilöt, työntekijät
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Monimuotoisuus-, tasa-arvo- ja
osallisuuskoulutuksen
tarjoaminen
Tietoisuuden parantaminen ja
käytöksen muutos
Omat
työsuhteiset
työntekijät
Jatkuva
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto
Koulutustarjontaa
laajennettu
sisältämään
psykologisen
turvallisuuden
työpajoja
Ei sovellettavissa
Samapalkkaisuus- ja
avoimuushankkeen jatkaminen
Työntekijöiden tasavertaisen ja
oikeudenmukaisen kohtelun
varmistaminen kaikilla
organisaatiotasoilla
Omat
työsuhteiset
työntekijät
2024–2027
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminto
Edistyy suunnitellusti.
Lisätietoa kohdassa
S1-6
Ei sovellettavissa
Lähestymistavat olennaisten vaikutusten
hallintaan
Valmet tiedostaa aktiivisen vuoropuhelun tärkeyden työntekijöitä
edustavien elinten kanssa. Siksi Valmet edistää käytäntöjä, joilla
työpaikalla saadaan aikaan aktiivista vuoropuhelua. Niille
työntekijöille, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen piiriin,
Valmet määrittelee työnantajana työehdot. Työehtoja
määritellessään Valmet on sitoutunut täyttämään tai ylittämään
kaikki vaatimustenmukaisuusvelvoitteet. Kaiken toiminnan
perustana on sovellettavien paikallisten lakien ja asetusten
noudattaminen.
Työehtosopimusneuvottelut ja työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu
Osa Valmetin toiminnoista sijaitsee alueilla, joilla työehto­
sopimusneuvotteluja on rajoitettu tai ne eivät ole yleinen
käytäntö. Tämä tarkoittaa, että kyseisissä maissa Valmetin
työntekijöiden järjestäytymis-, työehtosopimusneuvottelu- ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuheluoikeutta koskeva riski on
suurempi. Siksi Valmet jatkaa ihmisoikeusvaikutusten arviointeja
korkean riskin toimipaikoissa ja tarjoaa työntekijöilleen
ihmisoikeuskoulutusta maailmanlaajuisesti saatavilla olevan
verkkokurssin avulla. Näiden toimien vaikuttavuutta seurataan
arviointien aikana tehtyjen merkittävien havaintojen määrän ja
verkkokurssin suoritusasteen perusteella. Valmet päättää
tapauskohtaisesti tiettyjen olennaisten kielteisten vaikutusten,
kuten TrustLinen kautta ilmoitettujen vahvistettujen tapausten,
vuoksi suoritettavat asianmukaiset toimet ja käyttää trenditietoja
mahdollisten laajempien toimien tarpeen tunnistamiseen.
Valmet ymmärtää työntekijöiden kanssa käytävän aktiivisen
vuoropuhelun edut ja tukee siksi toimia, jotka edistävät
vuoropuhelun eri muotoja. Taulukossa S1-2 esitettyjen
vuorovaikutustapojen lisäksi Valmet suosittelee säännöllisten
kahdenkeskisten tapaamisten ja tiimikokousten, toimipaikka-
kohtaisten henkilöstön yleiskokousten, palautekyselyjen,
tiedotustilaisuuksien sekä paikallisten johdon ja henkilöstön
väliseen kanssakäymiseen kannustavien tilaisuuksien
järjestämistä. Valmet arvioi näiden toimien vaikuttavuutta
seuraamalla työntekijöiden tyytyväisyyden tasoa ja muita trendejä
muutospulssikyselyiden avulla.
Vuonna 2025 Valmet käynnisti koko yhtiötä koskevat
muutosneuvottelut osana toimintamallinsa uudistamista.
Neuvotteluprosessin aikana Valmet oli sitoutunut tiiviiseen
yhteistyöhön työntekijöidensä ja heidän edustajiensa, mukaan
lukien eurooppalaisen yritysneuvoston, kanssa varmistaakseen
sujuvan neuvotteluprosessin. Työntekijöiden kysymyksiin
vastaamiseksi ja etenemisen tiedottamiseksi Valmet hyödynsi
globaalia sisäistä infosivustoa, toimitusjohtajan kysymys–vastaus-
tilaisuuksia sekä säännöllisesti julkaistuja sisäisiä artikkeleita.
Lisäksi neuvottelujen päätyttyä toteutettiin sarja
muutospulssikyselyitä.
Työterveys ja -turvallisuus
Valmetin tavoitteena on varmistaa, että yrityksessä on vahva
turvallisuuskulttuuri, erinomaiset prosessit ja tehokkaat
käytännöt, joilla voidaan tunnistaa ja hallita vaaroja ennen kuin
ne aiheuttavat vahinkoa. Kaikkien odotetaan ottavan vastuuta
työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävästä käyttäytymisestä
Valmetin ylimmän johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden
roolimääritelmien mukaisesti. Reilun, oikeudenmukaisen ja
välittävän turvallisuuskulttuurin tukemiseksi Valmet panostaa
jatkuvasti koulutukseen ja tietoisuutta lisääviin toimenpiteisiin,
joilla parannetaan turvallisuuden johtamista, sitoutumista ja
oikeanlaista suhtautumistapaa. Vuonna 2025 toteutettiin
maailmanlaajuinen terveys- ja turvallisuuskulttuurikysely, jotta
saataisiin parempi ymmärrys Valmetin turvallisuuskulttuurin
tasosta. Valmet järjestää joka syyskuu maailmanlaajuisen
terveys-, turvallisuus- ja ympäristöviikon.
Valmet edistää työntekijöiden ja johdon yhteisten työterveys-,
turvallisuus- ja ympäristötoimikuntien toimintaa kaikissa
toimipaikoissaan. Tällä hetkellä 95 (95) prosenttia työntekijöistä
edustaa toimikunta, joka keskittyy vähentämään paikallisia
turvallisuusriskejä ja edistämään terveysasioita. Lisäksi Valmet
tekee aktiivista yhteistyötä asiakkaidensa ja toimittajiensa kanssa
edistääkseen parhaiden käytäntöjen soveltamista ja
parantaakseen työturvallisuutta asiakkaiden tiloissa sijaitsevilla
yhteisillä työmailla.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
80
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Valmetin maailmanlaajuinen johtamisjärjestelmä varmistaa, että
vahva työterveys- ja -turvallisuusjohtaminen on integroitu
liiketoimintaprosesseihin. Valmetilla on neljä elämää turvaavaa
sääntöä (Life Saving Rules) ja viisitoista vähimmäisturvallisuus-
vaatimusta (Minimum Safety Standards). Niiden avulla
varmistetaan, että kaikissa korkean riskin toiminnoissa
noudatetaan asianmukaista hallintatoimien hierarkiaa.
Toimipaikat, joihin liittyy työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristöriskejä, on sertifioitu ISO 45001:2018:n (työterveys-
ja työturvallisuusjohtamisen standardi) mukaisesti ja ne
auditoidaan säännöllisesti. Valmet tarkkailee suoriutumista
työterveydessä ja -turvallisuudessa ja tiedottaa tuloksista
avoimesti, jotta lähestymistapaa voidaan kehittää jatkuvasti.
Jatkuva terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden parantaminen
on yksi Valmetin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstrategian
tavoitteista. Tavoitteita varten määritellään vuosittain tehtävät
toimenpiteet, joita toteutetaan vuosittaisen suunnitelman ja
asetettujen tavoitteiden mukaisesti koko organisaatiossa.
Valmetin toiminnot toteuttavat vuosittain tapaturmien ja
sairauksien ehkäisytoimenpiteitä keskeisenä osana tätä tavoitetta.
Vuonna 2025 toteutettiin neljännesvuosittain paloturvallisuuteen
ja hätätilannevalmiuteen liittyviä kampanjoita. Kampanjat
sisälsivät koulutusta, viestintää, tarkastuksia ja menettelytapojen
kehitystä.
Työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kannustetaan ilmoittamaan
raportointiportaalin kautta terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä
tapauksista, parannusideoista ja havainnoista jatkuvan
parantamisen edistämiseksi. Ilmoitukset voi jättää myös
nimettömänä. Kaikki tapaturma- ja sairaustapaukset sekä vakavat
läheltä piti -tilanteet tutkitaan perusteellisesti. Vastaavien
tapausten toistumisen ehkäisemiseksi toteutetaan toimenpiteitä.
Kaikissa Valmetin toiminnoissa työntekijöillä on työtapaturma-
ja ammattitautivakuutus, jonka kautta he voivat saada korvauksia
ja tukea.
Osana liiketoiminnan raportointia ja johtamista terveys- ja
turvallisuusaloitteiden ja -toimenpiteiden vaikuttavuutta
seurataan tarkkailemalla tapaturmien ja sairauksien esiintymis­
tiheyttä ja vakavuutta sekä ennakoivia turvallisuuden avainlukuja.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Valmet edistää Tasavertaisten mahdollisuuksien ja
monimuotoisuuden politiikkansa mukaisesti yhtäläisiä
mahdollisuuksia kaikille työntekijöille sukupuolesta, iästä,
rodusta, uskonnosta, uskomuksista, etnisestä tai kansallisesta
alkuperästä, siviilisäädystä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai
toimintarajoitteisuudesta riippumatta. Valmet tiedostaa
monimuotoisen henkilöstön liiketoiminnalliset hyödyt ja pyrkii
luomaan sekä ylläpitämään työympäristöä, jossa
monimuotoisuutta arvostetaan ja joka tarjoaa yhdenvertaiset
mahdollisuudet kaikille.
Valmetin henkilöstössä on sukupuolten epätasapaino osittain
Valmetin toimialan vuoksi. Se aiheuttaa esimerkiksi
rekrytoinnissa ja urakehityksessä riskin tahattomasta
puolueellisuudesta ja aliedustettujen ryhmien epäoikeuden­
mukaisesta kohtelusta. Valmet lieventää tätä riskiä ensisijaisesti
varmistamalla alla esitetyt yhteiset toimintatavat:
• Valmetin toimintaa ohjaavat maailmanlaajuiset syrjinnän ja
häirinnän vastaiset sekä yhtäläiset mahdollisuudet takaavat
toimintaperiaatteet. Nämä toimintaperiaatteet on sisällytetty
Valmetin rekrytointi- ja palkkasuunnitteluprosessien kaltaisiin
henkilöstöä koskeviin prosesseihin.
• Valmetin maailmanlaajuiseen johtamisjärjestelmään on
dokumentoitu yhteiset palkkauksen ja suorituskyvyn hallintaa
sekä resursointia koskevat toimintaperiaatteet, joita toteutetaan
Valmetin henkilöstöhallintojärjestelmän avulla.
• Sidosryhmille viestitään Valmetin henkilöstöprosesseista ja
tarjotaan niitä koskevaa koulutusta.
• Prosessien tuloksia koskevaa raportointia käytetään jatkuvaan
parantamiseen, toimien vaikuttavuuden arviointiin sekä
organisaatiossa mahdollisesti esiintyvien puutteiden ja
epäjohdonmukaisten toimintaperiaatteiden korjaamiseen ja
suunnitelmien laatimiseen. Vuonna 2025 Valmet esimerkiksi
otti käyttöön uuden raporttityypin esihenkilöiden ja
henkilöstöhallinnon käyttöön tavoiteasetannan
yhdenmukaisuuden arvioimiseksi.
Näiden toimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan myös
valitusten seurantaprosessin ja merkittävien kehityskohteiden
tunnistamisen avulla.
Due diligence -prosessit
Valmet on sisällyttänyt ihmisoikeuksia koskevat due diligence
-toimintatavat johtamisjärjestelmiinsä ja keskeisiin
prosesseihinsa. Valmet hallinnoi järjestelmällisesti toimintansa
muutoksia varmistaakseen, että mahdolliset kielteiset sosiaaliset
vaikutukset tunnistetaan jo suunnitteluvaiheessa ja niitä estetään
tai lievennetään muutosten toteutuksen aikana. Prosessissa
tehdään riskinarviointeja, laaditaan toimintasuunnitelmia ja
suoritetaan auditointeja ja muita tarkastuksia.
Osana kestävän kehityksen due diligence -viitekehystä Valmet
tekee ihmisoikeusvaikutusten arviointeja korkean riskin
toimipaikoissa sekä arvoketjussa ja on sitoutunut tekemään
vähintään yhden laajan arvioinnin vuosittain. Arvioinnit
suorittaa puolueeton ulkopuolinen toimija. Vaikutusten
arviointimenetelmät perustuvat vuoropuheluun vaikutusten
kohteena olevien sidosryhmien kanssa, minkä avulla pyritään
saamaan mukaan laaja joukko vaikutusten kohteena olevia
ihmisiä keskittyen erityisesti riskiryhmiin. Arviointitulosten
perusteella laaditaan suunnitelmat korjaavista toimista ja
seurataan suunnitelmien edistymistä osana prosessia. Lisätietoa
Valmetin kestävän kehityksen due diligence -viitekehyksestä on
kerrottu kohdassa ESRS 2 GOV-4.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
81
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S1-5 MDR-T
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset
Tavoite
Tulosmittari
Perus­
vuosi
Perus-
arvo
Soveltamisala
Edistyminen ja trendit vuonna
2025
Tavoitteen seuranta
Liittyvä
toimintaperiaate
Työolot
Vuoropuhelu
työmarkkinaosapuolten
ja omien työntekijöiden
kanssa
Työehtosopimus­
neuvottelujen ja
yhdistymisvapauden
käytännöt
Vähintään yksi ihmisoikeus­
vaikutusten arviointi vuodessa
omissa toiminnoissa ja
arvoketjun ylävirrassa
tunnistettujen riskien perusteella
Tehtyjen arviointien lukumäärä
2017
1
Omat toiminnot ja
arvoketjun ylävirta
Valmet suoritti laajoja
ihmisoikeusvaikutusten arviointeja,
jotka kattoivat yhden
asiakastyömaan ja neljä
alihankkijaa
Vuosittain kestävän
kehityksen toiminnossa
Ihmisoikeussitoumus
Siirtyminen
neljännesvuosittaiseen
kuuntelumenetelmään
työntekijöiden sitoutumisen
arvioimiseksi vuoden 2026
loppuun mennessä
Neljännesvuosittaisten kyselyiden toteuttaminen, perusarvon
perustaminen
2025
2
Omat työsuhteiset
työntekijät
Uusi tavoite, kaksi pulssikyselyä
toteutettu vuonna 2025
Neljännesvuosittain
Henkilöstö- ja
kulttuuritoiminnossa
Ei sovellettavissa
Altistuminen työterveys
ja -turvallisuusriskeille
Yli 90 % työntekijöistä
työskentelee ISO 45001
-standardin mukaisesti
sertifioiduissa toimipaikoissa
vuoteen 2030 mennessä
Valmetin henkilöstöjärjestelmän mukainen niiden työntekijöiden
prosentuaalinen määrä, jotka työskentelevät toimipaikoissa,
jotka on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti
2022
75 %
Omat työsuhteiset
työntekijät
Vuonna 2025 sertifioitiin 13 (12)
uutta toimipaikkaa. Vuoden
lopussa 81 % (79) työntekijöistä
työskenteli ISO 45001
-sertifioidussa toimipaikassa.
Vuosittain johto­
ryhmissä ja
kuukausittain liike­
toiminnan johtamis- ja
arviointiprosessien
yhteydessä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Tapaturmien vakavuuden
väheneminen
Pysyvään vammaan, kuolemantapaukseen tai yli 180
vuorokauden poissaoloon johtavien vakavien tapaturmien
määrä Spotlightin raportoinnin mukaisesti
2022
9
Omat työsuhteiset
työntekijät
Vuonna 2025 vakavia tapaturmia
oli 4 (3)
Kuukausittain liike­
toiminnan johtamisen
raportointi- ja arviointi-
prosessien yhteydessä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Jatkuva tapaturmien esiintymis-
tiheyden väheneminen
Merkittävien (kirjattavien) tapaturmien taajuus (TRIF)
laskettuna Spotlightissa raportoitujen tapaturmien sekä
Valmetin henkilöstöhallintojärjestelmän teoreettisten
työtuntien (160 työntekijää kohden) mukaan kuukaudessa
2022
3,2
Omat työsuhteiset
työntekijät
Vuonna 2025 merkittävien
tapaturmien taajuus pysyi 3,2:ssa
(3,2).
Kuukausittain liike­
toiminnan johtamisen
raportointi- ja arviointi-
prosessien yhteydessä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Neljä työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristökierrosta, -tarkastusta
ja -keskustelua esihenkilöä
kohden vuodessa vuonna 20251
Esihenkilöiden suorittamien kierrosten, tarkastusten ja
keskustelujen raportoitu määrä Spotlightissa esihenkilöiden
määrää kohden vuodessa. Esihenkilöiden määrä Valmetin
henkilöstöhallintajärjestelmästä.
2022
4,7
Esihenkilöt
Esihenkilöiden suorittamien
työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristökierrosten,
-tarkastusten ja -keskustelujen
määrä vuonna 2025 oli 5,0 .
Edellisen vuoden luvussa (8,4) oli
mukana kaikki raportoidut
kierrokset, tarkastukset ja
keskustelut, ei pelkästään
esihenkilöiden suorittamat.
Kuukausittain liike­
toiminnan johtamisen
raportointi- ja arviointi-
prosessien yhteydessä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Neljä työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristötapahtumaraporttia
työntekijää kohden vuonna 2025
Työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristötapahtumaraporttien
määrä Spotlightissa henkilöä kohden vuodessa. Henkilöiden
määrä Valmetin henkilöstöhallintajärjestelmästä.
2022
2,6
Omat työsuhteiset
työntekijät
Raportoitujen työterveys-,
-turvallisuus- ja
ympäristötapahtumien määrä
työntekijää kohden vuonna 2025
pysyi samalla tasolla: 3,4 (3,4).
Kuukausittain liike­
toiminnan johtamisen
raportointi- ja arviointi-
prosessien yhteydessä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Yhdenvertainen
kohtelu ja
yhtäläiset
mahdollisuudet
kaikille
Sukupuolijakauman
epätasapainon
seuraukset
Naisten osuuden kasvattaminen
tieteeseen, teknologiaan,
tekniikkaan ja matematiikkaan
liittyvissä tehtävissä
13 prosenttiin vuoteen 2026
mennessä
Tieteeseen, teknologiaan, tekniikkaan ja matematiikkaan
liittyvän koulutuksen läpikäyneiden naisten prosenttimäärä
Valmetin henkilöstöhallintojärjestelmässä oletuksena, että
tiede-, teknologia-, tekniikka- ja matematiikka-alan koulutuksen
saaneet henkilöt työskentelevät omaan alaansa liittyvissä
tehtävissä
2021
12,4 %
Omat työsuhteiset
työntekijät, joiden
koulutustiedot löytyvät
Valmetin henkilöstö-
hallintojärjestelmästä
Vuonna 2025 tieteeseen,
teknologiaan, tekniikkaan ja
matematiikkaan liittyvissä rooleissa
työskentelevien naisten määrä
kasvoi 12,6 % (12,4) prosenttiin
Vuosittain
vuosiraportoinnin
yhteydessä
Tasavertaisten
mahdollisuuksien ja
monimuotoisuuden
politiikka
1 Kierrosten, tarkastusten ja keskustelujen laskentamenetelmä on muuttunut vuodesta 2024. Vuonna 2025 ainoastaan esihenkilöiden suorittamat kierrokset, tarkastukset ja keskustelut laskettiin, ei kaikkia raportoituja kierroksia, tarkastuksia ja keskusteluja, kuten vuonna 2024.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
82
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Valmet on asettanut taulukossa mainitut tavoitteet omaan
työvoimaansa kohdistuvien kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi. Tavoitteet asetettiin
osana Valmetin strategian ja vuosisuunnittelun prosessia, joka
toteutetaan kaikissa Valmetin liiketoiminta-alueissa ja
toiminnoissa. Oma työvoima ei ollut mukana tavoitteiden
asettamisessa.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointiin liittyvä tavoite asetettiin ja
sitä seurattiin kestävän kehityksen toiminnossa. Tavoitteet, jotka
liittyvät työntekijöiden sitoutumiseen sekä naisten osuuteen
tieteeseen, teknologiaan, tekniikkaan ja matematiikkaan
liittyvissä tehtävissä, asetettiin ja niitä seurattiin henkilöstö- ja
kulttuuritoiminnon johtoryhmässä. Uudet tavoitteet korvaavat
vuoden 2024 tavoitteet, jotka liittyivät samoihin aiheisiin.
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet asetettiin ja niitä
seurattiin terveyden, turvallisuuden ja ympäristön sekä
vastuullisen toimitusketjun toiminnossa. Terveys-, turvallisuus-
ja ympäristötoimikunnat, joissa on mukana myös työntekijöiden
edustajia, osallistuvat toiminnan seurantaan tavoitteiden valossa
ja toiminnan tuloksena saatujen kokemusten ja parannusten
yksilöintiin.
Kaikki mittarit lasketaan Valmetin maailmanlaajuisen
henkilöstöhallintojärjestelmän ja/tai maailmanlaajuisen
työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöhallintajärjestelmän
(Spotlight) tietojen perusteella raportointivuoden lopussa.
Lisätiedot käytetyistä laskentamenetelmistä on tarvittaessa
kuvattu kunkin taulukon alla.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
83
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
S1-6
Työsuhteiset työntekijät maittain (henkilömäärä maissa, joissa on
yli 50 työsuhteista työntekijää, jotka edustavat yli 10 % koko
työsuhteisesta työntekijämäärästä)
2025
2024
Suomi
5 869
6 186
Kiina
2 283
2 388
Yhdysvallat
2 073
2 191
Yhteensä
10 225
10 765
Työntekijät sukupuolen mukaan
(henkilömäärä)1
2025
2024
Miehet
14 641
15 222
Naiset
3 844
4 087
Ei ilmoitettu
2
1
Yhteensä
18 487
19 310
1 Konsernitilinpäätöksen liitetieto 14. Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä.
Työntekijätiedot ilmoitetaan henkilömääränä raportointikauden
lopussa, ja ne sisältävät kaikki aktiiviset työntekijät ja vuoden
aikana hankittujen yritysten työntekijät. Aktiivisten
työntekijöiden ulkopuolelle jäävien henkilöiden
(esim. opintovapaalla, pitkäaikaisella sairauslomalla tai
vanhempainvapaalla olevien sekä työvelvoitteesta vapautettujen
henkilöiden) määrä oli normaalia korkeampi vuoden aikana
käytyjen muutosneuvottelujen ja niiden seurauksena tehtyjen
irtisanomisten vuoksi. Tiedot, jotka on raportoitu S1-6-, S1-8- ja
S1-9 -vaatimusten mukaisesti, perustuvat Valmetin globaaliin
henkilöstöhallintojärjestelmään.
Tärkeimmät työntekijämittarit vuoden lopussa
2025
2024
(sukupuoli)1
Naiset
Miehet
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Naiset
Miehet
Ei ilmoitettu
Yhteensä
Työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
3 844
14 641
2
18 487
4 087
15 222
1
19 310
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
3 402
13 590
1
16 993
3 600
14 132
1
17 733
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
442
1 051
1
1 494
487
1 090
0
1 577
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
(henkilömäärä)
109
196
1
306
94
185
0
279
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
3 597
14 271
1
17 869
3 842
14 831
1
18 674
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
247
370
1
618
245
391
0
636
1Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.
Vaihtuvuus1
Lähtijöiden määrä 2025
Vaihtuvuusaste
Lähtijöiden määrä 2024
Vaihtuvuusaste
Työntekijät
2 058
9,1%
1 709
8,8%
1 Lähtijöiden määrä sisältää kaikki työntekijät pois lukien kesätyöntekijät.
Vaihtuvuusaste on laskettu jakamalla lähtijöiden kokonaismäärä vuoden 2025 työntekijämäärän keskiarvolla, pois lukien Valmetin toimintamallin muutokseen liittyvät yhteisellä sopimuksella lähteneet työntekijät sekä kesätyöntekijät.  Vuoden 2024 raportilla saman
raportointikauden aikana tapahtuneisiin yrityshankintoihin ja -myynteihin liittyvä henkilömäärä ei sisältynyt vaihtuvuusasteen laskentaan.
Tärkeimmät työntekijämittarit maantieteellisin aluein
2025
Pohjois-
Amerikka
Latinalainen
Amerikka
EMEA
Kiina
Aasian ja
Tyynenmeren
alue
Yhteensä
2024
Työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2 316
1 630
10 565
2 283
1 693
18 487
19 310
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2 315
1 501
10 007
1 503
1 667
16 993
17 733
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
1
129
558
780
26
1 494
1 577
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
0
0
306
0
0
306
279
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
2 311
1 630
9 958
2 283
1 687
17 869
18 674
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
5
0
607
0
6
618
636
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
84
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Työehtosopimusneuvottelut ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
S1-8
Yhteensä 63 (62) prosenttia Valmetin työntekijöistä kuuluu
työehtosopimusten piiriin. Niissä ETA-maissa, joissa Valmetilla
on toimintaa, on jopa useita eri työehtosopimuksia. Työnantajana
Valmet määrittelee työehdot niille työntekijöille, jotka eivät kuulu
työehtosopimuksen piiriin.
Valmetilla on eurooppalainen yritysneuvosto (European Works
Council, EWC), joka koostuu Valmetin Euroopan unionissa
olevien toimintamaiden edustajista. Valmet Oyj:n eurooppalaista
yritysneuvostoa koskevan sopimuksen mukaan neuvoston
tarkoituksena on antaa työntekijöille mahdollisuus saada tietoa ja
tulla kuulluksi yrityksen monikansallisissa asioissa sekä edistää
työnantajan ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua koko
Euroopan tasolla.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue
(maat, joissa on yli 50 työsuhteista
työntekijää, joiden osuus on yli 10 %
työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Työsuhteiset työntekijät – muu kuin
ETA-alue (maat, joissa on yli
50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus
on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä)
Edustus työpaikalla (vain ETA-alue; maat,
joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää,
joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten
työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 %
Pohjois-Amerikka
—
20–39 %
—
40–59 %
Kiina1
—
60–79 %
—
80–100 %
Suomi
Suomi
1 Vuoden 2025 raportin lähteenä on käytetty Valmetin henkilöstöraportointijärjestelmää. Vuonna 2024 Kiinaa koskevat tiedot kerättiin maakohtaisen prosessin avulla.
Vuonna 2025 ei ollut muutosta raportoitujen maiden kattavuuskategorioihin verrattuna vuoteen 2024
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
85
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Monimuotoisuuden mittarit
S1-9
Työntekijöiden ikäjakauma
2025
%
2024
%
Alle 30-vuotiaat
1 973
10,7%
2 140
11,1%
30–50-vuotiaat
10 037
54,3%
10 399
53,9%
Yli 50-vuotiaat
6 477
35,0%
6 771
35,1%
Yhteensä
18 487
19 310
Ylimmän johdon työntekijät 1
2025
%
2024
%
Naiset
34
24,6%
40
21,4%
Miehet
104
75,4%
147
78,6%
Ei ilmoitettu
0
0,0%
0
0,0%
Yhteensä
138
187
1 Johtoryhmä ja ylempi johto (yksi ja kaksi tasoa johtoryhmää alempana).
Terveys- ja turvallisuusmittarit
S1-14
Valmetin omaan työvoimaan kuuluvien sellaisten henkilöiden
prosenttiosuus, jotka kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin ja/tai
tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin perustuvan ISO 45001
-terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin, jonka ulkoinen
osapuoli on sertifioinut
2025
2024
ISO 45001:2018 (työterveys- ja
-turvallisuusjohtamisen standardi)
81%
79%
Valmetin ISO 45001 -sertifikaattia hallinnoidaan ja raportoidaan
maailmanlaajuisesti Valmetin globaalin johtamisjärjestelmän
(GMS) kautta.
Työperäisistä vammoista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä1
2025
2024
Työsuhteiset työntekijät
0
0
Muut työntekijät2
0
0
Yhteensä
0
0
1 Valmet ei raportoi erikseen muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja
vuodelta 2025.
2 Muihin työntekijöihin sisältyvät ulkoiset työntekijät, joiden työtä tai työpaikkaa
Valmet hallinnoi (mukaan lukien muut kuin työsuhteiset työntekijät vuonna 2025).
Työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä 1
2025
2024
Työsuhteiset työntekijät
0
0
Muut työntekijät2
0
0
Yhteensä
0
0
1 Valmet ei raportoi muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja vuodelta 2025.
2 Muihin työntekijöihin sisältyvät ulkoiset työntekijät, joiden työtä tai työpaikkaa
Valmet hallinnoi (mukaan lukien muut kuin työsuhteiset työntekijät vuonna 2025).
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä 1
Työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Pohjois-Amerikka
12
16
Latinalainen Amerikka
26
10
EMEA
67
80
Kiina
7
11
Aasian ja Tyynenmeren alue
3
1
Yhteensä
115
118
1 Merkittävä (kirjattava) työtapaturma johtaa kuolemaan, poissaolopäiviin työstä,
rajoitettuun työkykyyn tai siirtoon toisiin tehtäviin, tai lääkinnälliseen
toimenpiteeseen (ensiaputapaukset eivät sisälly määritelmään). Valmet ei raportoi
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja vuodelta 2025.
Kirjattavien työtapaturmien osuus
(kokonaistapaturmataajuus alueittain, TRIF) 1
Työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Pohjois-Amerikka
2,6
3,6
Latinalainen Amerikka
8,5
4,0
EMEA
3,2
3,6
Kiina
1,6
2,4
Aasian ja Tyynenmeren alue
0,9
0,3
Yhteensä
3,2
3,2
1 Merkittävä (kirjattava) työtapaturma johtaa kuolemaan, poissaolopäiviin työstä,
rajoitettuun työkykyyn tai siirtoon toisiin tehtäviin, tai lääkinnälliseen
toimenpiteeseen (ensiaputapaukset eivät sisälly määritelmään). Valmet ei raportoi
muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tietoja vuodelta 2025.
Kirjattavien työperäisiä terveysongelmia koskevien tapausten
lukumäärä, huomioiden tietojen keruuta koskevat oikeudelliset
rajoitukset
Työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Pohjois-Amerikka
3
3
Latinalainen Amerikka
0
0
EMEA
6
17
Kiina
0
0
Aasian ja Tyynenmeren alue
2
0
Yhteensä
11
20
Työperäisistä vammoista ja kuolemantapauksista aiheutuneiden
menetettyjen työpäivien määrä
Työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Pohjois-Amerikka
2
592
Latinalainen Amerikka
272
22
EMEA
1 146
1 480
Kiina
106
624
Aasian ja Tyynenmeren alue
3
17
Yhteensä
1 529
2 735
Työperäisistä terveysongelmista ja kuolemantapauksista
aiheutuneiden menetettyjen työpäivien määrä
Työsuhteiset työntekijät
2025
2024
Pohjois-Amerikka
0
217
Latinalainen Amerikka
0
0
EMEA
178
205
Kiina
0
0
Aasian ja Tyynenmeren alue
216
0
Yhteensä
394
422
Valmet käyttää maailmanlaajuista Spotlight-alustaansa kaikkien
tapaturmien, poikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, havaintojen ja
kehitysehdotusten raportointiin Valmetin työpaikoilla ja
asiakastyömailla.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
86
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Ansiotuloa koskevat mittarit
(palkkaero ja kokonaisansiot)
S1-16
Ansiotuloa koskevat mittarit
2025
2024
Sukupuolten välinen palkkaero
9,2%
11,6%
Kokonaispalkkasuhde
29,20
48,60
Sukupuolten välinen palkkaero
Sukupuolten palkkaerolla tarkoitetaan nais- ja miespuolisten
työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen eroa
ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten
työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta. Valmet laskee
sukupuolten välisen palkkaeron ja kokonaispalkkasuhteen
käyttämällä Valmetin henkilöstöhallintojärjestelmästä saatavia
peruspalkkaa ja kalenterivuoden aikana mahdollisesti maksettuja
lyhyen ja/tai pitkän aikavälin kannustimia koskevia tietoja.
Tietojen rajoitteet
Laskennassa ei oteta huomioon mitään muita palkanosia, kuten
ylityökorvauksia tai luontoisetuja. Laskennassa ei myöskään
huomioida palkkojen vertailtavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten
tehtävää, paikallista palkkatasoa sekä yksilön tai tiimin
suoriutumista.
Valmetilla on parhaillaan käynnissä palkkatasa-arvohanke, joka
valmistuttuaan tarjoaa yhtenäisen mekanismin palkkojen
oikeudenmukaisuuden arviointiin koko yhtiössä. Arvioinnissa
huomioidaan Valmetin palkitsemispolitiikassa määritellyt
periaatteet, kuten tehtävä, sijainti, vertailupalkkamarkkina ja
suoriutuminen. Hanke on suunniteltu valmistuvaksi vuoden 2026
aikana, jotta Valmet on valmis vastaamaan tulevan EU:n
palkkatasa-arvodirektiivin vaatimuksiin.
Kokonaispalkkasuhde
Kokonaispalkkasuhde tarkoittaa eniten ansaitsevan henkilön ja
kaikkien työntekijöiden mediaanivuosiansioiden välistä suhdetta.
Valmet laskee kokonaispalkkasuhteen hyödyntämällä
henkilöstöjärjestelmässään olevia peruspalkkatietoja sekä
kalenterivuoden aikana maksettuja lyhyen ja/tai pitkän aikavälin
kannustimia.
Tapaukset, valitukset ja vakavat
ihmisoikeusvaikutukset
S1-17
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevan
kanavan kautta tehtyjen työperäisten syrjintätapausten (mukaan
lukien häirintätapaukset) ja työoloihin liittyvien valitusten lukumäärä
2025
2024
Syrjintä, mukaan lukien häirintä
12
8
Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien
henkilöiden käytössä olevan kanavan kautta
tehdyt valitukset työoloista
13
12
Valmet raportoin vahvistetut työperäiset syrjintätapaukset.
Työhön liittyvänä syrjintänä (mukaan lukien häirintätapaukset)
pidetään käytöstä, jonka on todettu olevan Valmetin Syrjinnän ja
häirinnän vastaisen politiikan tai Tasavertaisten
mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden politiikan vastaista.
Tiedot syrjintätapauksista (mukaan lukien häirintätapaukset)
kerätään henkilöstöhallinnon kuukausittaisen raportointi-
prosessin sekä väärinkäytösten raportointiprosessin avulla.
Omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevan
kanavan kautta tehdyiksi valituksiksi katsotaan tapaukset, jotka
käsitellään väärinkäytösten raportointiohjeen mukaisesti ja jotka
liittyvät työoloihin, yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin
mahdollisuuksiin. Prosessi on kuvattu tarkemmin kohdassa G1-1.
Omalta työvoimalta saatujen valitusten määrä kerätään
yhteenvedosta, joka sisältää kaikki tapaukset, joita on käsitelty
väärinkäytösten tutkintaprosessin mukaisesti. Tutkintaprosessi
perustuu väärinkäytösten raportointiohjeeseen.
Valmet ei ole vastaanottanut vuonna 2025 mitään tiedonanto­
vaatimuksen S1-17 mukaisten tapausten ja valitusten perusteella
maksettavia sakkoja, seuraamuksia tai vahingonkorvauksia.
Omaan työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten
lukumäärä
2025
2024
Vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä
0
0
Vakavista ihmisoikeustapauksista johtuvien
sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten
kokonaismäärä (euroa)
0
0
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
87
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
S2: Arvoketjun työntekijät
Strategia
Sidosryhmien intressit ja näkemykset
ESRS 2 SBM-2
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-2.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
ESRS 2 SBM-3
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa SBM-3.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
S2-1 MDR-P
Valmetilla on käytössä Ihmisoikeussitoumus, Toimittajien
toimintaohje (Supplier Code of Conduct) sekä Terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka, joiden avulla hallitaan muun
muassa alla mainittuja olennaisia vaikutuksia, jotka liittyvät
arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja muihin työhön liittyviin
oikeuksiin.
• Työehtosopimusneuvottelut, yhdistymisvapaus,  riittävä palkka
ja työaika (tosiasiallinen kielteinen vaikutus)
• Altistuminen terveys- ja turvallisuusriskeille (tosiasiallinen
kielteinen vaikutus)
• Työolosuhteita, terveyttä ja turvallisuutta parantavat
toimenpiteet (mahdollinen myönteinen vaikutus)
• Haavoittuvassa asemassa olevia työtekijöitä koskevat riskit
(mahdollinen kielteinen vaikutus)
• Mahdollisuus riittäviin asuin- ja hygieniaolosuhteisiin 
(mahdollinen kielteinen vaikutus).
Valmetin arvoketjun työntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet
on alun perin määritetty hankintatoiminnon, kestävän
kehityksen, terveyden, turvallisuuden ja ympäristön sekä
lakiasioiden toimintojen vastuuhenkilöiden ja keskeisten
sidosryhmien toimesta. Kaikkia toimintaperiaatteita tarkastellaan
säännöllisesti yhtiön hallintomallin mukaisesti.
Toimintaperiaatteiden seurantaa toteutetaan Valmetin sisäisen
valvonnan periaatteiden ja yrityskulttuurin periaatteiden
mukaisesti, joista kerrotaan tarkemmin kohdassa ESRS 2 GOV-5.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
mukaista toimintaa koskevat vaatimukset, joita toimittajien tulee
noudattaa. Vaatimukset koskevat Valmetin toimittajia.
Toimittajat ovat velvollisia varmistamaan, että kaikki niiden
vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät
sekä niiden toimittajat ja alihankkijat ymmärtävät Toimittajien
toimintaohjeen vaatimukset ja noudattavat niitä.
Valmetin Toimittajien toimintaohje kattaa ihmisoikeudet.
Valmet odottaa toimittajien kunnioittavan kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia ja noudattavan asianmukaista due
diligence -prosessia, jolla arvioidaan, estetään ja lievennetään
ihmisoikeusvaikutuksia sekä vältetään aiheuttamasta kielteisiä
vaikutuksia. Toimintaohjeen noudattamisen lähtökohtana on
kaikkien kansallisten ja kansainvälisten lakien ja säännösten
noudattaminen. Toimittajien toimintaohje käsittelee seuraavia
ihmisoikeusaiheita: vähimmäispalkka, oikeudenmukainen
korvaus ja elämiseen riittävä palkka, työsopimus, yhdistymis- ja
neuvotteluoikeus, lapsityövoima, erityinen suojelu nuorille
työntekijöille, pakkotyö, modern slavery ja ihmiskauppa, työajat
ja lepoajat, syrjintä, häirintä, työterveys ja -turvallisuus,
paikallisyhteisöt ja alkuperäiskansat sekä eettinen liiketoiminta.
Toimittajilta edellytetään, että heillä on käytössään tehokas
valitusmekanismi työntekijöiden esittämien huolenaiheiden
käsittelemiseksi. Lisäksi toimittajien tulee varmistaa, että
epäillyistä tai todellisista rikkomuksista ilmoittaville henkilöille ei
aiheudu kielteisiä seuraamuksia. Arvoketjun työntekijät voivat
myös ilmoittaa huolenaiheistaan nimettömästi ympäri
vuorokauden Valmetin kolmannen osapuolen hallinnoiman
kanavan, TrustLinen, kautta. Valmetin globaalin toimitusketjun
johtaja vastaa Toimittajien toimintaohjeen toteuttamisesta.
Varmistaakseen Toimintaohjeen vaatimusten toteutumisen
Valmet tekee muun muassa toimittajien kestävyysauditointeja,
kolmannen osapuolen tekemiä vaikutusarviointeja sosiaalisista ja
ihmisoikeusvaikutuksista sekä seuraa Valmetin kolmannen
osapuolen hallinnoiman TrustLine-kanavan kautta raportoituja
tapauksia. Toimintaohje koskee kaikkia Valmetin toimittajia ja se
on saatavilla yhtiön verkkosivustolla.
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikka
Valmetin Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikan
mukaisesti Valmet on sitoutunut suojelemaan työntekijöidensä,
yhteistyökumppaniensa, toimittajiensa, asiakkaidensa ja oman
toimintayhteisönsä terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöä.
Politiikan MDR-P-vaatimukset on ilmoitettu kohdassa S1-1.
Valmetin Ihmisoikeussitoumus
Valmetin Ihmisoikeussitoumuksessa Valmet sitoutuu
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen YK:n yrityksiä
ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden mukaisesti, ja
alleviivaa, että ihmisoikeuksien edistäminen on keskeistä
Valmetin vastuulliselle liiketoiminnalle.
Sitoumus koskee kaikkia Valmetin työntekijöitä ja liiketoiminta­
yksiköitä sekä kaikkia konsernin sidosryhmäsuhteita. Valmet
kannustaa liikekumppaneitaan noudattamaan Ihmisoikeus­
sitoumuksen periaatteita omassa liiketoiminnassaan.
Toimitusjohtajan myöntämällä valtuutuksella kestävän
kehityksen johtaja on organisaation ylin taso, joka vastaa tämän
sitoumuksen toimeenpanosta. Valmetin Ihmisoikeussitoumuksen
toimeenpanon seurantaan kuuluu ulkopuolisen tahon
ylläpitämän ilmoituskanavan (TrustLine) kautta ilmoitettujen
tapausten ja valitusten raportointi sekä niiden käsittely, Valmetin
ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit sekä kestävän toimitusketjun
prosessi.
Valmetilla on kestävän kehityksen due diligence -viitekehys, jolla
varmistetaan, että sen toiminnot ovat Ihmissoikeussitoumuksen
mukaisia. Prosessi perustuu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
88
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
koskeviin periaatteisiin ja OECD:n monikansallisille yrityksille
laatimiin toimintaohjeisiin. Lisätietoa Valmetin due diligence
-prosesseista on esitetty tämän raportin kohdissa ESRS 2 GOV-4
ja S2-4.
Valmet kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia Ihmisoikeus­
sitoumuksensa sekä kansainvälisesti tunnustettujen
ihmisoikeusjulistusten ja -yleissopimusten mukaisesti. Tällaisia
julistuksia ja sopimuksia ovat muun muassa YK:n ihmis-
oikeuksien yleismaailmallinen julistus, YK:n kansalais- ja
poliittisten oikeuksien sopimus, YK:n taloudellisten, sosiaalisten
ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus sekä kansainvälisen
työjärjestö ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia
koskeva julistus. Lisäksi Valmet toimii YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden ja OECD:n
monikansallisille yrityksille laatimien toimintaohjeiden
mukaisesti ja edistää niiden mukaista toimintaa.
Ihmisoikeussitoumuksen lisäksi Valmetin sitoutuminen
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja edistämiseen on sisällytetty
konsernin toimintaperiaatteisiin, kuten Valmetin
Toimintaohjeeseen ja Toimittajien toimintaohjeeseen.
Kansainvälisenä yrityksenä ja työnantajana Valmet pyrkii
toimimaan kaikkien sovellettavien kansallisten ja kansainvälisten
lakien, asetusten ja yleisesti hyväksyttyjen käytäntöjen tai oman
Toimintaohjeensa mukaisesti riippuen siitä, kumman määrittämä
taso on korkeampi.
Kestävän kehityksen due diligence -prosessiensa kautta Valmetin
tietoon tuli vuonna 2025 arvoketjussa toteutuneita tapauksia,
joissa ei ole noudatettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita, ILO:n julistusta työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n monikansallisille
yrityksille suunnattuja ohjeita. Ne liittyivät työaikoihin,
yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelujen
puutteeseen, työterveyteen ja -turvallisuuteen, lähetettyjen
työntekijöiden työsuhteiden ehtoihin ja riittämättömiin
palkkoihin. Tunnistetut vakavammat tapaukset liittyivät
rekrytointimaksuihin ja siirtotyöläisten oikeuksiin arvoketjun
alemmilla tasoilla. Valmet on puuttunut näihin tapauksiin ja
ryhtynyt toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi yhdessä
asiaankuuluvien arvoketjun osapuolten kanssa.
Lisätietoa toimista ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja
korjaamisen mahdollistamiseksi on esitetty tämän kestävyys-
raportin kohdissa S1-3, S2-3 ja S2-4. Lisätietoa Valmetin
vuoropuhelusta arvoketjun työntekijöiden kanssa on esitetty
kohdassa S2-2.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
S2-2
Valmet tekee yhteistyötä toimittajiensa ja toimitusketjun
työntekijöiden kanssa ja arvioi käytävän vuoropuhelun
tehokkuutta kestävän kehityksen due diligence -viitekehyksensä
avulla. Viitekehyksen toimintatavat sisältävät esimerkiksi
kestävän toimitusketjun prosessin, toimittajien kestävyys-
ohjelman (Supplier Engagement Program), ihmisoikeus-
vaikutusten arvioinnit, kestävyysvaikutusten arvioinnit
liiketoimintamuutosten yhteydessä sekä paikalliset työterveys-,
-turvallisuus- ja ympäristötoiminnot ja raportointiportaalit.
Valmetilla on toimittajien kestävyysohjelma (Supplier
Engagement Program), joka perustuu Valmetin Toimittajien
toimintaohjeeseen. Ohjelmalla tuetaan ja seurataan toimittajien
toimintaa ja tarjotaan konkreettisia työkaluja ja koulutusta,
joiden avulla toimittajat voivat ryhtyä kaikkein kriittisimpiin
toimiin kestävyyskäytäntöjensä kehittämiseksi. Ohjelma toimii
myös vuorovaikutuksen keinona arvoketjun työntekijöiden
kanssa todellisista ja mahdollisista olennaisista vaikutuksista.
Toimittajien kestävyysohjelmaan kuuluu osaamiskirjasto, jossa
on konkreettisia kehittämistyökaluja sekä verkkokursseja ja
käytännön käsikirjoja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta
ja antaa käytännön neuvoja kestävän kehityksen mukaisten
liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseen. Kullekin ohjelmaan
osallistuvalle toimittajalle asetetaan tavoitteet ja keskeiset
tulosmittarit, joilla toimien toteutumista seurataan.
Tarkoituksena on saada aikaan parannuksia toimittajien
toiminnoissa.
Valmet kannustaa toimittajiaan ja liikekumppaneitaan
esittämään kehitysideoita ulkoisen raportointiportaalin
(Spotlight) kautta. Portaali on suunniteltu Valmetin asiakkaille,
arvoketjun työntekijöille, toimittajille, urakoitsijoille ja muille
sidosryhmille työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristötapahtumien
hallinnointia ja jatkuvaa kehittämistä varten kaikissa Valmetin
toiminnoissa. Raportointiportaalia käytetään kaikkien
tapahtumien, poikkeamien, läheltä piti -tilanteiden, havaintojen
ja parannusideoiden ilmoittamiseen kaikilla Valmetin
työpaikoilla ja asiakkaiden toimipisteissä. Valmet kehittää ja
parantaa prosessejaan jatkuvasti portaalin kautta saadun
palautteen perusteella.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit on suunniteltu siten, että
vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä, kuten arvoketjun
työntekijöitä ja paikallisia sidosryhmiä, osallistetaan.
Arviointimenetelmä perustuu vuorovaikutukseen. Vaikutusten
arvioinnin tavoitteena on osallistaa laaja joukko vaikutuksen
kohteena olevia henkilöitä, painottaen erityisesti haavoittuvassa
asemassa olevia ryhmiä. Valmetin tavoitteena on tehdä vähintään
yksi perusteellinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi vuodessa.
Arvioinnin yhteydessä tehtävien haastattelujen määrä vaihtelee
arvioinnin laajuuden ja toimipaikan mukaan. Arvoketjun
työntekijöitä haastatellaan myös aina Toimittajien kestävyys-
auditointien yhteydessä. Kussakin auditoinnissa haastatellaan
noin kymmentä arvoketjun työntekijää. Lisätietoa toimittajien
auditoinneista ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinneista on esitetty
kohdassa S2-4. Valmet kuulee arvoketjun työntekijöitä myös
liiketoimintamuutosten yhteydessä tehtävissä kestävyys-
vaikutusten arvioinneissa. Lisätietoja tästä arvioinnista on
kerrottu kohdassa S2-3.
Valmetin ja asiakkaiden toimipaikoissa työskentelevät Valmetin
arvoketjun työntekijät osallistuvat jatkuvasti paikallisiin
työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristötapahtumiin, joiden
yhteydessä pyydetään ja kerätään aktiivisesti palautetta. Näitä
ovat työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöperehdytys­
koulutukset ennen työn aloittamista, päivittäiset turvatuokiot,
tapaturmien ehkäisyohjelmat ja terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpäivät. Vuonna 2025 järjestettiin 29 (27)
aliurakoitsijoiden terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäivää ja
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
89
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
-tapahtumaa. Työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristötoimikunnat ovat päivittäin vuorovaikutuksessa
arvoketjun työntekijöiden kanssa Valmetin toimipaikoissa.
Valmet tarjoaa arvoketjun työntekijöille osaamisen kehittämisen
tueksi verkkokursseja, joita ovat muun muassa Valmetin
Toimintaohjeen (Code of Conduct) verkkokurssi, verkkokurssi
ihmisoikeuksista ja Valmetin kestävän kehityksen verkkokurssi,
jotka ovat vapaasti saatavilla Valmetin PartnerAcademy-
verkkoalustalla.
Valmetin hankinnan johtaja, kestävän kehityksen johtaja sekä
työterveyden, -turvallisuuden ja ympäristön sekä vastuullisen
toimitusketjun johtaja ovat organisaation ylimmät tahot, jolla on
operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että arvoketjun
työntekijöiden kanssa käydään vuorovaikutusta.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi
S2-3
Valmet kannustaa omaa työvoimaansa ja kaikkia sidosryhmiään,
mukaan lukien arvoketjun työntekijöitä, tuomaan esille
mahdollisia Valmetin Toimintaohjeen (Code of Conduct)
rikkomuksia, epäeettisiä liiketoimintatapoja tai muita
väärinkäytöksiä. Valmetilla on käytössä TrustLine-kanava, jonka
kautta on mahdollista tehdä ilmoitus Valmetin Toimintaohjeen
epäillyistä rikkomuksista. TrustLine on kenen tahansa
käytettävissä vuorokauden ympäri Valmetin intranetissä ja
ulkoisella verkkosivustolla, ja se on suunniteltu takaamaan
ilmoittajien anonymiteetti. Sen avulla Valmetin työntekijät ja
muut sidosryhmät, myös arvoketjun työntekijät, voivat ilmoittaa
huolenaiheistaan nimettömästi omalla äidinkielellään.
Ilmoitusten seuranta- ja käsittelyprosessi sekä se, miten
ilmoitusten tekijöitä suojellaan, on kuvattu tarkemmin
kohdassa G1-1.
Valmetilla on käytössä korjaavien toimenpiteiden prosessi osana
ihmisoikeuksia koskevia due diligence -käytäntöjään.
Toimenpiteet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi tai korjaamisen
edistämiseksi vaihtelevat tapauskohtaisesti. Vakavan
ihmisoikeusrikkomuksen sattuessa perustetaan tapahtuman
hallintatiimi koordinoimaan korjaavia toimia ja varmistamaan
niiden täytäntöönpano. Valmetilla on vakiintunut käytäntö
seurata toimenpidesuunnitelmien etenemistä ja tehdä tarvittaessa
seurantakäyntejä korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuuden
arvioimiseksi. Vakavia terveys- ja turvallisuuspoikkeamia varten
Valmetilla on terveys- ja turvallisuustapahtumien tutkintaohjeet,
joihin sisältyy korjaavia toimenpiteitä koskevat käytänteet.
Valmetin kestävän kehityksen due diligence- ja vaatimusten­
mukaisuusvaliokunta valvoo kestävään kehitykseen liittyvien due
diligence -käytäntöjen toimeenpanoa. Valiokunta käsittelee
rikkomus- ja laiminlyöntitapaukset sekä päättää
lieventämistoimista, käsittelee valituksia sekä päättää
korjaustoimista. Valiokunnan käsittelemiin aiheisiin kuuluvat
ihmisoikeudet, ympäristösääntelyn noudattaminen, toimittajien
vastuullisuus, projektien vastuullisuus sekä työterveys ja
-turvallisuus, jotka liittyvät usein arvoketjun työntekijöihin.
Valmet tukee liikekumppaneitaan heidän jatkuvan parantamisen
tavoitteissaan eikä lopeta yhteistyötä sellaisen toimittajan kanssa,
joka sitoutuu korjaamaan auditoinnin tai ihmisoikeusvaikutusten
arvioinnin yhteydessä havaitut epäkohdat. Korjaavia toimia
koskevien suunnitelmien toteuttaminen ja seuranta ovat
olennainen osa sekä toimittajien auditointeja että ihmisoikeus-
vaikutusten arviointeja. Jos toimittaja ei ole halukas tai ei pysty
toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä sovitussa määräajassa,
hankinnat toimittajalta lopetetaan.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
90
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
S2-4 MDR-A
Olennainen kestävyys-
aihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut
resurssit
Toimissa
edistyminen
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Työolot ja muut työhön
liittyvät oikeudet
Työehtosopimusneuvottelut,
yhdistymisvapaus, riittävä
palkka ja työaika
Altistuminen terveys- ja
turvallisuusriskeille
Työolosuhteita, terveyttä ja
turvallisuutta parantavat
toimenpiteet
Haavoittuvassa asemassa
olevia työtekijöitä koskevat
riskit
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi
arvoketjussa korkean riskin
toimittajalle
Riskien tunnistaminen ja
hallinta
Arvoketjun
ylävirta
2025, jatkuva
Kestävän
kehityksen
toiminto,
hankintatoiminto
Edistyminen
kuvattu kohdassa
S2-5
Vähintään yksi
ihmisoikeusvaikutusten
arviointi vuodessa omissa
toiminnoissa ja arvoketjussa
tunnistettujen riskien
perusteella
Työntekijöiden ja toimittajien
kouluttaminen Valmetin
Toimittajien toimintaohjeesta
(Supplier Code of Conduct)
Kasvanut tietoisuus ja
sitoutuminen Valmetin
sosiaalisiin ja
ympäristöstandardeihin
toimitusketjussa
Omat toiminnot
ja arvoketjun
ylävirta
2025
Hankintatoiminto
Edistyy
suunnitellusti
Vuoden 2025 loppuun
mennessä 75 % toimittajista
hankimenojen perusteella on
allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen.
Vuoden 2026 loppuun
mennessä 90 % toimittajista
hankintamenojen perusteella
on allekirjoittanut Valmetin
Toimittajien toimintaohjeen.
Kestävän toimitusketjun
prosessin toteuttaminen,
mukaan lukien toimittajien
kestävyysauditointien
tekeminen
Sosiaalisten ja
ympäristökestävyysriskien
hallinta ja toimitusketjun
työntekijöiden työolojen
parantaminen
Arvoketjun
ylävirta
2025, jatkuva
Hankintatoiminto
Edistyminen
kuvattu kohdassa
S2-5
Vähintään 40 toimittajien
kestävyysauditointia
vuodessa
Kestävyysvaikutusten arviointi
liiketoiminnan
muutostilanteissa
Riskien tunnistaminen ja
hallinta
Omat toiminnot
2025, jatkuva
Kestävän
kehityksen
toiminto
Edistyy
suunnitellusti
Ei tavoitetta, arviointi
suoritetaan aina
liiketoiminnan
muutostilanteissa
Uuden toimittajien
seulontatyökalun käyttöönotto,
joka hyödyntää pakote- ja
kielteisen median tietoja
Riskien tunnistaminen ja
hallinta
Arvoketjun
ylävirta
2025
Hankintatoiminto
Edistyy
suunnitellusti
Ei tavoitetta
Mahdollisuus riittäviin asuin-
ja hygieniaolosuhteisiin
Työmaatoimittajien
auditointiprotokollan
laajentaminen kattamaan
asuinolosuhteet ja sanitaation
Asuin- ja hygieniaolosuhteisiin 
liittyvien vaikutusten hallinta
arvoketjussa
Arvoketjun ylä- ja
alavirrat
2025–2026
Hankintatoiminto
Edistyy
suunnitellusti
Ei tavoitetta
Altistuminen terveys- ja
turvallisuusriskeille
Työolosuhteita, terveyttä ja
turvallisuutta parantavat
toimenpiteet
Työmaa-aliurakoitsijoiden ja
toimittajien työterveys-,
-turvallisuus- ja
ympäristöasioiden
hallintaprosessi
Turvallisen ja terveellisen
työpaikan takaaminen kaikille
Omat toiminnot
ja Valmetin
toiminnot
asiakkaiden
toimipaikoissa
2025, jatkuva
Työterveys-,
-turvallisuus-
ja ympäristö- sekä
vastuullisen
toimitusketjun
toiminto
Edistyminen
kuvattu kohdassa
S2-5
Jatkuva Valmetin valvonnassa
olevien arvoketjun
työntekijöiden (alihankittu
työvoima) tapaturmien
esiintymistiheyden
väheneminen
Taulukossa luetelluilla keskeisillä toimilla puututaan olennaisiin
vaikutuksiin, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöiden työoloihin
ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
91
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Valmetin kestävän kehityksen due diligence
-viitekehys
Valmet on sisällyttänyt kestävän kehityksen due diligencen
toimintaperiaatteisiinsa, johtamisjärjestelmiinsä ja keskeisiin
prosesseihinsa. Valmetin kestävän kehityksen due diligence
-viitekehys kattaa koko Valmetin arvoketjun, ja siihen sisältyy
toimia ja prosesseja, joiden avulla hallitaan olennaisia
vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa arvoketjun
työntekijöiden työoloihin ja muihin työhön liittyviin oikeuksiin. 
Edellä olevassa taulukossa luetellut keskeiset toimet ovat osa
Valmetin due diligence -viitekehystä, jonka avulla Valmet
lieventää ja ehkäisee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia
olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja pyrkii edistämään heihin
kohdistuvia myönteisiä vaikutuksia.  Lisätietoja Valmetin
kestävän kehityksen due diligence -viitekehyksestä on esitetty
ESRS 2:n kohdassa GOV-4. Vuonna 2025 tunnistetut
ihmisoikeusongelmat ja -tapaukset on raportoitu kohdassa S2-1.
Kestävän toimitusketjun prosessi
Valmetilla on toimitusketjun sosiaalisten ja ympäristön
kestävyysriskien tunnistamista, arvioimista ja hallintaa varten
kestävän toimitusketjun prosessi, joka on integroitu Valmetin
järjestelmiin. Prosessi perustuu kaksivaiheiseen lähestymistapaan,
jossa yhdistyy vakiomuotoinen toimittajien aloitusprosessi sekä
riskeihin perustuva lähestymistapa.
Uusien toimittajien perehdytysprosessi koostuu seuraavista
osista:
• Toimittajien toimintaohje (Supplier Code of Conduct)
• Toimittajien riskikartoitus
• Kestävyysriskien seulonta
• Toimittajien vastuullisuuden itsearviointi.
Korkean riskin toimittajiin Valmet soveltaa riskiperusteista
due diligence -prosessia, joka sisältää:
• Kolmannen osapuolen tekemät toimittajien
kestävyysarvioinnit
• Ihmisoikeusvaikutusten arviointi kohonneen riskin
toimittajille.
Toimittajien sitoutuminen Valmetin Toimittajien
toimintaohjeeseen (Supplier Code of Conduct) on edellytys
liiketoimintasuhteen aloittamiselle Valmetin kanssa. Lisäksi
tavarantoimittajien tulee noudattaa Valmetin toimittajille
asettamia laatua sekä työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristöasioita koskevia vähimmäisvaatimuksia.
Toimittajien riskikartoitus
Kaikki uudet toimittajat käyvät läpi automatisoidun riski­
kartoituksen Valmetin toimittajahallintaportaalissa jo
toimittajasuhteen alkuvaiheessa riskien vähentämiseksi. Tässä
prosessissa mahdolliset riskit tunnistetaan arvioimalla pakote- ja
kielteisen median tietoja ennen liiketoimintasuhteen aloittamista
Valmetin kanssa.
Toimittajien kestävyysriskien arviointi ja itsearviointi
Valmet tekee kaikille uusille suorille toimittajilleen
kestävyysriskien seulonnan, jossa käytetään alkuperämaahan ja
hankintakategoriaan perustuvia ympäristö- ja sosiaalisen vastuun
kriteereitä. Tämän arvioinnin perusteella Valmetin toimittajille
määritellään kestävyysriskiluokka. Riskiluokasta riippuen
toimittajien tulee tehdä kestävän kehityksen itsearviointi.
Itsearviointi sisältää kysymyksiä toimittajien ympäristö- ja
sosiaalisesta vastuusta sekä heidän toimintatavoistaan.
Toimittajien kestävyysauditoinnit
Valmetilla on käytössä järjestelmällinen auditointimenettely, jolla
varmistetaan, että toimittajat noudattavat Toimittajien
toimintaohjeen (Supplier Code of Conduct) vaatimuksia sekä
sovellettavia paikallisia ja kansainvälisiä lakeja. Valmetin
kestävyysauditoinnit perustuvat Valmetin Toimittajien
toimintaohjeeseen sekä SA8000- ja SMETA-auditointi­
viitekehyksiin. Auditointiaiheita ovat ihmisoikeudet ja
työntekijöiden oikeudet, ympäristövaikutukset ja hyvä
hallintotapa.
Valmet on tunnistanut kasvaneita kestävyysriskejä asiakkaiden
työmailla, joissa toimii suuri määrä alihankkijoita ja heidän
alihankkijoitaan. Tämän vuoksi työmaiden toimittajille on
kehitetty erityinen auditointiprosessi, jolla pyritään olemaan
suoraan vuorovaikutuksessa työmaiden työntekijöiden kanssa,
seuraamaan alihankkijoiden vaatimustenmukaisuutta
tehokkaammin sekä lisäämään näkyvyyttä toimitusketjussa myös
ensimmäistä toimittajatasoa syvemmälle.
Vuonna 2025 Valmet teki yhdessä ulkopuolisen auditoijan kanssa
57 (45) toimittajien kestävyysauditointia 19 (15) maassa.
Kestävyysauditointien yhteydessä ollaan aina vuorovaikutuksessa
toimittajien työntekijöiden kanssa. Vuonna 2025
auditointihavainnot liittyivät pääasiassa ihmisoikeuksiin ja
työntekijöiden oikeuksiin, työterveyteen ja -turvallisuuteen,
vaatimustenmukaisuuteen ja ympäristöasioiden hallintaan.
Valmet seuraa auditointien tuloksia ja sovittujen korjaavien
toimien etenemistä. Kaikkien auditoitujen toimittajien kanssa on
sovittu korjaavista toimista, ja Valmet tukee toimittajia
havaittujen ongelmien korjaamisessa. Vuoden 2025 loppuun
mennessä yhteensä 93 (94) prosenttia kaikista toimittajien kanssa
sovituista korjaavista toimista vuodesta 2015 lähtien oli toteutettu
ja toteutus varmistettu.
Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit
Valmet tekee ihmisoikeusvaikutusten arviointeja omissa
toimipaikoissaan ja arvoketjussaan. Valmet on sitoutunut
tekemään vähintään yhden laajan arvioinnin vuosittain.
Arvioinnit suorittaa puolueeton ulkopuolinen toimija.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointimenetelmä perustuu
vuoropuheluun asianomaisten sidosryhmien kanssa ja pyrkii
osallistamaan laajan joukon vaikutuksen kohteena olevia
henkilöitä, keskittyen erityisesti haavoittuviin ryhmiin.
Arviointeihin sisältyy tutkimusta, laajaa kenttätyötä ja
vuorovaikutusta vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien eli
työntekijöiden, paikallisyhteisöjen, vuokratyövoiman sekä
arvoketjun työntekijöiden, kuten palveluntarjoajien ja
toimittajien työntekijöiden kanssa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
92
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Valmet on tehnyt vuodesta 2017 lähtien arviointeja Kiinassa,
Indonesiassa, Thaimaassa, Intiassa, Puolassa, Portugalissa,
Ruotsissa ja Tšekissä. Suurin osa havainnoista liittyi
palveluntarjoajien ja alihankkijoiden asemaan,
työehtosopimusneuvotteluihin, riittäviin palkkoihin, työaikaan ja
lepoaikoihin. Osana prosessia laaditaan suunnitelmat korjaavista
toimista arviointitulosten perusteella ja seurataan suunnitelmien
edistymistä. Vuonna 2025 toteutettiin laajoja
ihmisoikeusvaikutusten arviointeja, jotka kattoivat yhden
asiakastyömaan ja neljä alihankkijaa.
Työterveys- ja -turvallisuusasioiden hallinta
Valmetin ja asiakkaiden toimipaikoissa
Valmet pyrkii tarjoamaan kaikille turvallisen ja terveellisen
työpaikan ja tekee aktiivista yhteistyötä toimittajiensa ja
asiakkaidensa kanssa yhteisten työolosuhteiden turvallisuuden
varmistamiseksi. Kohdassa S1-4 kuvattu Valmetin lähestymistapa
työterveyteen ja -turvallisuuteen sisältää prosessit toimittajien
työntekijöiden hallintaan omissa toiminnoissa ja
asiakasympäristöissä.
Valmetin työmaa-aliurakoitsijoiden ja toimittajien työterveys-,
-turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaprosessissa on alla
kuvatut vaiheet:
• Työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristövaatimukset otetaan
huomioon toimittajia valittaessa ja ne sisällytetään myös
ostosopimuksiin.
• Toimittajien työntekijöiden pitää suorittaa sekä Valmetin että
kyseisen työpaikan työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristöperehdytys ennen työn aloittamista.
• Riskinarviointien hyväksyntä, turvallisten työmenetelmien
tarkastelu ja työluvat käsitellään ennen työn toteuttamista.
• Säännöllisillä tarkastuksilla ja auditoinneilla varmistetaan, että
toimittajat noudattavat työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristövaatimuksia, ja tarvittaessa huolehditaan
parannustoimien toteuttamisesta.
• Valmet antaa tunnustusta ja palkitsee toimittajien työntekijöitä
hyvästä työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöasioiden
hoidosta ja antaa heille suoraa palautetta mahdollisesta
vaaroille altistavasta käyttäytymisestä tai vaarallisista
olosuhteista.
• Toimittajien työntekijöitä kannustetaan raportoimaan
työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöhavaintonsa ja
-parannusideansa sekä antamaan työterveys-, -turvallisuus-
ja ympäristöasioihin liittyvää palautetta muille työpaikan
työntekijöille.
• Toimittajiin liittyvät työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristöasioiden läheltä piti -tilanteet, tapaturmat ja
vahinkotapahtumat raportoidaan, tutkitaan ja
parannustoimista sovitaan.
• Toimittajien työntekijät osallistuvat työterveys-, -turvallisuus-
ja ympäristötoimintoihin, kuten turvallisuuskeskusteluihin.
• Valmet järjestää vuosittain useita keskeisille toimittajille
suunnattuja terveys-, turvallisuus- ja ympäristöpäiviä, joissa
vahvistetaan yhteistä sitoutumista ja odotuksia näissä asioissa,
tarkastellaan johtamiskäytäntöjä sekä jaetaan oppeja ja parhaita
käytäntöjä.
Kestävyysvaikutusten arviointi liiketoiminnan
muutostilanteissa
Valmet tekee kattavan kestävyysvaikutusten arvioinnin aina
liiketoiminnan merkittävissä muutostilanteissa. Tällaisia
muutoksia ovat esimerkiksi uuden toimipaikan tai verstaan
rakentaminen, olemassa olevan toimipaikan siirtäminen,
laajeneminen uudelle markkina-alueelle tai suuret
asiakasprojektit, joilla on tunnistettu merkittävä vaikutus
ympäristöön, ihmisiin tai paikallisyhteisöihin. Muutostilanteiden
kestävyysvaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon
maantieteelliset ja toimialakohtaiset riskit, jotka liittyvät
liiketoimintaetiikkaan, ihmisoikeuksiin ja ympäristöön.
Vaikutusarvioinnissa osallistetaan paikallisia sidosryhmiä ja
kuullaan paikallisyhteisöjen edustajia, työntekijöitä ja arvoketjun
työntekijöitä. Arviointien löydöksiä seurataan ja niitä pyritään
lieventämään järjestelmällisesti. Tulokset viedään johdon
arvioitaviksi. Vuonna 2025 suoritettiin kaksi
kestävyysvaikutusten arviointia liiketoiminnan muutostilanteissa.
Olennaisten vaikutusten hallinta
Hankintatoiminnon johtaja vastaa Valmetin liiketoiminta­
alueiden toimitusketjutoimintojen hallinnasta, mukaan lukien
kestävän toimitusketjun prosessista. Hän raportoi globaalin
toimitusketjun johtajalle.
Terveyden, turvallisuuden ja ympäristön sekä kestävän
toimitusketjun johtaja vastaa Valmetin liiketoiminta-alueiden
työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöoperaatioiden hallinnasta,
sekä työterveys-, -turvallisuus- ja ympäristöasioiden
hallintaprosessista. Hän raportoi globaalin toimitusketjun
johtajalle.
Kestävän kehityksen johtaja vastaa Valmetin ihmisoikeus-
sitoumuksen toimeenpanosta, kestävän kehityksen ohjelmasta ja
kestävää kehitystä koskevasta due diligence -viitekehyksestä. Hän
raportoi strategian ja transformaation johtajalle.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
93
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
S2-5 MDR-T
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset
vaikutukset lyhyesti
Tavoite
Tulosmittari
Perus-
vuosi
Perus-
arvo
Soveltamisala
Edistyminen vuonna 2025
Tavoitteen seuranta
Liittyvä
toimintaperiaate
Työolot ja muut
työhön liittyvät
oikeudet
Työehtosopimusneuvottelut,
yhdistymisvapaus,  riittävä palkka ja
työaika
Työolosuhteita, terveyttä ja
turvallisuutta parantavat toimenpiteet
Haavoittuvassa asemassa olevia
työtekijöitä koskevat riskit
Mahdollisuus riittäviin asuin- ja
hygieniaolosuhteisiin
Vähintään yksi ihmisoikeusvaikutusten
arviointi vuodessa omissa toiminnoissa ja
arvoketjun ylävirrassa tunnistettujen
riskien perusteella
Tehtyjen arviointien lukumäärä
2017
1
Omat toiminnot ja
arvoketjun ylävirta
Valmet suoritti laajoja
ihmisoikeusvaikutusten
arviointeja, jotka kattoivat yhden
asiakastyömaan ja neljä
alihankkijaa
Vuosittain kestävän
kehityksen toiminnossa
Toimittajien toimintaohje,
Ihmisoikeussitoumus
Vähintään 40 toimittajien
kestävyysauditointia vuodessa
Tehtyjen toimittajien
kestävyysauditointien määrä
2022
45
Arvoketjun ylävirta
Valmetin toimittajille tehtiin 57
(45) kolmannen osapuolen
suorittamaa auditointia
Kuukausittain
hankintatoiminnon 
johtoryhmässä
Toimittajien toimintaohje
Vuoden 2025 loppuun mennessä 75 %
toimittajista hankintamenojen perusteella
on allekirjoittanut Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen allekirjoittaneiden
toimittajien prosenttiosuus
hankintamenojen perusteella
2025 1
0 %
Arvoketjun ylävirta
Vuoden 2025 loppuun mennessä
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen
allekirjoittaneiden toimittajien
prosenttiosuus hankintamenojen
perusteella oli 77 %
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon
johtoryhmässä
Toimittajien toimintaohje
Vuoden 2026 loppuun mennessä 90 %
toimittajista hankintamenojen perusteella
on allekirjoittanut Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen
Valmetin Toimittajien
toimintaohjeen allekirjoittaneiden
toimittajien prosenttiosuus
hankintamenojen perusteella
2025
77 %
Arvoketjun ylävirta
Uusi tavoite asetettiin vuonna
2025. Tavoitteen etenemisestä
raportoidaan ensimmäistä
kertaa vuonna 2026
Kvartaaleittain
hankintatoiminnon
johtoryhmässä
Toimittajien toimintaohje
40 kestävän kehityksen due diligence
toimenpidettä (toimittaja-auditoinnit,
vaikutusarvioinnit, arvoketjun
työntekijöiden osallistaminen) korkean
riskin toiminnoille vuodessa
Tehtyjen due diligence
toimenpiteiden määrä
2025
58 %
Arvoketju
Uusi tavoite asetettiin vuonna
2025. Tavoitteen etenemisestä
raportoidaan ensimmäistä
kertaa vuonna 2026
Vuosittain kestävän
kehityksen toiminnossa
Toimittajien toimintaohje,
Ihmisoikeussitoumus
Altistuminen terveys- ja
turvallisuusriskeille
Työolosuhteita, terveyttä ja
turvallisuutta parantavat toimenpiteet
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ja alihankittujen työntekijöiden
tapaturmien lukumäärän väheneminen,
joiden työtä tai työpaikkaa Valmet
hallinnoi
Kirjattavien työtapaturmien
lukumäärä
2022
87
Omat toiminnot
omissa ja asiakkaiden
toimipaikoissa
Pohjois-Amerikka 1 (1)
Latinalainen Amerikka 24 (13)
EMEA 36 (34)
Kiina 4 (3)
Aasian ja Tyynenmeren alue
2 (0)
YHTEENSÄ 67 (51)
Kuukausittain liikkeen­
johdon raportointi- ja
arviointiprosesseissa
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden
ja alihankittujen työntekijöiden
tapaturmien esiintymistiheyden
väheneminen, joiden työtä tai työpaikkaa
Valmet hallinnoi
Kokonaistapaturmataajuus (Total
Recordable Injury Frequency,
TRIF)
2022
4,7
Omat toiminnot
omissa ja asiakkaiden
toimipaikoissa
Vuonna 2025 kokonais-
tapaturmataajuus (TRIF) laski
4,2:een (4,8)
Kuukausittain liikkeen­
johdon raportointi- ja
arviointiprosesseissa
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka
Vähintään 25 toimittajien työterveys-,
-turvallisuus- ja ympäristötapahtumaa
vuodessa
Toimittajien työterveys-,
-turvallisuus- ja ympäristö­
tapahtumien määrä
2024
27
Sopimussuhteiset
työntekijät omissa
toiminnoissa omissa
ja asiakkaiden toimi­
paikoissa
Vuonna 2025 järjestettiin 29
(27) aliurakoitsijoiden
työterveys-, -turvallisuus- ja
ympäristötapahtumaa
Kuukausittain
työterveyden,
-turvallisuuden ja
ympäristön sekä kestävän
toimitusketjun
johtoryhmässä
Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikka,
Toimittajien toimintaohje
1 Valmet on ottanut käyttöön uuden Toimittajien toimintaohjeen, joka korvaa aiemman Vastuullisen alihankinnan politiikan. Tavoite on uudistettu ja perusarvo asetettu nollaan 1.1.2025.
Valmet on asettanut taulukossa mainitut tavoitteet arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten
vähentämiseksi ja myönteisten vaikutusten edistämiseksi.
Taulukossa luetellut absoluuttiset ja suhteelliset tavoitteet liittyvät
Ihmisoikeussitoumuksen, Terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöpolitiikan ja Toimittajien toimintaohjeen tavoitteisiin.
Tavoitteet asetettiin osana Valmetin strategian ja
vuosisuunnittelun prosessia, joka toteutetaan kaikissa Valmetin
liiketoiminta-alueissa ja toiminnoissa. Valmet kävi
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
94
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
vuorovaikutusta arvoketjun työntekijöiden kanssa tavoitteiden
toimeenpanon aikana. Arvoketjun työntekijät eivät olleet mukana
tavoitteiden asettamisessa tai niiden etenemisen seurannassa.
Toimittajien toimintaohjeeseen ja toimittajien auditointeihin
liittyvät tavoitteet asetettiin hankintatoiminnon toimesta, ja niitä
seurataan hankinnan johtoryhmässä. Toimittajien toiminta­
ohjeeseen liittyvä tavoitteet, jotka asetettiin vuonna 2025, olivat
seurausta Toimittajien toimintaohjeen uusimisesta. Nämä
tavoitteet korvaavat edellisen, vuonna 2024 esitellyn tavoitteen,
joka liittyi Vastuullisen alihankinnan politiikkaan.
Kestävän kehityksen toiminto on asettanut ihmisoikeus-
vaikutusten arviointiin liittyvän tavoitteen ja seuraa sen
toteutumista. Terveyden, turvallisuuden ja ympäristön sekä
vastuullisen toimitusketjun toiminto on asettanut terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.
Vuonna 2025 kestävän kehityksen tiimi asetti uuden tavoitteen,
joka liittyy kestävän kehityksen due diligence toimenpiteiden
määrään vuodessa arvoketjussa. Tavoitteen etenemisestä
raportoidaan ensimmäistä kertaa vuoden 2026 osalta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
95
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Hallintotapatiedot
G1: Liiketoiminnan harjoittaminen
Hallintotapa
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
ESRS 2 GOV-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa GOV-1.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus olennaisten liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
ESRS 2 IRO-1
Nämä tiedot on ilmoitettu ESRS 2:n kohdassa IRO-1.
Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet
G1-1 MDR-P
Valmetilla on Toimintaohje (Code of Conduct), Korruption­
torjuntapolitiikka, Tunnista liikekumppanisi -politiikka,
Kansainvälisen kaupankäynnin vaatimustenmukaisuusohje,
Väärinkäytösten raportointiohje ja Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct), joiden avulla hallitaan seuraavia
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia:
• Yrityskulttuurin edistämistoimenpiteet (tosiasiallinen
myönteinen vaikutus)
• Eettisen yrityskulttuurin puuttuminen (mahdollinen kielteinen
vaikutus)
• Turvallinen ympäristö huolenaiheiden esiintuomiseen
(tosiasiallinen myönteinen vaikutus)
• Toimet väärinkäytösten ilmoittajia vastaan (mahdollinen
kielteinen vaikutus)
• Asianmukaiset toimet korruption ja lahjonnan estämiseksi
(tosiasiallinen myönteinen vaikutus)
• Riittämättömät toimet korruption ja lahjonnan estämiseksi
(mahdollinen kielteinen vaikutus)
• Työllisyyttä edistävä ja kestävän kehityksen mukainen
liiketoiminta (tosiasiallinen myönteinen vaikutus)
• Maksukäytäntöjen noudattamatta jättäminen (mahdollinen
kielteinen vaikutus).
Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct)
Valmetin Toimintaohjeessa määritellään yrityskulttuurille
asetetut vaatimukset ja odotukset, mukaan lukien
liiketoimintaperiaatteet, jotka koskevat lakien ja säädösten
noudattamista, reilua kilpailua, korruptionvastaista toimintaa,
väärinkäytösten raportointia sekä Valmetin omaisuuden
suojaamista. Toimintaohje kattaa myös ihmisiin, yhteiskuntaan ja
ympäristöön liittyviä aiheita, kuten ihmisoikeudet, yhtäläiset
mahdollisuudet, monimuotoisuuden ja osallisuuden,
kunnioittavan työympäristön, terveyden, turvallisuuden ja
hyvinvoinnin, ympäristötehokkuuden, ilmaston ja kiertotalouden
sekä kestävän toimitusketjun. Toimintaohje koskee kaikkia
Valmetin työntekijöitä ja se on julkaistu 27 kielellä Valmetin
intranetissä ja verkkosivuilla. Valmetin toimitusjohtaja on
organisaation ylin taso, joka on vastuussa Toimintaohjeen
toteuttamisesta.
Valmetin Korruptiontorjuntapolitiikka
Valmetin Korruptiontorjuntapolitiikassa määritellään
vaatimukset, säännöt ja toimintatavat, joilla varmistetaan, että
kaikki Valmetin työntekijät ja Valmetin puolesta toimivat
henkilöt ymmärtävät ja noudattavat kaikessa Valmetin
toiminnassa kaikkia soveltuvia korruption vastaisia lakeja, eivätkä
osallistu lahjontaan tai korruptioon missään muodossa. Se koskee
kaikkia Valmetin työntekijöitä ja henkilöitä, jotka toimivat
Valmetin puolesta. Valmetin toimitusjohtaja on organisaation
ylin taso, joka on vastuussa politiikan toteuttamisesta.
Valmetin Tunnista liikekumppanisi -politiikka
Valmetin Tunnista liikekumppanisi -politiikka määrittää
vaatimukset ja menettelytavat, joilla varmistetaan, että Valmet
tietää kenen kanssa se harjoittaa liiketoimintaa. Politiikan
tavoitteena on riskien vähentäminen ja sovellettaviin lakeihin ja
säädöksiin kohdistuvien rikkomusten ehkäiseminen esimerkiksi
pakotteiden osalta. Politiikka on tarkoitettu vain Valmetin
sisäiseen käyttöön ja jokaisen Valmetin työntekijän tulee
noudattaa sitä. Valmetin talousjohtaja on organisaation ylin taso,
joka on vastuussa politiikan toteuttamisesta.
Valmetin Väärinkäytösten raportointiohje
Valmetin Väärinkäytösten raportointiohjeessa kuvataan, kuinka
Valmetin sisällä voidaan tuoda esiin mahdollisia väärinkäytöksiä
koskevia huolenaiheita ja määritellään väärinkäytösten
tutkintaprosessi. Se takaa myös väärinkäytösten ilmoittajien
suojelun ja sisältää yksityiskohtaisia tietoja siitä, miten heitä
suojellaan. Raportointiohje koskee kaikkia Valmetin
työntekijöitä. Talousjohtaja, lakiasiainjohtaja ja henkilöstö-,
viestintä- ja kulttuurijohtaja ovat organisaation ylin taso, joka
vastaa raportointiohjeen toteuttamisesta.
Valmetin Kansainvälisen kaupankäynnin
vaatimustenmukaisuus -ohje
Valmetin Kansainvälisen kaupankäynnin vaatimustenmukaisuus
-ohje määrittää vaatimukset ja prosessit, joilla varmistetaan, että
Valmet noudattaa kaikkia soveltuvia kansainvälisiä ja kansallisia
lakeja ja säännöksiä, jotka ohjaavat tavaroiden, palveluiden ja
teknologioiden kauppaa. Tällaisia säännöksiä ovat esimerkiksi
vientivalvonta- ja tullisäännökset. Valmetin johtoryhmä on
hyväksynyt ohjeen.
Valmetin Toimittajien toimintaohje
(Supplier Code of Conduct)
Toimittajien toimintaohjeessa määritellään kestävän kehityksen
mukaista toimintaa koskevat vaatimukset, joita toimittajien tulee
noudattaa. Toimittajat ovat velvollisia varmistamaan, että kaikki
niiden vakinaisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevat
työntekijät sekä niiden toimittajat ja alihankkijat ymmärtävät
toimintaohjeen vaatimukset ja noudattavat niitä. Toimintaohjeen
sisältöä ja vaatimuksia on kuvattu tarkemmin kohdassa S2-1.
Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittaminen
Valmetin päivittäistä toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet, joita
ovat muun muassa Valmetin Toimintaohje (Code of Conduct) ja
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
96
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
siihen liittyvät politiikat. Nämä periaatteet muodostavat Valmetin
eettisen yrityskulttuurin ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen
perustan. Valmetin politiikat, liiketoimintaprosessit, menettelyt,
ohjeet, työohjeet ja asiakirjamallit on tallennettu ja niitä
hallinnoidaan Valmetin ohjetietokannassa (Valmet Handbook),
joka on kaikkien Valmetin työntekijöiden saatavilla.
Valmetin Toimintaohje ohjaa Valmetin työntekijöiden ja
liikekumppaneiden toimintaa ja päätöksentekoa. Sen hyväksyy
Valmetin hallitus. Valmetin Toimintaohje kattaa muun muassa
seuraavat aihealueet: Valmetin sitoutuminen tinkimättömyyteen,
lakien noudattaminen, konsernin omaisuuden ja henkilötietojen
suojaaminen, korruption estäminen, ihmisoikeuksien
kunnioittaminen, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, laatu sekä
ympäristöasiat. Toimintaohje koskee kaikkia, kaikkialla ja joka
päivä. Toimintaohje sisältää viittauksia Valmetin tärkeimpiin
toimintaperiaatteisiin ja muihin liiketoimintaan liittyviin
ohjeisiin, joita Valmetin työntekijöiden on noudatettava.
Valmetin eettisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan ohjelma
varmistaa, että kaikki työntekijät ymmärtävät vastuunsa
korkeatasoisen yrityskulttuurin ylläpitämisestä ja liiketoiminnan
harjoittamisesta eettisesti ja laillisesti. Ohjelman tarkoituksena on
luoda ja kehittää eettistä yrityskulttuuria. Tämä toteutetaan
luomalla ja jalkauttamalla tavoitetta tukevia toimintaperiaatteita
ja prosesseja. Valmet on perustanut eettistä ja vaatimusten­
mukaista toimintaa edistävän verkoston varmistamaan, että
eettisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan ohjelma kattaa kaikki
Valmetin liiketoiminta-alueet. Lisäksi se varmistaa, että eettistä
liiketoimintaa koskevat vaatimukset sekä eettisen ja
vaatimustenmukaisen toiminnan ohjelman uudistukset viestitään
koko Valmetissa.
Valmetilla on yhtiön riskienhallintatoiminnon hallinnoima
konsernitason yritysriskien hallintaprosessi, joka kattaa kaikki
Valmetin toiminnot. Vuonna 2025 Valmet toteutti erillisen
eettisiä ja vaatimustenmukaisuuden vastaisia riskejä kartoittavan
riskiarvion, jossa käsiteltiin muun muassa eettistä
toimintakulttuuria, korruptiota ja lahjontaa, väärinkäytösten
ilmoitusprosessia ja liikekumppanien tunnistamista. Vuonna
2025 sisäinen tarkastus toteutti tarkastuksen seitsemässä (4)
Valmetin toimipaikassa, kattaen myös korruption estämisen ja
väärinkäytösten raportoinnin tehokkuuden arvioinnin.
Valmet tarjoaa työntekijöilleen koulutusta Toimintaohjeesta
(Code of Conduct) ja viestii siitä kaikkien käytettävissä olevien
sisäisten kanavien kautta kertoakseen työntekijöille konsernin
yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvistä
odotuksista ja vaatimuksista. Uudistettu Toimintaohje julkaistiin
vuoden 2023 lopussa, ja vuonna 2025 keskityttiin varmistamaan,
että kaikki Valmetin työntekijät tuntevat Toimintaohjeen
vaatimukset ja ovat sitoutuneet noudattamaan niitä.  Vuoden
2025 lopussa sen oli suorittanut 97 (98) prosenttia työntekijöistä.
100 (100) prosenttia Valmetin johtoryhmän ja 75 prosenttia
hallituksen jäsenistä suoritti Toimintaohjeen verkkokurssin (2025
oli ensimmäinen vuosi, jolloin hallitus suoritti kurssin). Joissakin
toimipaikoissa koulutus järjestettiin lähiopetuksena
tehdastyöntekijöille, joilla ei ollut mahdollisuutta käyttää
tietokonetta. Verkkokurssi kattaa eettiset liiketoimintakäytännöt,
Toimintaohjeen sisällön ja mahdollisten epäeettiseen
käyttäytymiseen tai väärinkäytöksiin liittyvien huolenaiheiden
raportointimenettelyn. Se on pakollinen kaikille Valmetin
työntekijöille, ja kaikkien on suoritettava se joka toinen vuosi.
Verkkokurssin suorittamisprosentit poimitaan Valmetin
henkilöstöhallintojärjestelmästä.
Vuonna 2024 Valmet suoritti riskiarvioinnin tunnistaakseen
toiminnot ja liiketoiminta-alueet, joilla on suurempi riski joutua
osallisiksi lahjonta- tai korruptiotilanteisiin. Tulos oli, että näitä
toimintoja ovat liiketoimintalinjojen ja alueiden johto, myynti- ja
hankintatoiminnot tietyissä maissa sekä logistiikkatoiminto.
Vuonna 2025 Valmet jatkoi henkilöstön koulutuksia näissä
toiminnoissa ja liiketoiminta-alueilla Valmetin korruption­
torjuntaa koskevan verkkokurssin avulla.
Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu
Valmet kannustaa työntekijöitään ja sidosryhmiään tuomaan
esille mahdollisia Toimintaohjeen rikkomuksia, epäeettisiä
liiketoimintatapoja tai muita väärinkäytöksiä koskevia
huolenaiheita. Työntekijöitä kehotetaan ilmoittamaan epäillyistä
väärinkäytöksistä ja epäkohdista omalle esihenkilölleen, muulle
johdolle, henkilöstöhallinnolle tai suoraan lakiasiaintoiminnolle,
eettisen ja vaatimustenmukaisen toiminnan toiminnolle ja
sisäiselle tarkastukselle. Lisäksi Valmetilla on käytössä
kolmannen osapuolen ylläpitämä raportointikanava TrustLine,
jonka kautta epäiltyjä väärinkäytöksiä voi raportoida
luottamuksellisesti ja halutessaan nimettömänä. TrustLine on
kenen tahansa käytettävissä vuorokauden ympäri Valmetin
intranetissä ja ulkoisella verkkosivustolla, ja raportin voi tehdä
internetissä tai puhelimitse. Valmet vastaanottaa sekä sisäisten
että ulkoisten sidosryhmien raportteja.
Valmet ei hyväksy vastatoimia henkilöitä kohtaan, jotka ovat
vilpittömässä mielessä ilmoittaneet epäillystä väärinkäytöksestä
tai avustaneet tutkinnassa. Jos ilmoittaja kokee joutuneensa
vastatoimien kohteeksi, häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä
suoraan sisäisen tarkastuksen johtajaan. Kaikista vastatoimista
ilmoitetaan myös Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Tutkiessaan mahdollisia väärinkäytöksiä, kuten korruptiota tai
lahjontaa koskevia väitteitä tai epäilyjä Valmet noudattaa
Väärinkäytösten raportointiohjettaan. Ohjeessa kuvatulla
prosessilla varmistetaan, että kaikki prosessin piiriin kuuluvat
ilmoitukset tutkitaan nopeasti, riippumattomasti ja
puolueettomasti. Ohjeessa linjataan, että raportointijärjestelmää
ja raporttien käsittelyprosessia hallinnoivat eettisen ja
vaatimustenmukaisen toiminnan toiminto sekä sisäinen
tarkastus. Ohjeessa edellytetään, että tutkintaa johtaa puolueeton
henkilö tai yksikkö. Henkilöt, jotka ovat tai saattavat olla
osallisina väitetyssä väärinkäytöksessä, eivät saa osallistua
tutkintaan. Ohje sisältää yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten
tutkinta hoidetaan, miten mahdollisista seuraamuksista ja
jatkotoimista päätetään ja miten tutkinnan lopputuloksesta
ilmoitetaan ilmoittajalle. Väärinkäytösten raportointiohjeen
lisäksi Valmetilla on tutkinnan mallipohja, jossa on ohjeet siitä,
miten tapausten tutkinta tulee suunnitella ja miten tutkinta tulee
suorittaa ja dokumentoida. Molemmat ovat kaikkien
työntekijöiden saatavilla Valmetin intranetissä. Koko prosessi on
EU:n direktiivin 2019/1937 ja sen kansallisten täytäntöönpano-
säädösten vaatimusten mukainen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
97
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Vuonna 2025 Valmet uudisti toimintamallinsa, minkä johdosta
väärinkäytösten tutkintaprosessia valvovan Valmetin
vaatimustenmukaisuuskomitean rakennetta uudelleenarvioitiin ja
päivitettiin. Ennen vuoden 2025 toimintamallin uudistusta
Valmetilla oli viisi alueellista valiokuntaa vastaten aiempaa
alueorganisaatiomallia sekä konsernitason vaatimusten-
mukaisuusvaliokunta. Vaatimustenmukaisuusvaliokunta-
rakenteen uudelleenarvioinnin jälkeen Valmet perusti kahdeksan
vaatimustenmukaisuusvaliokuntaa liiketoiminta-alueille ja
kestävän kehityksen due diligence- ja vaatimustenmukaisuus-
valiokunnan. Olemassa olleen konsernitasoisen vaatimusten-
mukaisuusvaliokunnan toiminta jatkui muuttumattomana.
Vuoden 2025 muutoksien jälkeen Valmetilla on yhteensä
kymmenen vaatimustenmukaisuusvaliokuntaa (6).
Valmetin vaatimustenmukaisuusvaliokunnat varmistavat, että
seurantatoimet ja korjaavat toimenpiteet ovat tehokkaita ja
perustuvat kunkin tapauksen tosiseikkoihin. Liiketoiminta-
alueiden vaatimustenmukaisuusvaliokunnilla on valtuudet
päättää omien tutkittujen tapaustensa seurantatoimista ja panna
ne täytäntöön. Kestävän kehityksen due diligence- ja
vaatimustenmukaisuusvaliokunta päättää lieventävistä toimista
tapauksissa, joissa on havaittu esimerkiksi terveyteen ja
turvallisuuteen, ympäristömääräysten noudattamiseen tai
ihmisoikeuksiin liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai poikkeamia.
Konsernitason vaatimustenmukaisuusvaliokunta varmistaa, että
liiketoiminta-alueet ovat tutkineet, käsitelleet ja päättäneet
raportoidut tapaukset asianmukaisesti ja että niiden määrittämät
seurantatoimet ovat yhtiön käytäntöjen mukaisia. Asiat, joita ei
voida luonteensa tai mahdollisten eturistiriitojen vuoksi käsitellä
liiketoiminta-alueissa, siirretään konsernitason vaatimusten­
mukaisuusvaliokunnan käsiteltäväksi. Lisäksi on sovittu,
minkälaiset tapaukset raportoidaan toimitusjohtajalle ja/tai
Valmetin hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Vuonna 2025
hallituksen tarkastusvaliokunnalle raportoitiin 3 (4) tapausta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
98
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Toimien toteuttaminen liiketoiminnan harjoittamiseen kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja kyseisten toimien vaikuttavuus
G-1 MDR-A
Olennaiset
kestävyysaiheet
Liittyvät olennaiset
vaikutukset
Toimet
Odotettu tulos
Soveltamisala
Aikahorisontti
Kohdennetut resurssit
Edistyminen toimissa
Liittyvä tavoite
(jos sovellettavissa)
Yrityskulttuuri
Yrityskulttuurin
edistämistoimenpiteet
Toimintaohjeen verkkokurssi
työntekijöille
Valmetin oma työvoima on
sitoutunut eettiseen ja
lainmukaiseen
yrityskulttuuriin
Omat toiminnot
Jatkuva
Eettistä ja
vaatimustenmukaista
toimintaa edistävä
toiminto, henkilöstö­
hallinto, esihenkilöt
Toimintaohje verkkokurssi
on kaikkien työntekijöiden
saatavilla Valmetin
intranetissä, ja 97 (98) %
on suorittanut
verkkokurssin vuoden  2025
loppuun mennessä
100 % työntekijöistä on
suorittanut Valmetin
uudistetun
toimintaohjeen
verkkokurssin
Eettisen toiminnan ja
vaatimustenmukaisuuden verkosto
Eettisen toiminnan ja
vaatimustenmukaisuuden
tietoisuuden lisääminen
läpi organisaation
Omat toiminnot
Jatkuva
Eettistä ja vaatimusten­
mukaista toimintaa
edistävä toiminto
Verkoston kokouksia
pidettiin kolme vuonna
2025
Ei sovellettavissa
Korruptio ja
lahjonta
Asianmukaiset toimet
korruption ja lahjonnan
estämiseksi
Arvio toiminnoista, joissa lahjonnan ja
korruption riski on kohonnut suoritettu
2024. Jatkuva kouluttaminen
tunnistetuille riskiryhmille.
Koulutuksien
kohdistaminen
asianmukaisille toiminnoille
Omat toiminnot
Jatkuva
Eettistä ja
vaatimustenmukaista
toimintaa edistävä
toiminto
Edistyy suunnitellusti
Ei sovellettavissa
Eettisen toiminnan ja vaatimusten­
mukaisuuden riskiarvio sisältäen
korruptiota ja lahjontaa koskevien
riskien arvion.
Asianmukaiset
kontrollitoimet korruption
ja lahjonnan ehkäisyyn
Omat toiminnot
Jatkuva
Eettistä ja
vaatimustenmukaista
toimintaa edistävä
toiminto
Riskiarvio laadittu
Ei sovellettavissa
Taulukossa luetelluilla keskeisillä toimilla puututaan yritys­
kulttuuriin sekä korruptioon ja lahjontaan liittyviin olennaisiin
vaikutuksiin. Toimet ovat linjassa Valmetin Toimintaohjeen
tavoitteiden kanssa.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan
G1 MDR-T
Olennainen
kestävyysaihe
Liittyvät olennaiset vaikutukset
Tavoite
Tulosmittari
Perusvuosi
Perusarvo
Soveltamisala
Edistyminen vuonna
2025
Liittyvä
toimintaperiaate
Yrityskulttuuri
Yrityskulttuurin kehittämistoimenpiteet
100 % työntekijöistä on
suorittanut Valmetin
uudistetun
toimintaohjeen
verkkokurssin vuoteen
2026 mennessä
Toimintaohjeen
verkkokurssin
suorittaneiden
työntekijöiden
prosenttiosuus
2023
(aiempi versio
toimintaohjeen
verkkokurssista)
89 %
Omat toiminnot
Toimintaohjeen
verkkokurssin
suoritustaso oli
97 (98) %
Valmetin Toimintaohje
(Code of Conduct)
Valmet on asettanut taulukossa mainitut tavoitteet vähentääkseen
kielteisiä vaikutuksia ja edistääkseen myönteisiä vaikutuksia,
jotka liittyvät hyvään yrityskulttuuriin. Tavoitteet ovat osa
Valmetin lakitoiminnon 2025 tavoitteita. Niiden toteutuksesta
vastaavat yhteistyössä eettistä ja vaatimustenmukaista toimintaa
edistävä toiminto, henkilöstöhallinto sekä esihenkilöt. Tavoitteet
asetettiin Valmetin konsernitason vaatimustenmukaisuus-
valiokunta, joka valvoo tavoitteiden edistymistä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
99
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Suhteet toimittajiin
G1-2
Valmetin globaalin toimitusketjun toiminto hallinnoi Biomate­
riaaliratkaisut ja palvelut -segmentin suoria hankintoja sekä kaikkia
epäsuoria ja logistiikan hankintoja maailman­laajuisesti.
Prosessitehokkuusratkaisut -segmentin suoria hankintoja ei ole
keskitetty niiden vahvan liiketoiminta­integraation sekä vähäisten
synergiaetujen vuoksi.
Toimittajasuhteiden hallintaohjelma (Supplier Relationship
Management Program), on Valmetin järjestelmällinen tapa hallita
ja kehittää toimittajasuhteitaan ennakoivan vuorovaikutuksen,
kaksisuuntaisen suorituskyvyn seurannan ja riskien minimoinnin
avulla yrityksen arvon optimoimiseksi. Valmetin tavoitteena on
kehittää molempia osapuolia hyödyttäviä toimittajasuhteita.
Valmet kehittää ja hallinnoi toimittajasuhteita varmistaakseen, että
sen tarjonta vastaa kysyntää. Valmetin globaali toimitusketju pyrkii
ehkäisemään toimittajakantaan liittyviä riskejä mahdollisimman
kattavasti. Riskejä lievennetään järjestelmällisellä toimittaja­
suhteiden hallinnalla ja selkeällä viestinnällä. Tällaisia riskejä voivat
olla esimerkiksi toimittajien liiketoiminnan jatkuvuus ja
taloustilanne sekä toimittajien kapasiteetti, logistiikka, toimitusten
viivästyminen ja laatuongelmat, kestävyysohjeiden noudattamatta
jättämisestä johtuvat maineriskit, oikeudelliset ja immateriaali­
oikeuksiin liittyvät riskit sekä kustannusinflaatiosta johtuvat
kannattavuus­riskit. Lisäksi riskejä hallitaan välttämällä toimittajien
monopoliasemaa, ottamalla toimitusketju ja toimittajat mukaan
toimintaan varhaisessa vaiheessa, tekemällä kestäviä sopimuksia,
käyttämällä sopivia ja luotettavia toimittajia, seuraamalla tilauksia
ja laatua sekä auditointien ja koulutuksen avulla.
Valmetin yleisissä maksupolitiikoissa määritellään kaikkia
Valmetin yksiköitä koskevat yhtenäiset ohjeet toimittajien
maksustrategioille ja -tavoille. Valmet pyrkii aina maksamaan
laskut viimeistään eräpäivänä. Valmetin maksukäytännöt on
kuvattu kohdassa G1-6.
Valmet tekee kaikille uusille suorille toimittajille kestävyysriskien
arvioinnin, jossa käytetään ympäristö- ja sosiaalisia asioita koskevia
kriteereitä. Arviointikriteerit perustuvat Valmetin Toimittajien
toimintaohjeeseen (Supplier Code of Conduct) sisältyviin
vaatimuksiin, jotka kattavat liiketoiminnan eettisyyden,
vaatimustenmukaisuuden, ihmisoikeudet ja työntekijöiden
oikeudet, työturvallisuuden, ilmasto- ja ympäristöasioiden
hallinnan sekä tuotteiden vaatimusten­mukaisuuden ja
turvallisuuden. Valmet on sisällyttänyt ympäristö- ja sosiaaliasioita
koskevat kriteerit menettely­tapoihinsa ja niihin liittyviin
prosesseihin varmistaakseen, että ympäristöä ja ihmisoikeuksia
kunnioitetaan ja edistetään koko arvoketjussa.
Kyseisiä menettelytapoja, prosesseja ja toimia on kuvattu
tarkemmin kohdissa S2-1 ja S2-4.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen
G1-3
Valmetilla on nollatoleranssi kaikenlaisen korruption ja lahjonnan
suhteen. Valmet on sitoutunut harjoittamaan kaikkea toimintaansa
lahjonnan ja korruption vastaisten lakien mukaisesti ja estämään
korruptiota ja lahjontaa. Valmetin lähestymistapa korruption
estämiseen on esitetty Toimintaohjeessa ja siihen liittyvässä
Korruptiontorjunta­politiikassa, jossa lahjonta ja korruptio
kielletään yksiselitteisesti. Valmetin Korruptiontorjuntapolitiikassa
määritellään säännöt ja menettelyt, joilla varmistetaan, että kaikki
Valmetin työntekijät ja Valmetin puolesta toimivat henkilöt
ymmärtävät ja noudattavat kaikkia sovellettavia korruption
vastaisia lakeja kaikessa Valmetin liiketoiminnassa.
Korruptiontorjuntapolitiikkansa lisäksi Valmetilla on Korruption­
torjuntaohje henkilöstön sisäiseen käyttöön. Ohjeessa on
yksityiskohtaisempia vaatimuksia ja ohjeita Valmetin työntekijöille
sen varmistamiseksi, että he eivät osallistu lahjontaan tai
korruptioon missään muodossa. Ohjetta päivitettiin vuonna 2025
sisällyttämään enemmän ohjeistusta rahanpesun ja terrorismin
rahoittamisen estämisestä. Valmetin Korruptiontorjuntapolitiikka
sisältää myös vaatimuksen tehdä väärinkäytösilmoitus
mahdollisista havaituista korruptio- tai lahjontatapauksista.
Valmetin Korruptiontorjuntapolitiikka on julkisesti saatavilla
Valmetin ulkoisella verkkosivustolla ja sisäisesti Valmetin
intranetissä. Korruptiontorjuntaohje on sisäisesti saatavilla
Valmetin intranetissä.
Jos Valmetin työntekijä havaitsee mahdollisen korruptio- tai
lahjontaväitteen tai -tapauksen, hänen tulee ilmoittaa siitä johonkin
Valmetin väärinkäytösten raportointikanavista. Valmetin
epäeettisen käytöksen ja väärinkäytösten (mukaan lukien
korruptio- ja lahjontatapaukset) ilmoitusprosessi on kuvattu
tarkemmin osiossa G1-1. Lisäksi mahdollisten korruptio- tai
lahjontatapausten tunnistaminen on osa sisäisiä tarkastuksia.
Kaikki vahvistetut korruptio- ja lahjontatapaukset raportoidaan
Valmetin toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Sen lisäksi, että Korruptiontorjuntapolitiikka ja -ohje ovat
Valmetin työntekijöiden saatavilla, kaikkien Valmetin
työntekijöiden pitää suorittaa pakollinen Toimintaohjekoulutus,
johon sisältyy korruptiota ja lahjontaa koskeva osio. Kyseinen
verkkokurssi päivitettiin vuonna 2024, ja sen suorittaminen on
pakollista kaikille Valmetin työntekijöille. Uusille työntekijöille
koulutus osoitetaan osana heidän perehdytysohjelmaansa. Vuoden
2025 lopussa sen oli suorittanut 97 (98) prosenttia työntekijöistä.
100 (100) prosenttia Valmetin johtoryhmän ja 75 prosenttia
hallituksen jäsenistä suoritti Toimintaohjeen verkkokurssin
(2025 oli ensimmäinen vuosi, jolloin hallitus suoritti kurssin).
Valmetilla on myös yksityiskohtaisempi korruptiontorjuntaa
koskeva verkkokurssi, joka päivitettiin vuonna 2024. Siinä käydään
tarkemmin läpi Valmetin korruptioon ja lahjontaan liittyvät
säännöt ja vaatimukset, ja se sisältää useita esimerkkitapauksia,
joiden avulla työntekijät voivat soveltaa sääntöjä käytännössä. Se
julkaistiin korruption ja lahjonnan riskiryhmiin kuuluville
toiminnoille marraskuussa 2024. Vuoden 2025 lopussa sen oli
suorittanut 90 (72) prosenttia riskiryhmiin kuuluvien toimintojen
työntekijöistä. Politiikassa ja verkkokurssilla ilmoitetaan selvästi,
mitä seuraamuksia korruptioon tai lahjontaan osallistumisesta on.
Kaikki verkkokurssin suorittamisprosentit poimitaan Valmetin
henkilöstöhallintojärjestelmästä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
100
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Mittarit ja tavoitteet
Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset
G1-4
Vahvistetut korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomiset
2025
2024
Tuomioiden määrä
0
0
Sakkojen määrä (euroa)
0
0
Vuonna 2025 ei tarvittu toimenpitei tä korruption tai
lahjonnanvastaisten sääntöjen tai menettelyjen rikkomusten
korjaamiseksi. Viimeisimmät korruptiontorjuntaa koskevien
lakien noudattamista koskevaan ohjelmaan tehdyt parannukset
on esitetty kohdassa G1-3.
Tuomioiden ja sakkojen määrät on poimittu Valmetin sisäisestä
riita-asiatietokannasta.
Maksukäytännöt
G1-6
Valmet maksaa toimittajien laskut keskimäärin 52 (53) päivän
kuluttua päivästä, josta sopimusperusteista maksuaikaa aletaan
laskea.
Valmetin yleiset ostoehdot on päivitetty vuonna 2025, ja
maksuehdot ovat 90 (60) päivää kaikille toimittajille kaikilla
maantieteellisillä alueilla. Maksuehdot voivat vaihdella
olosuhteiden mukaan, ja esimerkiksi pienille toimittajille voidaan
myöntää lyhyempiä maksuaikoja. Keskimäärin 99 (98) prosenttia
Valmetin vastaanottamista laskuista noudattavat 90 (60) päivän
tai sitä lyhyempiä maksuehtoja.
Yllä mainitut tiedot perustuvat dataan, joka kattaa arviolta
79 (75) prosenttia Valmetin suorista ja epäsuorista ostoista.
Valmet ei ole osapuolena missään maksuviivästyksiä koskevissa
oikeudenkäynneissä.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
101
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennaisuus
kaksoisolennaisuus­
analyysin perusteella
Sijainti kestävyys-
selvityksessä
(sivunumero)
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence
-prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
Olennainen
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 (28)
taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää
riskiä koskevat laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
-
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan
ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Epäolennainen
-
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään
toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
-
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan
iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
Epäolennainen
-
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14
kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Olennainen
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen
ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan
g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohdan d–g alakohdat ja 12
artiklan 2 kohta
Olennainen
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
Olennainen
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5 ja taulukon 2
indikaattori 5
Olennainen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
102
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennaisuus
kaksoisolennaisuus­
analyysin perusteella
Sijainti kestävyys-
selvityksessä
(sivunumero)
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
Olennainen
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40–43 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
Olennainen
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja
Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 5 artiklan 1
kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1
kohta
Olennainen
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohdat
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
Olennainen
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja päästö-
hyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU)
2021/1119 2 artiklan
1 kohta
Epäolennainen
-
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville
fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 II kohta,
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Vaiheittain käyttöön
-
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a
alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijainti-
paikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen
riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta;
Lomake 5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut,
joihin kohdistuu fyysinen riski
Vaiheittain käyttöön
-
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo
eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta;
Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden
energiatehokkuus
Vaiheittain käyttöön
-
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
Vaiheittain käyttöön
-
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään
päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan
E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja
siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 8, taulukon 2
indikaattorit 1, 2 ja 3
Epäolennainen
-
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
103
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennaisuus
kaksoisolennaisuus­
analyysin perusteella
Sijainti kestävyys-
selvityksessä
(sivunumero)
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat
9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Olennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Epäolennainen
-
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Epäolennainen
-
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2
Epäolennainen
-
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa
kohti laskettuna 29 kohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1
Epäolennainen
-
ESRS 2 SBM3 - E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Olennainen
ESRS 2 SBM3 - E4
16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Olennainen
ESRS 2 SBM3 - E4
16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Olennainen
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b
alakohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Olennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toiminta-
periaatteet 24 kohdan c alakohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Olennainen
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta 
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 13
Epäolennainen
-
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte 39 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 9
Epäolennainen
-
ESRS 2- SBM3 - S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 13
Olennainen
ESRS 2- SBM3 - S1
Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g
alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 12
Olennainen
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit
ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 11
Olennainen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
104
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennaisuus
kaksoisolennaisuus­
analyysin perusteella
Sijainti kestävyys-
selvityksessä
(sivunumero)
ESRS S1-1
Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä
23 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 1
Olennainen
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 5
Olennainen
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan
b ja c alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi
menetettyjen päivien määrä 88 kohdan
e alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 3
Vaiheittain käyttöön
-
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97
kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 8
Olennainen
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 7
Olennainen
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1
indikaattori 10 ja taulukon 3
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava
lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa 11 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3
indikaattorit 12 ja 13
Olennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Olennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattorit 11 ja 4
Olennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Olennainen
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita
koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
105
|  KESTÄVYYSRAPORTTI
Tiedonantovaatimus ja
siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennaisuus
kaksoisolennaisuus­
analyysin perusteella
Sijainti kestävyys-
selvityksessä
(sivunumero)
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Olennainen
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
-
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n
periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
-
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
-
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 9 ja taulukon 1
indikaattori 11
Epäolennainen
-
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17
kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II;
delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta
Epäolennainen
-
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 14
Epäolennainen
-
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan
b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 15
Epäolennainen
-
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan
d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 6
Olennainen
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan
a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
Olennainen
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 16
Olennainen
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
106
|  TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
31.12. ja 1.1.–31.12.
Milj. euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Saadut tilaukset
5 216
5 837
4 955
5 194
4 740
Tilauskanta kauden lopussa
4 306
4 452
3 973
4 403
4 096
Liikevaihto
5 197
5 359
5 532
5 074
3 935
Liikevaihdon muutos, %
-3 %
-3 %
9 %
29 %
5 %
Vertailukelpoinen EBITA
620
609
619
533
429
% liikevaihdosta
11,9 %
11,4 %
11,2 %
10,5 %
10,9 %
EBITA
534
557
605
550
448
% liikevaihdosta
10,3 %
10,4 %
10,9 %
10,8 %
11,4 %
Liikevoitto
438
449
507
436
399
% liikevaihdosta
8,4 %
8,4 %
9,2 %
8,6 %
10,1 %
Tulos ennen veroja
376
383
473
431
395
% liikevaihdosta
7,2 %
7,2 %
8,5 %
8,5 %
10,0 %
Tilikauden tulos
279
281
359
338
296
% liikevaihdosta
5,4 %
5,2 %
6,5 %
6,7 %
7,5 %
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
tilikauden tulos
280
280
357
337
296
Aineettomien hyödykkeiden poistot
-96
-108
-98
-114
-49
Aineellisten hyödykkeiden poistot,
käyttöomaisuus (ilman
käyttöoikeusomaisuuseriä)
-64
-63
-58
-55
-47
Aineellisten hyödykkeiden poistot,
käyttöoikeusomaisuuserät
-49
-48
-41
-34
-24
Poistot yhteensä
-209
-219
-196
-203
-120
% liikevaihdosta
-4,0 %
-4,1 %
-3,6 %
-4,0 %
-3,0 %
31.12. ja 1.1.–31.12.
Milj. euroa
2025
2024
2023
2022
2021
Liiketoiminnan rahavirta
581
554
352
36
482
Rahavirta investointien jälkeen
483
316
-181
56
382
Bruttoinvestoinnit (ilman liiketoimintojen
yhdistämistä ja käyttöoikeusomaisuuseriä)
-103
-107
-125
-112
-97
Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla
rahavaroilla ja lainojen takaisinmaksuilla
vähennettynä
1
-135
-415
117
-15
Rahavirtasuhde, %
109 %
100 %
58 %
7 %
108 %
Vertailukelpoinen rahavirtasuhde, %
94 %
91 %
57 %
7 %
112 %
Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman
tuotto (ROCE) ennen veroja, %
13,0 %
12,7 %
14,5 %
17,0 %
22,6 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE)
ennen veroja, %
10,9 %
11,4 %
14,2 %
17,6 %
23,7 %
Taseen loppusumma
6 634
6 832
7 064
6 271
4 420
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
2 584
2 607
2 565
2 494
1 326
Oma pääoma yhteensä
2 590
2 614
2 572
2 499
1 332
Korolliset velat
1 461
1 544
1 484
809
477
Korolliset nettovelat
904
1 032
1 027
502
-88
Nettokäyttöpääoma (NWC)
29
134
191
-82
-673
Oman pääoman tuotto (ROE), %
10,7 %
10,8 %
14,1 %
17,6 %
23,9 %
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku
1,40
1,55
1,46
0,78
-0,17
Nettovelkaantuneisuusaste, %
35 %
39 %
40 %
20 %
-7 %
Omavaraisuusaste, %
45 %
44 %
43 %
49 %
42 %
Henkilöstö keskimäärin
18 982
19 297
18 130
16 554
14 163
Henkilöstö kauden lopussa
18 487
19 310
19 160
17 548
14 246
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
107
|  TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Tunnuslukujen laskentakaavat
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisten tunnuslukujen lisäksi Valmet julkaisee tiettyjä muita yleisesti käytettyjä tuloksellisuuden mittareita, jotka ovat johdettavissa Konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa sekä
näiden liitetiedoissa esitetyistä luvuista. Näiden vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty ohessa.
EBITA:
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:
Osinko tuloksesta, %:
Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
X 100
Osakekohtainen osinko
X 100
Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin
kauden aikana)
Osakekohtainen tulos
Vertailukelpoinen EBITA:
Vertailukelpoinen sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE)
ennen veroja, %:
Efektiivinen osinkotuotto, %:
Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot +/-
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut +/-
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
X 100
Osakekohtainen osinko
X 100
Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin
kauden aikana)
Tilikauden päätöskurssi
Laimentamaton osakekohtainen tulos:
Omavaraisuusaste, %:
Hinta/voittosuhde:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Oma pääoma yhteensä
X 100
Tilikauden päätöskurssi
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (keskimäärin kauden
aikana)
Taseen loppusumma - velat asiakkaille myyntisopimuksista
Osakekohtainen tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos:
Nettovelkaantuneisuusaste, %:
Rahavirtasuhde, %:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Korollinen nettovelka
X 100
Liiketoiminnan rahavirta
X 100
Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana
laimennusvaikutus huomioituna
Oma pääoma yhteensä
EBITA
Oikaistu osakekohtainen tulos:
Korollinen nettovelka:
Vertailukelpoinen rahavirtasuhde, %:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos -
yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen
käyvän arvon korotusten kirjaaminen kuluksi verovaikutus
huomioituna
Pitkäaikaiset lainat + pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat +
lyhytaikaiset lainat + lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat -
rahavarat - muut korolliset varat
Liiketoiminnan rahavirta
X 100
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä (keskimäärin kauden
aikana)
Vertailukelpoinen EBITA
Oma pääoma per osake:
Nettovelka/EBITDA -suhdeluku:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Korollinen nettovelka
Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
Liikevoitto + poistot
Oman pääoman tuotto (ROE), %:
Osakekohtainen osinko:
Tilikauden tulos
X 100
Tilikauden osingonjako
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)
Osakkeiden laimentamaton lukumäärä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
108
|  KONSERNITILINPÄÄTÖS
Konsernin tuloslaskelma
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Liikevaihto
2, 3
5 197
5 359
Hankinnan ja valmistuksen kulut
4, 5, 7, 14
-3 750
-3 878
Bruttokate
1 447
1 481
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
4, 5, 14, 19
-986
-1 000
Liiketoiminnan muut tuotot
20
25
25
Liiketoiminnan muut kulut
20
-53
-59
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, operatiiviset sijoitukset
23
5
2
Liikevoitto
438
449
Rahoitustuotot
10
18
24
Rahoituskulut
10
-80
-90
Tulos ennen veroja
376
383
Tilikauden verot
-138
-119
Laskennalliset verot
42
17
Tuloverot yhteensä
17
-96
-103
Tilikauden tulos
279
281
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
280
280
Määräysvallattomille omistajille
—
1
Tilikauden tulos
279
281
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa
1,52
1,52
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa
1,52
1,52
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Tilikauden tulos
279
281
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot
8, 9, 18
15
-8
Käyvän arvon rahaston muutos
8
—
1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot
18
-73
2
Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä
23
-1
—
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
17
-3
1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi,
yhteensä
-61
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset erät
16
8
13
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
17
-1
-3
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteiseksi, yhteensä
6
10
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
-55
6
Tilikauden laaja tulos
225
287
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
225
286
Määräysvallattomille omistajille
—
1
Tilikauden laaja tulos
225
287
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
109
|  KONSERNITILINPÄÄTÖS
Konsernitase
Varat
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
1 800
1 808
Muut aineettomat hyödykkeet
1 040
1 127
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
4
2 840
2 934
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
38
40
Rakennukset
164
163
Koneet ja kalusto
292
283
Käyttöoikeusomaisuuserät
171
156
Keskeneräinen käyttöomaisuus
75
83
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
4, 5
740
726
Muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
23
19
17
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
8, 9
35
40
Laskennalliset verosaamiset
17
96
94
Pitkäaikaiset tuloverosaamiset
17
6
39
Muut pitkäaikaiset varat
46
37
Muut pitkäaikaiset varat yhteensä
203
228
Pitkäaikaiset varat yhteensä
3 782
3 888
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
213
206
Keskeneräiset tuotteet
377
396
Valmiit tuotteet
294
301
Vaihto-omaisuus yhteensä
7
884
903
Saamiset ja muut lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset
8
769
862
Saamiset asiakkailta myyntisopimuksista
3
327
344
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
8, 9
82
62
Tuloverosaamiset
67
64
Muut lyhytaikaiset varat
12
189
226
Rahavarat
8
535
482
Saamiset ja muut lyhytaikaiset varat yhteensä
1 968
2 041
Lyhytaikaiset varat yhteensä
2 852
2 944
Varat yhteensä
6 634
6 832
Oma pääoma ja velat
Milj. euroa
Liitetieto
31.12.2025
31.12.2024
Oma pääoma
Osakepääoma
140
140
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1 380
1 375
Muuntoerot
-112
-40
Suojaus- ja muut rahastot
8
-6
Kertyneet voittovarat
1 168
1 137
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
18
2 584
2 607
Määräysvallattomien omistajien osuus
6
7
Oma pääoma yhteensä
2 590
2 614
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat
8
1 153
1 272
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
5, 8
128
107
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
16
156
157
Pitkäaikaiset varaukset
11
20
28
Muut pitkäaikaiset velat
8, 9
7
13
Laskennalliset verovelat
17
246
284
Pitkäaikaiset velat yhteensä
1 710
1 862
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset lainat
8
132
115
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
5, 8
48
50
Ostovelat
8
500
460
Lyhytaikaiset varaukset
11
192
162
Velat asiakkaille myyntisopimuksista
3
855
904
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
8, 9
41
31
Tuloverovelat
58
75
Muut lyhytaikaiset velat
13
508
559
Lyhytaikaiset velat yhteensä
2 334
2 356
Velat yhteensä
4 044
4 218
Oma pääoma ja velat yhteensä
6 634
6 832
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
110
|  KONSERNITILINPÄÄTÖS
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa
Liitetieto
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
279
281
Oikaisut
Poistot
4, 5
209
219
Varausten muutos1
11
17
-18
Rahoitustuotot ja -kulut
10
62
65
Tuloverot
17
96
103
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
52
31
Nettokäyttöpääoman muutos
6
39
61
Maksetut korot
-67
-74
Saadut korot
18
21
Maksetut tuloverot
-125
-134
Liiketoiminnan rahavirta
581
554
Investointien rahavirrat
Käyttöomaisuusinvestoinnit
4
-103
-107
Käyttöomaisuuden myynnit
3
2
Liiketoimintojen yhdistäminen, hankituilla rahavaroilla ja lainojen
takaisinmaksuilla vähennettynä
21
1
-135
Investoinnit osakkuusyhtiöihin
23
2
2
Investointien rahavirta
-97
-238
Rahoituksen rahavirrat
Omien osakkeiden hankinta
-3
-3
Maksetut osingot
18
-249
-249
Pitkäaikaisten lainojen nostot
281
375
Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisen osuuden takaisinmaksut
-394
-290
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut
8
-57
-52
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)
16
-42
Finanssisijoitukset
7
-7
Rahoituksen rahavirta
-401
-268
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
83
48
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-30
3
Rahavarat kauden alussa
8
482
432
Rahavarat kauden lopussa
535
482
1 Varausten muutos ilman eriä, jotka on hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä sisältää vuonna 2025 52 miljoonan euron
uudelleenjärjestelyvarauksen lisäyksen sekä 31 miljoonan euron maksun liittyen toimintamallin uudistamista koskeviin
muutosneuvotteluihin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
111
|  KONSERNITILINPÄÄTÖS
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa
Liite-
tieto
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Muunto-
erot
Suojaus- ja
muut rahastot
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön osakkeen­
omistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä
Määräys­
vallattomien
omistajien osuus
Oma
pääoma
yhteensä
1.1.2025
140
1 375
-40
-6
1 137
2 607
7
2 614
Tilikauden tulos
—
—
—
—
280
280
—
279
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot
Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna
—
—
—
27
—
27
—
27
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
—
—
—
-14
—
-14
—
-14
Muutos käyvän arvon rahastossa, verovaikutus huomioituna
—
—
—
—
—
—
—
—
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot
—
—
-73
—
—
-73
—
-73
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät verovaikutus huomioituna
16
—
—
—
—
6
6
—
6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
—
—
-73
13
5
-55
—
-55
Tilikauden laaja tulos
—
—
-73
13
285
225
—
225
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa
Osingot
18
—
—
—
—
-249
-249
-1
-249
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
—
-3
-3
—
-3
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna
15
—
5
—
—
-1
4
—
4
31.12.2025
140
1 380
-112
8
1 168
2 584
6
2 590
1.1.2024
140
1 372
-42
-1
1 096
2 565
6
2 572
Tilikauden tulos
—
—
—
—
280
280
1
281
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot
Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna
—
—
—
-10
—
-10
—
-10
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
—
—
—
4
—
4
—
4
Muutos käyvän arvon rahastossa, verovaikutus huomioituna
—
—
—
1
—
1
—
1
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot
—
—
2
—
—
2
—
2
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät verovaikutus huomioituna
16
—
—
—
—
10
10
—
10
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
—
—
2
-6
10
6
—
6
Tilikauden laaja tulos
—
—
2
-6
290
286
1
287
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien kanssa
Osingot
18
—
—
—
—
-249
-249
-1
-249
Omien osakkeiden hankinta
—
—
—
—
-3
-3
—
-3
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna
15
—
3
—
—
3
6
—
6
Määräysvallattomien omistajien osuus hankituissa tytäryhtiöissä
—
—
—
—
—
—
1
1
31.12.2024
140
1 375
-40
-6
1 137
2 607
7
2 614
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
112
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1 | Laadintaperiaatteet
Perustiedot
Valmet Oyj (”Yhtiö” tai ”emoyhtiö”) ja sen tytäryritykset
(yhdessä ”Valmet”, ”Valmet-konserni” tai ”konserni”) on
kansainvälinen prosessiteknologioiden, automaatioratkaisujen,
virtauksensäätöratkaisujen ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä
prosessiteollisuudelle. Valmet Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen
rekisteröity osoite on Keilasatama 5, 02150 Espoo, Suomi. Yhtiön
osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla
2. tammikuuta 2014 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä
on saatavissa internetosoitteesta www.valmet.fi tai emoyhtiön
pääkonttorista, osoitteesta Keilasatama 5, 02150 Espoo.
Valmet Oyj:n hallitus on hyväksynyt konsernitilinpäätöksen
5. helmikuuta 2026, minkä jälkeen osakkeenomistajilla on
Suomen osakeyhtiölain mukaan mahdollisuus hyväksyä tai hylätä
tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen
pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Konsernitilinpäätös
vuodelle 2025 on laadittu alla esitettyjen laadintaperusteiden sekä
liitetietojen yhteydessä esitettyjen laatimisperiaatteiden
mukaisesti.
Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Tilinpäätöksessä tiedot
esitetään pääosin miljoonina euroina pyöristäen yksittäiset luvut
ja loppusummat miljooniksi, mistä johtuen yhteenlaskuissa
saattaa esiintyä pyöristyseroja.
Tarvittaessa vertailukauden tietoja on uudelleenluokiteltu, jotta
voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta kuluvan
tilikauden lukujen kanssa.
Laadintaperusteet
Tytäryhtiöt
Tytäryrityksiä ovat kaikki yhteisöt, joissa konsernilla on
määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yhteisössä, jos se
olemalla osallisena siinä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle, tai
on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy
vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa
valtaansa. Kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta
tai muista vastaavista oikeuksista yhtiössä, konserni ottaa
huomioon kaikki oleelliset seikat arvioidessaan onko sillä
määräysvalta yhtiössä. Tällaisia seikkoja ovat sopimukset muiden
yhtiössä äänivaltaa käyttävien omistajien kanssa, muista
sopimuksista aiheutuvat oikeudet sekä konsernin äänivalta ja
potentiaalinen äänivalta.
Mikäli yhdessä tai useammassa kolmesta määräysvallan
elementistä tapahtuu muutoksia, konserni arvioi uudelleen onko
sillä määräysvalta yrityksessä. Tytäryritykset yhdistellään
konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien,
jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun
määräysvalta lakkaa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot ja tappiot
eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.
Osakkuusyritykset
Konsernitilinpäätös sisältää ne osakkuusyritykset, joissa Valmetin
osuus äänivallasta on 20–50 prosenttia tai Valmetilla on muutoin
huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuus­
yritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuus­
menetelmää käyttäen. Sijoitukset osakkuusyrityksissä kirjataan
alun perin hankintamenon määräisenä, ja sitä lisätään tai
vähennetään kirjaamalla Valmet-konsernin osuus sijoituskohteen
hankinta-ajankohdan jälkeisestä nettovarallisuuden muutoksesta.
Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös hankinta-
ajankohtana määritetyn liikearvon. Konserni arvioi jokaisena
raportointipäivänä, onko objektiivista näyttöä siitä, että
osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut.
Valmetin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista
tai tappioista merkitään konsernin tuloslaskelmaan, ja sen osuus
hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloksen muutoksista kirjataan
konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa
oikaistaan vastaavasti. Osakeomistuksen luonteen perusteella
osuus osakkuusyrityksen hankinnan jälkeisistä voitoista tai
tappioista esitetään joko osana liikevoittoa tai rahoitustuottojen ja
-kulujen ryhmässä.
Ulkomaan rahan määräisten erien
muuntaminen
Kunkin konserniyrityksen tilinpäätöksiin sisällytetyt luvut
määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yrityksen
pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta).
Tämä konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin
esittämisvaluutta. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat
muunnetaan euroiksi käyttäen kauden keskikursseja. Taseet
muunnetaan euroiksi tilikauden päättymispäivän kurssia
käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla
konsernin tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa aiheuttaa
muuntoeron, joka kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta syntynyttä liikearvoa sekä
varojen ja velkojen oikaisuja käypiin arvoihin käsitellään
ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina, ja ne muunnetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Tästä syntyvät muuntoerot kirjataan
konsernin laajaan tuloslaskelmaan.
Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan
konsernin tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
113
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu
toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia.
Ei-monetaariset erät, jotka arvostetaan käypään arvoon,
muutetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen
tapahtumapäivän kurssia.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin
liittyvistä maksuista ja ulkomaan rahan määräisten varojen ja
velkojen muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, merkitään
konsernin tuloslaskelmaan. Lainoihin ja rahavaroihin liittyvät
valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään konsernin
tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Kaikki muut
valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin, liikevaihtoon tai hankinnan ja
valmistuksen kuluihin.
Keskeiset valuuttakurssit:
Keskikurssit
Kauden lopun kurssit
2025
2024
2025
2024
USD
(Yhdysvaltain dollari)
1,1243
1,0826
1,1750
1,0389
SEK
(Ruotsin kruunu)
11,0728
11,4226
10,8215
11,4590
CNY
(Kiinan juan)
8,0693
7,7793
8,2262
7,5833
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti edellyttää johdolta arvioiden tekemistä ja harkintaa
laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arvioita ja harkintaa
vaativia ratkaisuja tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat
aiempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten odotuksiin
tulevista tapahtumista, joiden voidaan kyseisissä olosuhteissa
kohtuudella uskoa toteutuvan. Arvioihin ja harkintaan
perustuvien kirjanpidollisten arvioiden lopputulemat voivat
lähtökohtaisesti poiketa arvioiduista.
Olennaiset laatimisperiaatteet sekä kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut on kuvattu kyseisen liitetiedon
yhteydessä seuraavasti:
• Myyntituottojen kirjaaminen
Liitetieto 3
• Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Liitetieto 4
• Vuokrasopimukset
Liitetieto 5
• Vaihto-omaisuus
Liitetieto 7
• Rahoitusvarat ja -velat
Liitetieto 8
• Johdannaiset
Liitetieto 9
• Varaukset
Liitetieto 11
• Työsuhde-etuudet
Liitetieto 16
• Tuloverot
Liitetieto 17
Uusi raportointirakenne
Valmet uudisti toimintamallinsa ja raportointirakenteensa
1. heinäkuuta 2025. Toimintamalliuudistuksen myötä Valmetilla
on kaksi toimintasegmenttiä ja kaksi raportoitavaa segmenttiä
taloudellista raportointia varten: Prosessitehokkuusratkaisut ja
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut.
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentti koostuu kahdesta
liiketoiminta-alueesta: Virtauksensäätö ja Automaatioratkaisut.
Prosessitehokkuusratkaisut-segmentti raportoitiin aiemmin
Automaatio-segmentissä.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentti koostuu kolmesta
liiketoiminta-alueesta: Sellu, energia ja kiertotalous,
Pakkausmateriaalit ja paperit ja Pehmopaperit.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentti raportoitiin
aiemmin kahdessa segmentissä: Palvelut-segmentissä ja
Prosessiteknologiat-segmentissä.
Vertailuvuoden segmenttitiedot on muutettu vastaamaan uuden
segmenttiajon mukaista esitystapaa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
114
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Ilmastoon liittyvien seikkojen
vaikutukset
Vuonna 2025 Valmetin hallitus käsitteli ja hyväksyi ilmasto-
siirtymäsuunnitelman. Ilmastosiirtymäsuunnitelma varmistaa,
että Valmetin strategia ja liiketoimintamalli ovat linjassa kestävän
talouden siirtymän kanssa sekä tukevat Pariisin sopimuksen
mukaista tavoitetta rajoittaa maapallon lämpeneminen
1,5 °C:een. Vähähiiliseen liiketoimintaan siirtymisestä sekä
fyysisistä riskeistä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä
mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia konsernitilinpäätökseen
arvioidaan jatkuvasti ja vaikutukset kirjataan
laskentaperiaatteiden mukaisesti. Mahdollisiin suoriin ja
epäsuoriin vaikutuksiin sisältyy Valmetin ilmastonmuutoksen
hillintään sekä kiertotalouden edistämiseen liittyvästä tarjoamasta
kertyvät myyntituotot sekä kassavirrat, äärimmäisistä
sääolosuhteista johtuvat kustannukset sekä
siirtymäsuunnitelmaan ja Valmetin ilmastotavoitteiden
saavuttamiseen liittyvät kustannukset ja investoinnit. Mahdollisia
vaikutuksia varauksiin, ehdollisiin velkoihin sekä varojen
odotettuun käyttöikään arvioidaan jatkuvasti. Ilmastoseikkoihin
liittyvillä riskeillä ei ollut olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen 2025.
Valmet on perustanut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green
Finance Framework) vihreiden lainainstrumenttien
liikkeeseenlaskuun. Vihreän rahoituksen viitekehys on
suunniteltu tukemaan viitekehyksen mukaisten hankkeiden ja
menojen rahoittamista tai jälleenrahoittamista. Viitekehyksen
mukaiset hankkeet edistävät kahta keskeistä ympäristötavoitetta,
jotka ovat kiertotalouteen siirtymisen mahdollistaminen ja
ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vuoden 2025 lopussa
Valmetilla oli kaksi liikkeessä olevaa vihreän rahoituksen
instrumenttia yhteensä 250 miljoonan euron arvosta, jotka on
laskettu liikkeeseen vihreän rahoituksen viitekehyksen
mukaisesti.
Valmetin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät sisältävät
ESG-indeksin yhtenä ansaintakriteerinä. Vuosien 2025–2027
suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä sisältää kestävän
kehityksen indeksin kolmen vuoden strategisena tulostavoitteena.
Sillä on 20 prosentin painotus kaikkien johtoryhmän jäsenten
mahdollisessa pitkän aikavälin kannustimen enimmäismäärässä.
Indeksissä seurataan Valmetin sellaisen liiketoiminnan kasvua,
joka edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta
EU-taksonomian mukaisesti sekä Valmetin omien toimintojen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Joulukuussa 2025
Valmetin hallitus päätti perustaa uuden suoriteperusteinen
osakepalkkio-ohjelman vuosille 2026–2028. Yksi ohjelman
ansaintakriteereistä on sidottu omien toimintojen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
115
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2 | Raportointisegmentit ja toiminnan
maantieteellinen jakautuminen
Laatimisperiaatteet
Valmet uudisti toimintamallinsa ja raportointirakenteensa 1.
heinäkuuta 2025. Toimintamalliuudistuksen myötä Valmetilla on
kaksi toimintasegmenttiä ja kaksi raportoitavaa segmenttiä
taloudellista raportointia varten: Prosessitehokkuusratkaisut ja
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut. Konsernitoimintoihin liittyvät
tiedot on esitetty rivillä Muut. Prosessitehokkuusratkaisut-
segmentti raportoitiin aiemmin Automaatio-segmentissä.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentti raportoitiin
aiemmin kahdessa segmentissä: Palvelut-segmentissä ja
Prosessiteknologiat-segmentissä. Vertailuvuoden segmenttitiedot
on muutettu vastaamaan uuden segmenttiajon mukaista
esitystapaa.
Prosessitehokkuusratkaisut toimittaa virtaus-teknologioita ja
automaatiojärjestelmiä yksittäisistä mittauksista koko laitoksen
kattaviin kokonaisuuksiin, joita täydentävät elinkaaripalvelut. Se
palvelee globaalia asiakaskuntaa tarjoamalla liiketoimintakriittisiä
ratkaisuja, jotka parantavat resurssitehokkuutta, käyttövarmuutta
ja taloudellista suorituskykyä. Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
palvelee globaaleja tuottajia sellu-, paperi-, pakkaus-,
pehmopaperi- ja bioenergia-aloilla. Se tarjoaa täydellisiä
tuotantolinjoja ja keskeisiä prosessisaaria, joita täydentää kattava
valikoima elinkaaripalveluita. Nämä ratkaisut mahdollistavat
parannuksia kuitusaannossa, energia- ja vesitehokkuudessa,
päästöissä sekä käyttöasteessa.
Valmetin taloudellisen raportoinnin rakenne vastaa yhtiön
toimintamallia ja on linjassa siihen, miten ylin operatiivinen
päätöksentekijä, Valmetin toimitusjohtaja, arvioi segmenttien
operatiivista suorituskykyä ja kohdistaa resursseja. Yksi
keskeisistä tuloksellisuuden tunnusluvuista, jota ylin
operatiivinen päätöksentekijä seuraa, on tulos ennen rahoituseriä,
veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA). Lisäksi
tulosta seurataan käyttäen tunnuslukua vertailukelpoinen EBITA,
jossa EBITA:sta on jätetty pois tietyt eri kausien tulosten välistä
vertailukelpoisuutta heikentävät tuotot ja kulut. Valmet julkaisee
vaihtoehtoisia tunnuslukuja EBITA ja vertailukelpoinen EBITA
osana säänneltyä taloudellista tietoa, jotta taloudellisen tiedon
käyttäjien olisi mahdollista tehdä tarkoituksenmukaisempia
analyysejä Valmetin toiminnan tuloksellisuudesta.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat tuotoista ja
kuluista, jotka syntyvät Valmetin kapasiteettia muuttavien
toimien seurauksena, kuten rakennejärjestelyihin liittyvistä
kustannuksista, liiketoimintojen tai käyttöomaisuuden
myyntivoitoista ja -tappioista, liiketoimintojen yhdistämiseen
liittyvistä transaktiokustannuksista, varsinaiseen liiketoimintaan
kuulumattomista eristä, kuten arvonalentumiskirjauksista,
tuotoista ja kuluista, jotka aiheutuvat kolmansille osapuolille
maksetuista tai kolmansilta osapuolilta saaduista korvauksista
(esimerkiksi veroviranomaisille verotarkastuksien seurauksena
maksetuista sakoista sekä oikeudellisten riitojen ratkaisujen
seurauksena saaduista ja maksetuista korvauksista), ja osuuksista
osakkuusyhtiöiden tuloksista.
Saadut tilaukset:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
1 500
1 446
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
3 716
4 392
Yhteensä
5 216
5 837
Liikevaihto:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
1 481
1 437
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
3 716
3 922
Yhteensä
5 197
5 359
Vertailukelpoinen EBITA:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
290
255
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
381
403
Muut
-51
-49
Yhteensä
620
609
Vertailukelpoinen EBITA, % liikevaihdosta:
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
19,6%
17,7%
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
10,3%
10,3%
Yhteensä
11,9%
11,4%
EBITA:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
279
248
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
323
364
Muut
-68
-56
Yhteensä
534
557
EBITA, % liikevaihdosta:
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
18,8%
17,2%
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
8,7%
9,3%
Yhteensä
10,3%
10,4%
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
116
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
-11
-7
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
-58
-39
Muut
-17
-7
Yhteensä
-85
-53
Aineettomien hyödykkeiden poistot:
Milj. euroa
2025
2024
Prosessitehokkuusratkaisut
-55
-54
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut
-22
-36
Muut
-19
-18
Yhteensä
-96
-108
Erittely vertailukelpoisen EBITA:n, EBITA:n ja liikevoiton välisistä eristä:
Milj. euroa
2025
2024
Vertailukelpoinen EBITA
620
609
Hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet kulut1
-22
-11
Yrityshankintojen yhteydessä tunnistettujen käyvän arvon korotusten kirjaaminen kuluksi
-2
-16
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät2
-7
-4
Myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet kulut1
-43
-7
Yrityshankinnoista syntyneet kulut
-2
-3
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät2
-5
-6
Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Kapasiteetin sopeuttamisesta syntyneet tuotot ja kulut
—
-7
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät2
-10
—
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät osuudessa osakkuusyhtiöiden tuloksista, operatiiviset sijoitukset
Muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
5
2
EBITA
534
557
Aineettomien hyödykkeiden poistot hankinnan ja valmistuksen kuluissa
Muut aineettomat hyödykkeet
-1
-1
Aineettomien hyödykkeiden poistot myynnin ja hallinnon kuluissa
Liiketoimintojen yhdistämisessä aktivoidut aineettomat hyödykkeet
-72
-84
Muut aineettomat hyödykkeet
-23
-22
Liikevoitto
438
449
1 Sisältää vuonna 2025 61 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja liittyen toimintamallin uudistamista koskeviin muutosneuvotteluihin sekä strategian uudistamiseen.
2 Sisältää vuonna 2025 sovintosopimuksen aiemmin tehdystä toimituksesta Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä. Toimitus edellytti korjaavia toimenpiteitä ja johti
kaupalliseen kiistaan, joka on nyt ratkaistu.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
117
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Koko konsernia koskevat tiedot
Valmet-konsernilla on toimintaa maailmanlaajuisesti noin
40 maassa. Liikevaihdolla mitattuna kolme suurinta maata
vuonna 2025 olivat Yhdysvallat, Brasilia ja Kiina, joiden
yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdosta oli 46 prosenttia.
Vuonna 2024 kolme suurinta maata olivat Yhdysvallat, Kiina ja
Suomi, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdosta oli
44 prosenttia.
Liikevaihto Suomeen (kotipaikka) oli 306 miljoonaa euroa
vuonna 2025 (417 milj. euroa).
Liikevaihto markkina-alueittain:
Milj. euroa
2025
2024
Pohjois-Amerikka
1 341
1 390
Latinalainen Amerikka
866
545
EMEA
1 876
2 033
Kiina
540
723
Aasian ja Tyynenmeren alue
574
668
Yhteensä
5 197
5 359
Pitkäaikaiset varat maittain:
Milj. euroa
Suomi
Pohjois-Amerikka
Latinalainen
Amerikka
EMEA pois lukien
Suomi
Kiina
Aasian ja
Tyynenmeren alue
Kohdistamattomat
erät
Yhteensä
2025
390
188
40
217
99
66
2 603
3 605
2024
352
219
39
222
105
72
2 707
3 717
Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista
hyödykkeistä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
sekä pitkäaikaisista tuloverosaamisista. Kohdistamattomat erät
sisältävät pääasiassa liikearvoa, sijoituksia osakkuusyhtiöihin,
pitkäaikaisia tuloverosaamisia ja muita liiketoimintojen
yhdistämisen yhteydessä käypään arvoon arvostamisen
yhteydessä syntyneitä hyödykkeitä, joita ei ole merkitty
tytäryritysten kirjanpitoon.
Bruttoinvestointien (ilman liiketoimintojen yhdistämistä ja käyttöoikeusomaisuuseriä) maantieteellinen jakautuminen:
Milj. euroa
Pohjois- Amerikka
Latinalainen Amerikka
EMEA
Kiina
Aasian ja Tyynenmeren
alue
Yhteensä
2025
14
5
61
15
8
103
2024
8
4
73
17
5
107
Suurimmat asiakkaat
Valmet toimittaa laajoja pitkäaikaisia projekteja, joiden arvo
yksittäin kuitenkaan harvoin ylittää 10 prosenttia vuosittaisesta
liikevaihdosta. Vuosina 2025 ja 2024 Valmetilla ei ollut yksittäistä
asiakasta, jolta saadut myyntituotot olisivat ylittäneet
10 prosenttia liikevaihdosta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
118
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
3 | Myyntituottojen kirjaaminen
Laatimisperiaatteet
Valmet toimittaa teknologiaa, automaatioratkaisuja,
virtauksensäätöä ja niihin liittyviä palveluita globaalille
prosessiteollisuudelle. Valmetin asiakaskunta operoi pääasiassa
biomateriaaliteollisuudessa, kuten sellu-, pakkaus-,
pehmopaperi-, sekä energia- ja lämpöteollisuudessa.
Prosessitehokkuusratkaisujen myyntituotot kertyvät
automaatioratkaisujen toimittamisesta. Näihin kuuluvat niin
yksittäiset mittaukset kuin tehdaslaajuiset prosessiautomaatio­
järjestelmät sekä kriittisiä virtauksensäätöratkaisuja sekä niihin
liittyviä palveluja prosessiteollisuuksien tarpeisiin.
Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut liiketoiminnan myyntituotot
tulevat pääosin samoilta asiakkailta palveluliiketoiminnan
keskittyessä olemassa olevan laiteasennuskannan ja
automaatioratkaisujen huoltoon ja ylläpitoon.
Biomateriaaliratkaisujen liikevaihto koostuu kokonaisten
tuotantolaitosten avaimet käteen -periaatteella tehdyistä
toimituksista yksittäisten tuotantolinjojen uusimiseen, ja
toimitukset saattavat sisältää myös automaatioratkaisuja.
Biomateriaalipalvelujen tuottoihin kuuluu tuottoja lyhyt- ja
pitkäaikaisista huoltosopimuksista, pienemmistä parannus- ja
uudistamissopimuksista sekä varaosien ja komponenttien
myynnistä
Myyntituotot kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden
tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava summa
kuvastaa sitä rahamäärää, johon Valmet odottaa olevansa
oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan.
Myyntituottojen ajoitus, kirjaamistapa ja -yksikkö määritetään
IFRS 15 -standardin viisivaiheista mallia noudattaen seuraavasti:
Vaihe 1:
tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
Vaihe 2:
tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
Vaihe 3:
määritetään sopimukseen liittyvä transaktiohinta
Vaihe 4:
kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville
suoritevelvoitteille
Vaihe 5:
kirjataan myyntituotto, kun (tai sitä mukaa kuin)
yritys täyttää suoritevelvoitteen
Pitkäaikaisissa projekteissa, joissa asiakastoimitukseen kuuluu
sekä laitteita että palveluita, tunnistetaan kussakin hankkeessa
yksi tai useampi suoritevelvoite. Tunnistettavien suorite­
velvoitteiden määrä riippuu hankkeiden laajuudesta ja
sopimusehdoista, ja seuraa laajalti tasoa, jolla asiakkaat pyytävät
projekteja koskevia tarjouksia.
Palveluliiketoimintaan liittyvissä lyhytaikaisissa sopimuksissa,
joihin sisältyy sekä laitteiden että palveluiden toimituksia,
tunnistetaan yksi tai useampi suoritevelvoite sopimuksen
laajuudesta ja ehdoista riippuen. Kun sopimuksen laajuuteen
sisältyy palveluita, jotka luovutetaan asiakkaan tiloissa, kuten
asennuspalveluita, kunnossapito- ja huoltopalveluita, teknistä
tukea tai koneiden tarkastusta, näiden osalta tunnistetaan
tyypillisesti oma merkittävistä laitetoimituksista ja Valmetin
tiloissa luovutettavista palveluista erillinen suoritevelvoite.
Toisaalta, kun sopimuksen laajuuteen kuuluu pelkästään
Valmetin tiloissa, kuten konepajoilla, toimitettavia palveluita,
laitteet ja palvelut eivät tyypillisesti ole erotettavissa toisistaan.
Näissä tapauksissa tuotteet ja palvelut käsitellään yhtenä
suoritevelvoitteena.
Pitkäaikaisissa palvelusopimuksissa, joissa Valmet toimii suurilta
osin asiakkaan tiloissa, tunnistetaan yksi tai useampi
suoritevelvoite riippuen sopimuksen laajuudesta ja ehdoista. Kun
sopimuksen laajuuteen sisältyy erilaisia palveluelementtejä, joita
yleisesti myydään erikseen, nämä palveluelementit tyypillisesti
erotetaan omiksi erillisiksi suoritevelvoitteikseen.
Myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan
tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy
ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen
liittyvän hyödyn, joko yhtenä ajanhetkenä tai ajan kuluessa.
Tapauksissa, joissa Valmet arvioi, että määräysvalta tuotteisiin tai
palveluihin siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa, perusteena on
tyypillisesti se, että asiakas saa ja kuluttaa suoritteesta saamansa
hyödyn samanaikaisesti, kun Valmet tuottaa suoritetta, tai
Valmetin toimituksesta syntyy omaisuuserä, jolla ei ole
vaihtoehtoista käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana ja
Valmetilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu
tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.
Valmetin tuotevalikoimaan kuuluvista suoritteista tehtaiden
kunnossapito- ja huoltopalveluilla sekä muilla pitkäaikaisten
sopimusten puitteissa asiakkaan tiloissa luovutettavilla palveluilla
on yllä ensiksi kuvatun kaltaiset ominaisuudet. Näiden
suoritteiden osalta on ilmeistä, että asiakas saa ja kuluttaa
Valmetin luovuttamasta palvelusta koituvan hyödyn
samanaikaisesti. Valmetin tuotteista prosessiteknologia­
liiketoiminnan hankkeilla on yllä toisena kuvatun kaltaiset
ominaisuudet. Näissä hankkeissa sopimuksen laajuuteen sisältyy
omaisuuserän suunnittelu ja rakentaminen asiakkaan määrittelyn
mukaan, eikä hankkeissa syntyneille omaisuuserille ole
vaihtoehtoista käyttöä, koska lopputuote on räätälöity asiakkaan
tarpeisiin. Kun liikevaihto tuloutetaan ajan kuluessa,
suoritevelvoitteen täyttymisaste määritellään panokseen
perustuvaa määritelmää käyttäen (kertyneisiin kustannuksiin
perustuva menetelmä). Kertyneisiin kustannuksiin perustuvan
menetelmän arvioidaan johtavan liikevaihdon tuloutusmalliin,
joka parhaiten kuvastaa suoritteisiin liittyvän määräysvallan
siirtymistä asiakkaalle.
Myyntituottojen kirjaamista yhtenä ajanhetkenä sovelletaan
muun muassa sopimuksissa, joissa palvelut suoritetaan Valmetin
tiloissa, sekä varaosien, venttiilien ja komponenttien
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
119
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
toimituksissa. Määräysvalta siirtyy tyypillisesti käytettyjen
toimitusehtojen perusteella, käyttöönoton yhteydessä, tai
myöhempänä ajankohtana, kun asiakas hyväksyy tuotteen.
Valmetin sopimuksiin sisältyy usein muuttuvan vastikkeen
elementtejä, kuten sopimussakkoja tai suoriutumiseen liittyviä
palkkioita. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan käyttäen joko
odotusarvoon tai todennäköisimpään rahamäärään perustuvaa
menetelmää muuttuvan vastikkeen ja siihen liittyvien
sopimusehtojen luonteesta riippuen. Muuttuva vastike
sisällytetään transaktiohintaan vain siltä osin kuin on erittäin
todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta
tekemään merkittävää peruutusta myöhemmin. Transaktiohinnat
arvioidaan uudelleen kunakin raportointipäivänä. Muuttuvat
vastikkeet kohdistetaan tyypillisesti kaikille sopimuksen
suoritevelvoitteille. Tapauksissa, joissa muuttuva vastike liittyy
tietyn suoritevelvoitteen täyttämiseen ja kohdistettu määrä
kuvastaa sitä vastiketta, jonka Valmet odottaa saavansa
tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta, muuttuva vastike
kohdistetaan tälle yhdelle suoritevelvoitteelle eikä sopimuksen
kaikille suoritevelvoitteille.
Valmet tarjoaa asiakkailleen tavanomaiset maksuehdot. Mikäli yli
vuoden pituisia maksuehtoja tarjotaan, laskutettua määrää
oikaistaan rahan aika-arvolla ja korkotuotto jaksotetaan
luottoajalle.
Sopimusvelvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat menot kirjataan
kuluksi toteutuessaan, ellei niiden aktivointi varastoon ole
sallittua. Varastoon aktivoimisen edellytykset täyttyvät
tyypillisesti silloin, kun suoritevelvoitteen myyntituotot kirjataan
yhtenä ajanhetkenä. Sopimuksen saamisesta johtuvat lisämenot
kirjataan kuluksi toteutuessaan.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Valmet soveltaa kertyneisiin kustannuksiin perustuvaa
menetelmää kirjatessaan myyntituottoja suoritevelvoitteille,
jotka täytetään ajan kuluessa. Tässä menetelmässä
suoritevelvoitteen täyttymisaste ja arvioidut voitot
perustuvat johdon arvioihin, jotka vaativat merkittävää
harkintaa koskien toteutuneiden kustannusten osuutta
arvioiduista kokonaiskustannuksista ja jäljelle jäävää
kustannusosuutta. Johto arvioi säännöllisesti
suoritevelvoitteiden edistymistä. Osana arviointia, johto
ottaa huomioon keskeiset sopimusvelvoitteet, projektin
aikataulun, tunnistetut riskit ja mahdollisuudet sekä
muutokset tuottojen ja kulujen arvioissa. Sitoumuksista
johtuvat arvioidut tappiot kirjataan kokonaisuudessaan
tulosvaikutteisesti sillä kaudella, kun ne todetaan.
Valmetin sopimuksiin liittyvät vastikkeet sisältävät usein
muuttuvia määriä. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan
järjestelystä riippuen joko odotusarvoon tai
todennäköisimpään määrään perustuen. Tehdessään
harkinnanvaraisia ratkaisuja muuttuvaan vastikkeeseen
liittyen, Valmet käyttää hyväkseen historiallista, nykyistä ja
ennustettua tietoa. Muuttuvien määrien arvioissa
tapahtuvien muutosten vaikutukset kirjataan, kun
arvio päivitetään.
Myyntituottojen jaottelu
Johdolle raportoidaan ja johto seuraa Valmetin myyntituottoja
sekä segmenteittäin, liiketoiminta-alueittain, että maantieteellisen
alueen mukaan. Virtauksensäätö-liiketoiminta-alueen
toimittamien venttiililaitteiden myyntituotto kirjataan yhtenä
ajanhetkenä. Automaatioratkaisut-liiketoiminta-alueen
liikevaihto koostuu sekä pitkäaikaisista sopimuksista, että
lyhytaikaisista palvelusopimuksista. Pitkäaikaisten sopimusten
liikevaihto kirjataan ajan kuluessa kertyneisiin kustannuksiin
perustuvan menetelmän mukaisesti. Myyntituotot projekteista,
jotka eivät täytä ajan kuluessa kirjaamisen kriteereitä, kirjataan
yhtenä ajanhetkenä. Lyhytaikaisten palvelusopimusten
myyntituotot kirjataan yhtenä ajanhetkenä. Sellu, energia, ja
kiertotalous, Pakkausmateriaalit ja paperit, sekä Pehmopaperit-
liiketoiminta-alueiden liikevaihto koostuu sekä suurista
pitkäaikaisista projekteista, joiden myyntituotot kirjataan pääosin
ajan kuluessa kertyneisiin kustannuksiin perustuvan menetelmän
mukaisesti sekä suuresta määrästä lyhytaikaisia
palvelusopimuksia, joiden arvo on suhteellisen pieni ja joiden
myyntituotot kirjataan pääasiassa yhtenä ajanhetkenä. Nämä
lyhytaikaiset palvelusopimukset sisältävät pienempiä huolto-,
parannus- ja uudistamissopimuksia. Varaosien ja komponenttien
myyntituotot tuloutetaan yhtenä ajanhetkenä. Kunkin
maantieteellisen alueen liikevaihto raportointikaudella riippuu
käynnissä olevien projektien määrästä ja koosta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
120
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain:
Milj. euroa
2025
2024
Virtauksensäätö
788
791
Automaatioratkaisut
694
646
Sellu, energia ja kiertotalous
1 610
1 541
Pakkausmateriaalit ja paperit
1 483
1 793
Pehmopaperit
622
588
Yhteensä
5 197
5 359
Myyntituottojen kirjaamisen ajoitus:
Milj. euroa
2025
2024
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajanhetkenä
2 901
3 006
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa
2 296
2 353
Yhteensä
5 197
5 359
Taseeseen kirjatut erät
myyntisopimuksista
Vähentääkseen luottoriskiä ja kattaakseen etukäteen syntyviä
sopimuskustannuksia Valmet vaatii säännöllisesti asiakkailtaan
ennakkomaksuja. Raportointikauden aikana Valmet ei ollut
sitoutunut merkittäviin sopimuksiin, joissa aika, joka kuluu
luvatun tavaran tai palvelun luovuttamisesta asiakkaalle siihen,
kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta tai palvelusta, on
vähintään vuosi. Vastaavia järjestelyitä ei ollut keskeneräisille
projekteille myöskään aiemmilta raportointikausilta.
Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen sopimukseen
sitoutumista. Kuitenkin, mikäli riski ostajan maksukyvyttö­
myydestä ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, todennäköisyys
vastikkeen saamiseen arvioidaan uudelleen. Myyntituottojen
kirjaamista ei jatketa, jos vastikkeen saaminen arvioidaan
epätodennäköiseksi. Avoimien myyntisaamisten sekä
asiakassopimuksista johtuvien saamisten osalta kirjataan
luottotappiovaraus tarpeen mukaan.
Valmet saa asiakkailtaan maksuja sopimuksissa sovittuihin
laskutussuunnitelmiin perustuen. Muutokset myyntisopimuksiin
liittyvissä taseeseen merkityissä saamisissa ja veloissa johtuvat
Valmetin sopimuksiin perustuvasta suorituksesta. Saamiset
asiakkailta myyntisopimuksista liittyvät ensisijaisesti Valmetin
oikeuteen vastikkeeseen työstä, joka on tehty, mutta jota ei ole
laskutettu raportointipäivänä. Nämä omaisuuserät siirretään
myyntisaamisiin, kun oikeus vastikkeeseen muuttuu
ehdottomaksi. Tämä tapahtuu tyypillisesti silloin, kun Valmetilla
on sopimuksellinen oikeus laskuttaa asiakasta. Velat asiakkaille
myyntisopimuksista liittyvät pääasiassa asiakkailta saatuihin
ennakkomaksuihin pitkäaikaisista projekteista, joiden
myyntituotot kirjataan ajan kuluessa. Nämä määrät kirjataan
myyntituotoksi silloin, kun Valmet täyttää sopimuksesta johtuvat
velvoitteet.
Seuraavat taulukot sisältävät myyntisopimuksista johtuvien
taseeseen merkittyjen saamisten ja velkojen muutokset kauden
aikana. Kauden aikana tuloutettu liikevaihto sisältää myynti­
tuottoja myös aiemmilla kausilla täytettyihin suoritevelvoitteisiin
liittyen, määrän ollessa kuitenkin epäolennainen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
121
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Saamiset asiakkailta myyntisopimuksista:
Milj. euroa
2025
2024
Tasearvo kauden alussa
344
475
Kurssierot
1
-3
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
2
Kirjattu myyntituotoksi kauden aikana
936
733
Siirrot myyntisaamisiin
-954
-864
Tasearvo kauden lopussa
327
344
Velat asiakkaille myyntisopimuksista:
Milj. euroa
2025
2024
Tasearvo kauden alussa
904
1 151
Kurssierot
-29
18
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
15
Kirjattu myyntituotoksi kauden aikana
-2 579
-2 752
Laskutetut ja/tai saadut maksut
2 559
2 471
Tasearvo kauden lopussa
855
904
Milj. euroa
2025
2024
Velat asiakkaille myyntisopimuksista, joiden myyntituotot kirjataan
Yhtenä ajanhetkenä
339
321
Ajan kuluessa
516
583
Tasearvo kauden lopussa
855
904
Valmet tarjoaa asiakkailleen sopimuksellisia tuotetakuita, joilla se
yleensä antaa toimintatakuun toimitetuille tuotteille takuukauden
aikana. Valmet ei tarjoa palvelutyyppisiä takuita.
Valmetilla ei 31. joulukuuta 2025 ollut asiakassopimusten
saamiseen tai täyttämiseen liittyviä kustannuksia, jotka olisi
aktivoitu IFRS 15 -standardin alla.
Transaktiohinta, joka on kohdistettu jäljellä oleville suorite­
velvoitteille 31. joulukuuta 2025, oli 4 306 miljoonaa euroa
(4 452 milj. euroa). Noin 3,1 miljardia euroa tilauskannasta
odotetaan tuloutuvan vuonna 2026 (vuoden 2024 lopussa
~3,1 miljardia euroa odotettiin tuloutuvan vuonna 2025).
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
122
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
4 | Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat aineettomista ja
aineellisista hyödykkeistä. Aineettomat hyödykkeet, jotka
koostuvat liikearvosta, liiketoimintojen yhdistämisessä
tunnistetuista aineettomista hyödykkeistä (kuten teknologia ja
asiakassuhteet), tietojärjestelmistä ja muista aineettomista
hyödykkeistä, on merkitty taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Liikearvosta ei tehdä
poistoja, vaan se testataan arvonalentumisen varalta vuosittain.
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty taseeseen
alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä
poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Maa- ja
vesialueista ei tehdä poistoja.
Myöhemmin toteutuvat perusparannusmenot sisällytetään
hyödykkeen tasearvoon tai kirjataan erilliseksi hyödykkeeksi vain
silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa
taloudellista hyötyä, ja niistä aiheutuneet menot pystytään
erottamaan tavanomaisista kunnossapitomenoista.
Poistot
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisista aineettomista
hyödykkeistä tehdään poistot niiden todennäköisenä
taloudellisena vaikutusaikana tasapoistoina seuraavasti:
Teknologia
3–20 vuotta
Asiakassuhteet
3–20 vuotta
Tietojärjestelmät
3–10 vuotta
Patentit ja lisenssit
5–10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet
1–40 vuotta
Aineellisista hyödykkeistä tehdään poistot niiden odotettavissa
olevana taloudellisena vaikutusaikanaan tasapoistoina
seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
15–40 vuotta
Koneet ja kalusto
3–20 vuotta
Odotettavissa olevia taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan
jokaisen raportoinnin yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittä­
västi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.
Arvonalentuminen
Poistojen kohteena olevien käyttöomaisuushyödykkeiden
kirjanpitoarvoja tarkastellaan arvonalentumisen varalta silloin,
kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että
kyseisten omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei
mahdollisesti ole kerrytettävissä. Hyödykkeen kerrytettävissä
oleva arvo on joko sen käypä arvo tai käyttöarvo riippuen siitä,
kumpi niistä on arvoltaan korkeampi. Hyödykkeeseen tehdään
arvonalennus, jos sen kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan
arvon. Arvonalennustappio kirjataan konsernin tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin kuluihin. Aikaisemmin kirjattu
arvonalentumistappio voidaan peruuttaa, jos, ja vain jos, sen alun
perin aiheuttaneet olosuhteet ovat poikkeuksellisesti ja
merkittävästi parantuneet.
Liikearvon kirjanpitoarvoa tarkastellaan arvonalentumisen
varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tosiseikat ja olosuhteet,
kuten myynnin, liikevoiton tai rahavirtojen heikentyminen, tai
olennaiset epäedulliset muutokset liiketoimintaympäristössä,
viittaavat siihen, että liikearvon kirjanpitoarvoa vastaava
rahamäärä ei mahdollisesti ole kerrytettävissä. Valmetilla on viisi
rahavirtaa tuottavaa yksikköä, jotka muodostavat ensimmäisen
aggregointitason, jolla arvonalennustestaus voidaan suorittaa.
Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden
tasolla, koska liikearvo ei kerrytä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
riippumattomia rahavirtoja. Valmet käyttää liikearvon
testaamiseen käyttöarvon laskentaa. Käyttöarvon laskennassa
käytetään tulevaisuuden rahavirtojen diskonttaamiseen
perustuvaa menetelmää. Liikearvosta aikaisemmin kirjattua
arvonalentumistappiota ei palauteta, vaikka arvonalentumiseen
johtaneet olosuhteet olisivat parantuneet merkittävästi.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestauksen taustalla olevat laskelmat
perustuvat lukuisiin arvioihin. Arvon määrittäminen
perustuu lähtökohtaisesti harkintaan, ja arvojen muuttumi­
nen tilikaudesta toiseen on varsin mahdollista, koska johto
joutuu ennakoimaan yksittäisiin liiketoiminta­yksiköihin
liittyvää kysyntää ja tarjontaa, tulevia myynti­hintoja ja
saavutettavissa olevia kustannustasoja. Tehokkuuden
parantamiseen tähtäävien ohjelmien tuloksena saavutetta­
vien hyötyjen ja säästöjen arvo on lähtökohtaisesti subjek­
tiivinen. Kaikki normaalia suuremmat parannukset ovat
poistettu tulevaisuuden kassavirroista. Rahavirtaa tuottavan
yksikön käyttöarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut
vastaiset rahavirrat käyttäen korkokantaa, joka pohjautuu
keskimääräiseen pääoman kustannukseen (WACC).
Keskimääräisen pääoman kustannuksen laskenta perustuu
verrokkiteollisuudenalojen beta-kertoimiin ja pääoman
rakenteisiin.
Esimerkiksi seuraavat seikat käynnistävät arvonalentumista
koskevan tarkastelun:
• Asiakkaiden tai Valmetin taloudellisen tai poliittisen
toimintaympäristön olennainen ja pysyvä heikentyminen
• Liiketoiminnan tai omaisuuserän suorituskyvyn
merkittävä heikentyminen verrattuna aiempaan tai
ennustettuun suorituskykyyn
• Valmetin strategisessa suuntautumisessa tapahtuvat
merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat liiketoiminta­
suunnitelmiin ja aiempiin sijoitusperiaatteisiin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
123
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Aineettomat hyödykkeet:
2025
2024
Milj. euroa
Liikearvo
Liiketoimintojen
yhdistämisessä
tunnistetut
aineettomat
hyödykkeet
Tieto­
järjestelmät
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Liikearvo
Liiketoimintojen
yhdistämisessä
tunnistetut
aineettomat
hyödykkeet
Tieto­
järjestelmät
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno kauden alussa
1 808
1 576
246
69
3 699
1 735
1 502
234
72
3 545
Kurssierot
-17
-7
—
1
-23
9
4
—
—
13
Investoinnit
—
—
—
18
18
—
—
—
23
24
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
9
-2
—
—
8
63
69
—
—
133
Käytöstä poistetut
—
—
-6
-5
-11
—
—
-7
-10
-16
Siirrot erien välillä
—
—
16
-16
—
—
—
18
-18
—
Muut muutokset
—
—
—
1
1
—
—
—
1
1
Hankintameno kauden lopussa
1 800
1 567
256
67
3 691
1 808
1 576
246
69
3 699
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
kauden alussa
—
-568
-146
-51
-764
—
-483
-130
-55
-668
Kurssierot
—
1
—
—
1
—
-1
—
—
—
Poistot
—
-72
-21
-3
-96
—
-84
-20
-3
-108
Arvonalentumistappiot
—
—
-2
—
-3
—
—
-3
-2
-5
Käytöstä poistetut
—
—
6
5
11
—
—
7
10
16
Muut muutokset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
kauden lopussa
—
-639
-163
-49
-851
—
-568
-146
-51
-764
Tasearvo kauden lopussa
1 800
929
93
18
2 840
1 808
1 008
100
18
2 934
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
124
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Aineelliset hyödykkeet (ilman käyttöoikeusomaisuuseriä):
2025
2024
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Keskeneräinen
käyttöomaisuus
Yhteensä
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Keskeneräinen
käyttöomaisuus
Yhteensä
Hankintameno kauden alussa
41
461
1 083
83
1 667
40
449
1 030
81
1 599
Kurssierot
-2
-9
-25
-1
-37
—
—
6
—
6
Investoinnit
—
—
5
80
85
—
1
6
76
83
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
—
—
—
—
—
—
6
—
6
Myynnit
—
-1
-4
—
-5
—
—
-10
-1
-11
Käytöstä poistetut
—
—
-11
—
-11
—
-3
-14
—
-17
Siirrot erien välillä
—
21
65
-86
—
—
14
59
-74
—
Muut muutokset
—
—
7
-1
6
—
—
—
—
—
Hankintameno kauden lopussa
38
472
1 119
75
1 704
41
461
1 083
83
1 667
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
kauden alussa
—
-298
-799
—
-1 098
—
-280
-767
—
-1 046
Kurssierot
—
4
15
—
20
—
-1
-4
—
-5
Poistot
—
-14
-49
—
-64
—
-15
-48
—
-63
Arvonalentumistappiot
—
-1
-1
—
-2
—
-6
-2
—
-8
Myynnit
—
—
3
—
4
—
—
9
—
9
Käytöstä poistetut
—
—
11
—
11
—
3
14
—
17
Muut muutokset
—
1
-7
—
-6
—
—
—
—
—
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
kauden lopussa
—
-308
-827
—
-1 135
—
-298
-799
—
-1 098
Tasearvo kauden lopussa
38
164
292
75
568
40
163
283
83
569
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
125
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Poistot toiminnoittain:
Milj. euroa
2025
2024
Hankinnan ja valmistuksen kulut,
yhteensä
-65
-67
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi
-8
-8
Tutkimus ja kehitys
-5
-6
Hallinto
-130
-138
Yhteensä
-209
-219
Taulukko ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja osuudessa osakkuusyhtiöiden
tuloksista, operatiiviset sijoitukset.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Yrityshankinnoista syntyvä liikearvo kohdistetaan hankinta­
hetkellä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle tai yksiköille, joiden
ennustetaan hyötyvän yhdistymisen tuomista synergioista
riippumatta siitä, että siirretäänkö ostetun yrityksen muita varoja
ja/tai velkoja näille yksiköille.
Valmet on muuttanut taloudellisen raportointinsa rakennetta ja
rahavirtaa tuottavien yksiköiden kokoonpanoa 1. heinäkuuta
2025 alkaen uuden toimintamallin seurauksena. Taloudellisen
raportoinnin rakenteen ja rahavirtaa tuottavien yksiköiden
kokoonpanon muutoksista johtuen, Valmet suoritti ylimääräisiä
liikearvon arvonalennustestejä vuoden 2025 aikana. Niiden
seurauksena ei ole kirjattu liikearvon alennustappioita.
Vuonna 2025 Valmetin johto on tunnistanut viisi liiketoiminta-
alueita vastaavaa rahavirtaa tuottavaa yksikköä, joille on allokoitu
liikearvoa. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat Virtauksensäätö,
Automaatioratkaisut, Sellu, energia ja kiertotalous,
Pakkausmateriaalit ja paperit ja Pehmopaperit. Liikearvo on
1. heinäkuuta 2025 alkaen allokoitu viidelle rahavirtaa tuottavalle
yksikölle suhteellisen arvon periaatteella. Vuonna 2024 Valmet
tunnisti kolme toimintasegmenttejä vastaavaa rahavirtaa
tuottavaa yksikköä, jotka olivat Palvelut, Automaatio ja
Prosessiteknologiat. Vertailulukuja ei ole oikaistu.
Valmet testaa vuosittain, ja aina jos tapahtumat tai olosuhteet
viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen, että liikearvon
kirjanpitoarvo ei ylitä sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Testauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa
verrataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärään, joka perustuu
laskelmaan sen käyttöarvosta. Tämä laskelma perustuu Valmetin
johdon ja hallituksen hyväksymiin viiden vuoden ajanjakson
ennustettuihin rahavirtoihin diskontattuna testaushetken arvoon.
Laskelma käyttöarvosta laaditaan ennen veroja. Viiden vuoden
ajanjakson jälkeisiä rahavirtoja kuvaavat terminaaliarvot ovat
laskettu käyttäen alla esitettyjä pitkän aikavälin kasvuvauhteja.
Oheisessa taulukossa on esitetty liikearvon jakautuminen
tilikauden 2025 lopussa, sekä käyttöarvolaskelmissa käytetyt
keskeiset oletukset. Testaus on tehty 30. syyskuuta tilanteesta.
Liikearvon allokointi:
Milj. euroa
31.12.2025
Virtauksensäätö
467
Automaatioratkaisut
424
Sellu, energia ja kiertotalous
366
Pakkausmateriaalit ja paperit
362
Pehmopaperit
180
Yhteensä
1 800
Keskeiset oletukset:
2025
Pitkän aikavälin kasvuvauhti (%)
Virtauksensäätö
2,0 %
Automaatioratkaisut
2,0 %
Sellu, energia ja kiertotalous
2,0 %
Pakkausmateriaalit ja paperit
2,0 %
Pehmopaperit
2,0 %
Diskonttauskorko ennen veroja (%)
Virtauksensäätö
10,6 %
Automaatioratkaisut
9,9 %
Sellu, energia ja kiertotalous
12,7 %
Pakkausmateriaalit ja paperit
12,8 %
Pehmopaperit
12,3 %
Keskeiset oletukset perustuvat konsernin aikaisempaan
kehitykseen ja Valmetin johdon ja hallituksen näkemykseen
markkinoiden kehittymisestä. Oletukset myynnin jakautumisesta
eri tuotteiden ja markkinoiden välillä ovat linjassa konsernin
tavoitteiden kanssa, joiden mukaan vakaan liiketoiminnan kasvu
ylittää prosessiteknologialiiketoiminnan kasvun. Liiketulos­
prosenttiin kohdistuvat oletukset kuvastavat samanlaisia
parannuksia kuin konsernin taloudellisissa tavoitteissa on
kommunikoitu. Kasvua, kysyntää ja hintojen kehitystä
ennustettaessa käytetään myös ulkopuolisia lähteitä. Testauksessa
käytettävä diskonttauskorko on verrokkiteollisuudenalojen beta-
kertoimien ja pääomarakenteiden avulla johdettu pääoman
painotettu keskikustannus. Terminaaliarvojen laskemisessa
käytettävät pitkän aikavälin kasvuvauhdit perustuvat Valmetin
arvioihin markkinoiden kasvuajureista, ja niitä on verrattu pitkän
aikavälin inflaatio-odotuksiin. Eniten johdon harkintaa vaativat
olettamukset liittyvät myynnin jakautumiseen eri tuotteiden ja
markkinoiden välillä.
Vuotuisten arvonalennustestien perusteella liikearvon arvon­
alennustappioita ei ole kirjattu vuosien 2025 eikä 2024 aikana.
Herkkyysanalyysi
Valmetin johto on arvioinut olevan epätodennäköistä, että
mikään muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan sen, että
rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen
kerrytettävissä olevan rahamäärän.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
126
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Liikearvon arvonalentumistestaus 2024
Alla olevissa taulukoissa on esitetty vertailuluvut vuoden 2024
arvonalentumistestauksesta, sekä vuoden 2024
käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset.
Liikearvon allokointi:
Milj. euroa
31.12.2024
Palvelut
670
Automaatio
891
Prosessiteknologiat
247
Yhteensä
1 808
Keskeiset oletukset:
2024
Pitkän aikavälin kasvuvauhti (%)
Palvelut
2,0%
Automaatio
2,0%
Prosessiteknologiat
2,0%
Diskonttauskorko ennen veroja (%)
Palvelut
10,7%
Automaatio
10,1%
Prosessiteknologiat
11,9%
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
127
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
5 | Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
Valmet arvioi sopimuksen alkamishetkellä onko se tai sisältääkö
se vuokrasopimuksen. Sopimuksen katsotaan sisältävän
vuokrasopimuksen, jos se antaa oikeuden käyttää joko
eksplisiittisesti tai implisiittisesti yksilöityä omaisuuserää tietyn
ajanjakson ajan vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksista, joissa
Valmet on vuokralle ottaja, kirjataan vuokrasopimuksen
alkamishetkellä käyttöoikeusomaisuuserä Valmetin oikeudesta
käyttää määriteltyä omaisuuserää ja vuokrasopimusvelka tulevista
maksamattomista vuokramaksuista.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin sopimuksen
alkamishetkellä maksamatta olevien tulevien vuokramaksujen
nykyarvoon. Vuokramaksut diskontataan käyttäen Valmetin
lisäluoton korkoa, joka heijastaa yhtiökohtaisia tekijöitä ja
vuokra-aikaa. Lisäluoton korot arvioidaan markkinakorkojen
perusteella oikaistuna yhtiökohtaisia tekijöitä, kuten luotto- ja
maariskejä, kuvastavilla marginaaleilla.
Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen
sovelletaan efektiivisen koron menetelmää, ja vuokrasopimus­
velan määrää lisätään vuokrasopimusvelan korkokululla,
vähennetään suoritettujen vuokramaksujen määrällä, ja
oikaistaan uudelleenarviointien tai tehtyjen vuokrasopimusten
muutosten myötä. Kun vuokrasopimusvelka uudelleen­
arvostetaan, vastaava oikaisu tehdään käyttöoikeusomaisuus­
erään. Muuttuvia vuokramaksuja, jotka eivät perustu indeksiin tai
hintaan, ei sisällytetä velkaan vaan ne kirjataan toteutuessaan
kuluksi.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankinta­
menoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä
määrästä sekä mahdollisista alkamisajankohtaan mennessä
suoritetuista vuokramaksuista, Valmetille syntyneistä välittömistä
menoista, sekä ennallistamismenoista, vähennettynä mahdollisilla
saaduilla kannustimilla. Myöhemmin käyttöoikeusomaisuuserä
poistetaan tasapoistoina omaisuuserän vuokra-ajan tai
taloudellisen vaikutusajan kuluessa riippuen kumpi on lyhyempi.
Valmet hyödyntää IFRS 16 -standardin tarjoamia helpotuksia olla
kirjaamatta käyttöoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokra­
sopimusvelkaa lyhytaikaisista vuokrasopimuksista, joiden
vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja vähäarvoisten
omaisuuserien vuokrasopimuksista. Näihin vuokrasopimuksiin
liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan aikana.
Lisäksi Valmet erottelee vuokrasopimuskomponenteista muita
kuin vuokrasopimuskomponentteja vain sellaisissa
omaisuuseräryhmissä, joissa muiden kuin vuokrasopimus-
komponenttien määrän on todettu olevan merkittävä.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Valmetilla on merkittävä määrä kiinteistöihin liittyviä
vuokrasopimuksia, jotka ovat toistaiseksi voimassaolevia ja
joissa on joko lyhyt irtisanomisaika tai alun perin kiinteä
vuokra-aika mutta sisältävät jatko- tai irtisanomisoptioita.
Näiden vuokrasopimusten todennäköisen vuokra-ajan sekä
optioiden mahdollisen tulevan käyttämisen arviointi vaatii
merkittävää määrää harkintaa. Arvioidessaan tällaisten
vuokrasopimusten vuokra-aikoja johto ottaa huomioon
asiaan vaikuttavat tosiseikat ja olosuhteet. Todennäköinen
vuokra-aika arvioidaan tyypillisesti johdon asettamien
kolmen vuoden taloudellisten ennusteiden mukaan. Mikäli
on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, kuten suotuisia
markkinahintoja, merkittäviä perusparannus­menoja, tai
vuokrasopimuksesta poistumisesta seuraisi muita
merkittäviä suoria tai epäsuoria kustannuksia, vuokra-aika
voi olla yli kolme vuotta.
Muiden kuin kiinteistöihin liittyvien vuokrasopimusten
kohdalla tarve toistaiseksi voimassa olevien vuokra­
sopimusten alla vuokratuille omaisuuserille on usein
lyhytaikainen, minkä vuoksi toistaiseksi voimassa olevat
vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on 12 kuukautta
tai vähemmän, käsitellään lyhytaikaisina
vuokrasopimuksina.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
128
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Valmetin vuokrajärjestelyt
Suurin osa Valmetin vuokrajärjestelyistä liittyy kiinteistöihin,
ajoneuvoihin sekä koneisiin ja kalustoon, jotka sijaitsevat
pääasiassa Valmetin omissa tiloissa. Vuokrajärjestelyiden pituus
on tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta, ja ne voivat sisältää
jatko-optioita.
Alla olevat taulukot esittävät käyttöoikeusomaisuuserän määrän
Konsernitaseessa sekä tulevien vuokramaksujen vähimmäis­
määrät 31. joulukuuta 2025.
2025
2024
Milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Käyttöoikeus-
omaisuuserät 
yhteensä
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Käyttöoikeus-
omaisuuserät
yhteensä
Tasearvo kauden alussa
10
123
24
156
10
116
18
145
Kurssierot
-1
-4
-1
-5
—
1
—
2
Lisäykset
2
69
11
82
—
36
16
53
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
—
—
—
—
11
—
11
Poistot
-1
-36
-12
-49
-1
-36
-11
-48
Muut muutokset
—
-13
-1
-14
—
-5
—
-6
Tasearvo kauden lopussa
11
140
21
171
10
123
24
156
Tulevien vuokramaksujen vähimmäismäärien
erääntyminen
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Vuoden sisällä erääntyvät
49
51
1–2 vuoden sisällä erääntyvät
37
38
2–3 vuoden sisällä erääntyvät
29
24
3–4 vuoden sisällä erääntyvät
22
18
4–5 vuoden sisällä erääntyvät
18
13
Yli 5 vuoden kuluttua
erääntyvät
67
42
Yhteensä
223
187
Vuokramaksuja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista sekä
vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimuksista ja muihin kuin
indeksiin tai hintaan perustuvia muuttuvia vuokramaksuja ei
sisällytetä vuokrasopimusvelkaan, vaan sen sijaan ne kirjataan
kuluksi toteutuessaan joko hankinnan ja valmistuksen kuluihin
tai myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin. Oheinen taulukko
esittää näiden vuokrasopimusten vuokramaksut. Rahoitus­
kuluihin kirjatut vuokrasopimusten korkokulut esitetään
Liitetiedossa 10.
Milj. euroa
2025
2024
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin
liittyvät kulut
-3
-3
Vähäarvoisten hyödykkeiden
vuokrasopimuksiin liittyvät kulut
-7
-6
Vuokrasopimusvelkaan
kuulumattomiin muuttuviin
vuokramaksuihin liittyvät kulut
-2
-2
Yhteensä
-12
-12
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
129
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
6 | Nettokäyttöpääoma
Suurten pitkäaikaisten projektien maksuaikatauluilla on
merkittävä vaikutus nettokäyttöpääoman kehitykseen. Muut kuin
operatiiviset erät, kuten verot, korolliset varat ja velat ja muut
konsernin rahoitukseen liittyvät erät, eivät sisälly
nettokäyttöpääomaan.
Rahavirtavaikutus
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
2025
Nettokäyttöpääomaan sisältyvät varat
Pitkäaikaiset myyntisaamiset
16
22
5
Muut pitkäaikaiset varat
46
37
-9
Vaihto-omaisuus
884
903
19
Myyntisaamiset
769
862
93
Saamiset asiakkailta myyntisopimuksista
327
344
17
Johdannaiset (varat)
63
31
-32
Muut saamiset
190
232
42
Nettokäyttöpääomaan sisältyvät velat
Velvoitteet työsuhde-etuuksista
-156
-157
-1
Varaukset
-212
-190
22
Muut pitkäaikaiset korottomat velat
-1
-1
—
Ostovelat
-500
-460
40
Velat asiakkaille myyntisopimuksista
-855
-904
-49
Johdannaiset (velat)
-47
-43
4
Muut lyhytaikaiset velat
-495
-542
-47
Nettokäyttöpääoma yhteensä
29
134
104
Valuuttakurssimuutosten vaikutus
-31
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattiset erät
10
Vaihto-omaisuuden arvonalentumis- ja luottotappiovarausten muutos
-18
Varausten muutos
-17
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
-9
Nettokäyttöpääoman muutos konsernin rahavirtalaskelmassa
39
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
130
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
7 | Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenon tai sitä alemman
nettorealisointiarvon määräisenä. Nettorealisointiarvo on
rahamäärä, jonka odotetaan realisoituvan myytäessä omaisuuserä
osana tavanomaista liiketoimintaa myynnistä aiheutuvat menot
huomioon ottaen.
Aineiden ja tarvikkeiden sekä valmiiden tuotteiden
hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää
tai FIFO-menetelmää käyttäen. Keskeneräinen tuotanto sisältää
kustannuksia käynnissä olevista projekteista, joiden myyntituotot
kirjataan yhtenä ajanhetkenä. Keskeneräinen tuotanto sisältää
tyypillisesti suoria materiaali- ja työkustannuksia sekä
kohdistettuja yleiskustannuksia.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Hitaasti kiertävästä ja epäkurantista vaihto-omaisuudesta
kirjattava varaus perustuu tilinpäätöspäivän parhaaseen
arvioon. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden määrien
järjestelmälliseen ja jatkuvaan tarkasteluun ja arviointiin.
Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös vaihto-
omaisuuden koostumus ja ikä suhteessa tulevaan arvioituun
tarpeeseen.
Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:
Milj. euroa
2025
2024
Tasearvo kauden alussa
94
67
Kurssierot
-3
—
Kaudella kirjatut lisäykset
32
31
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
23
Varausten käyttö
-8
-12
Käyttämättöminä puretut
-19
-15
Tasearvo kauden lopussa
96
93
Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli
3 422 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja 3 553 miljoonaa euroa
vuonna 2024.
Vuonna 2025, yhteensä 32 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa)
vaihto-omaisuuden arvonalentumisvarauksen lisäyksiä kirjattiin
kuluksi. Yhteensä 19 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa)
aiemmin kirjattua varausta purettiin käyttämättömänä. 
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
131
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
8 | Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaatteet
Valmetin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu perustuu sovellettavaan
liiketoimintamalliin sekä instrumentin sopimusperusteisten
rahavirtojen ominaispiirteisiin. Rahoitusvarat kirjataan pois
taseesta, kun sopimukseen perustuvat oikeudet näihin liittyviin
rahavirtoihin lakkaavat olemasta tai ne on siirretty yhdessä
omistukseen liittyvien olennaisten riskien ja etujen kanssa toiselle
osapuolelle.
Rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon tai
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut
olemasta, eli toisin sanoen, kun sopimuksessa yksilöity velvoite
on täytetty, kumottu tai sen olemassaolo on lakannut.
Rahoitusvarat ja -velat kirjataan taseeseen, kun Valmetista tulee
sopimusehtojen osapuoli. Rahoitusvarat ja -velat esitetään
pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää 12 kuukautta.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvarat
Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus­
varat koostuvat myynti-, laina- ja muista saamisista sekä
rahavaroista. Nämä rahoitusvarat kirjataan aluksi taseeseen
käypään arvoon sisältäen transaktiomenot ja merkittävimmän
tase-erän, myyntisaamisten, osalta transaktiohintaan. Tämän
jälkeen rahoitusvarat kirjataan efektiivisen koron menetelmällä
jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamisten osalta tämä
vastaa asiakkaalta alun perin laskutettua summaa oikaistuna
odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvalla luottotappio­
varauksella. Mikäli asiakkaille annetaan pidennettyjä, yli vuoden
ylittäviä maksuehtoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan
nykyarvoonsa ja korkotuotot jaksotetaan myönnetylle
maksuajalle.
IFRS 9:n rahoitusvaroja koskevan yleisen arvonalentumismallin
mukaisesti Valmet arvioi eri rahoitusvaroihin liittyvien
luottoriskien kehitystä jokaisena raportointipäivänä. Jos
luottoriski ei ole muuttunut olennaisesti sen jälkeen, kun
rahoitusvara on kirjattu ensimmäisen kerran taseeseen,
luottotappiovarauksen arvostus perustuu seuraavan
12 kuukauden aikana odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Mikäli rahoitusvaraan liittyvä luottoriski puolestaan on
muuttunut merkittävästi, luottotappiovarauksen arvostus
perustuu koko instrumentin voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin.
Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin,
joiden osalta myyntituotot kirjataan ajan kuluessa, sovelletaan
yksinkertaistettua luottotappiomallia ja luottotappiovaraus
kirjataan koko omaisuuserän voimassaoloajalta odotettavissa
olevien luottotappioiden määräisenä taseeseen ensimmäisenä
raportointipäivänä. Valmetin käytännön sovellus IFRS 9:n
yksinkertaistetusta luottotappiomallista huomioi historialliset
toteutuneet luottotappiot, rahan aika-arvon sekä odotettavissa
olevien luottotappioiden arvioimisen kannalta relevantin
tulevaisuuteen suuntautuvan informaation, ja mallin syöttötietoja
päivitetään säännöllisesti. Valmetin soveltama yksinkertaistettu
luottotappiomalli sisältää sekä tilastollisen mallin että
mahdollisuuden soveltaa tapauskohtaista harkintaa sellaisten
merkittävien myyntisaamisten osalta, jotka ovat yli 90 päivää
erääntyneitä. Lopullinen luottotappio kirjataan, kun selvitystilasta
tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan
kyseistä saamista ei tulla maksamaan. Luottotappiovarausten
muutokset ja lopulliset luottotappiot kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Valtaosa konsernin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien
kautta kirjattavista rahoitusvaroista koostuu konsernirahoituksen
hallinnoimista korollisista rahoitusvaroista. Näihin varoihin
sovellettavan liiketoimintamallin mukaisesti instrumentit joko
omistetaan niiden eräpäivään saakka tai ne myydään ennen
eräpäivää, riippuen vallitsevasta markkinatilanteesta sekä
konsernirahoituksen operatiivisista tarpeista. Näistä varoista
kertyvät voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään
käyvän arvon rahastoon ja rahoitusvaran eräpäivänä tai myynnin
yhteydessä nämä voitot ja tappiot puretaan muiden laajan
tuloksen erien kautta konsernin tuloslaskelmaan.
Valmet soveltaa tiettyihin julkisesti noteerattuihin
osakeomistuksiin mahdollisuutta arvostaa rahoitusvara käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Omistusten käyvän
arvon muutos kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon
ja jos omistuksesta luovutaan tulevaisuudessa, siihen mennessä
käyvän arvon rahastoon kertynyttä voittoa tai tappiota ei pureta
muiden laajan tuloksen erien kautta konsernin tuloslaskelmaan.
Edellä mainittujen osakkeiden käypä arvo 31. joulukuuta 2025 oli
9 miljoonaa euroa (10 milj. euroa).
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Valtaosa konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista on johdannaisia, joihin
liittyvät laatimisperiaatteet on kuvattu Liitetiedossa 9. Valmetin
muut osakeomistukset, pois lukien tietyt julkisesti noteeratut
osakesijoitukset, koostuvat kiinteistöjen lisäksi teollisuus­
omistuksista sekä muista osakkeista ja nämä kirjataan käypään
arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien osakesijoitusten osalta, jos luotettavaa markkina-
arvoa ei ole saatavilla, hankintamenon katsotaan olevan paras
saatavilla oleva arvio käyvästä arvosta. Valmet ei ole
vapaaehtoisesti luokitellut mitään rahoitusvaroja tai -velkoja
kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti niiden erien
lisäksi, joiden kirjaaminen käypään arvoon tulosvaikutteisesti on
pakollista IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
132
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
rahoitusvelat
Valmetin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat
rahoitusvelat sisältävät lainat rahoituslaitoksilta, joukko­
velkakirjalainat, vuokrasopimusvelat ja ostovelat. Lainat
rahoituslaitoksilta kirjataan alkuperäisenä kirjaamishetkenä
taseeseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä.
Tämän jälkeen lainat rahoituslaitoksilta kirjataan efektiivisen
koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, jollei Valmetilla ole
ehdotonta oikeutta siirtää velan suoritusta vähintään
12 kuukauden päähän tilinpäätöspäivästä lukien.
Laatimisperiaatteet vuokrasopimusten osalta on esitetty
Liitetiedossa 5.
Käyvän arvon arvioiminen
Käypään arvoon konsernin taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen
ja -velkojen hierarkiatasot ja sovellettavat arvostusmenetelmät on
kuvattu alla. Mitään luokittelumuutoksia ei ole tehty käyvän
arvon tasojen välillä.
Taso 1
Tason 1 rahoitusinstrumenttien käypä arvo perustuu toimivilta
markkinoilta saatavissa oleviin oikaisemattomiin hinta­
noteerauksiin. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation
välityspalvelusta, hinnoittelun palveluntuottajalta tai valvonta­
viranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana
käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitus­
instrumentit ovat osakkeita, jotka kirjataan käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta.
Taso 2
Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään
arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään
syöttötietona havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotka ovat
helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä,
markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun
palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2
rahoitusinstrumentteihin kuuluvat over-the-counter
(OTC)-johdannaiset, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulos­
vaikutteisesti kirjattaviksi tai johdannaiset, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa sekä kaikki muut rahoitusvarat ja -velat paitsi
osakesijoitukset.
Taso 3
Rahoitusinstrumentti luokitellaan tasolle 3, jos sen käyvän arvon
määrittäminen ei voi perustua havainnoitavissa olevaan
markkinatietoon. Tason 3 rahoitusinstrumentit ovat osakkeita,
jotka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tason 3
instrumenteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2025 aikana.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Myyntisaamisiin ja sopimukseen perustuviin omaisuuseriin
sovellettavan yksinkertaistetun luottotappiomallin mukaan
luottotappiovaraus kirjataan koko omaisuuserän
voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden
määräisenä taseeseen ensimmäisenä raportointipäivänä.
Kirjattavan luottotappiovarauksen määrä perustuu malliin,
joka huomioi historialliset luottotappiot, rahan aika-arvon ja
odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimisen kannalta
relevantin tulevaisuuteen suuntautuvan informaation, ja
mallin syöttötietoja päivitetään säännöllisesti.
Rahoitusvarojen arvonalentumiseen liittyvien vaatimusten
soveltaminen, erityisesti odotettavissa olevien luotto-
tappioiden arvioiminen ja yli 90 päivää erääntyneitä
merkittäviä myyntisaamisia koskevan tapauskohtaisen
mallin soveltaminen, edellyttää merkittävää johdon
harkintaa ja siinä hyödynnetään saatavilla olevaa asiakas- ja
markkina-informaatiota. Kirjattava rahoitusvarojen
arvonalentuminen on paras käytössä olevan informaation
perusteella laadittu arvio ja tämä voi poiketa toteutuneesta
tuloksesta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
133
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin:
2025
2024
Milj. euroa
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
laajan tuloksen
erien kautta
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Tasearvo
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
laajan tuloksen
erien kautta
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Tasearvo
Käyvän
arvon taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset
9
2
11
10
2
12
1,3
Myyntisaamiset
16
16
22
22
Johdannaiset
7
—
7
6
—
6
2
Yhteensä
16
16
3
35
22
16
3
40
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset rahoitusvarat
22
22
30
30
2
Korottomat rahoitusvarat
3
3
8
8
Myyntisaamiset
769
769
862
862
Johdannaiset
47
9
56
15
9
24
2
Rahavarat
535
535
482
482
Yhteensä
1 308
69
9
1 386
1 352
45
9
1 406
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
953
953
1 071
1 071
Joukkovelkakirjalainat1
201
201
202
202
Vuokrasopimusvelat
128
128
107
107
Johdannaiset2
6
—
6
12
—
12
2
Yhteensä
1 281
6
—
1 287
1 379
12
—
1 392
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
99
99
94
94
Vuokrasopimusvelat
48
48
50
50
Korolliset rahoitusvelat
33
33
20
20
Ostovelat
500
500
460
460
Johdannaiset
31
10
41
24
7
31
2
Yhteensä
680
31
10
721
625
24
7
656
1 Joukkovelkakirjalainat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, jota on oikaistu käyvän arvon muutoksella siltä osin, kun käyvän arvon suojauslaskentaa on sovellettu.
2 Sisältyy muihin pitkäaikaisiin velkoihin konsernitaseessa.
Yllä olevassa taulukossa esitetyt tasearvot vastaavat olennaisesti
tase-erien käypiä arvoja, lukuun ottamatta lainoja
rahoituslaitoksilta, joiden käypä arvo on yhteensä noin
1 092 miljoonaa euroa (1 206 milj. euroa).
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
134
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Pitkäaikaiset osakesijoitukset sisälsivät 31. joulukuuta 2025
9 miljoonaa euroa julkisesti noteerattuja osakkeita (10 milj.
euroa) sekä 2 miljoonaa euroa kiinteistö- ja teollisuusomistuksia
ja muita osakkeita (2 milj. euroa). Konsernirahoituksen
hallinnoimia lyhytaikaisia korollisia rahoitusvaroja oli
22 miljoonaa euroa (30 milj. euroa).
Valmet hallinnoi kassavarojaan sijoittamalla niitä
maturiteeteiltaan eripituisiin rahoitusvaroihin. Korolliset
rahoitusvarat, joiden maturiteetti on hankintahetkellä
yli kolme kuukautta, luokitellaan muihin lyhytaikaisiin
rahoitusvaroihin. Rahoitusvarat, joiden maturiteetti
hankintahetkellä on kolme kuukautta tai vähemmän, luokitellaan
Konsernitaseessa rahavaroihin. Rahavarat-erä sisälsi likvidissä
muodossa olevaa rahaa 487 miljoonaa euroa (460 milj. euroa) ja
muita lyhytaikaisia rahoitusvaroja, joiden maturiteetti oli
enintään kolme kuukautta 48 miljoonaa euroa (23 milj. euroa)
koostuen pääasiassa pankkitalletuksista ja -vekseleistä.
Johdannaisia käsitellään tarkemmin Liitetiedossa 9.
Myyntisaamisten ikäjakauma:
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Erääntymättömät myyntisaamiset
535
615
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset
123
141
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset
40
53
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset
22
16
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset
37
32
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset
28
27
Yhteensä
786
884
Myyntisaamisista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä kirjattujen luottotappiovarausten
muutokset:
Milj. euroa
2025
2024
Tasearvo 1.1.
33
25
Kurssierot
-2
—
Kaudella kirjatut lisäykset
17
15
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
—
Kauden aikana käytetty varaus
-4
-6
Peruutukset
-5
-3
Tasearvo 31.12.
38
33
Nettovelan täsmäytyslaskelma:
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
(-) Rahavarat
535
482
(-) Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat
22
30
(+) Lainat rahoituslaitoksilta, joukkovelkakirjalainat ja muut lyhytaikaiset lainat
1 285
1 387
(+) Vuokrasopimusvelat
176
157
Nettovelka
904
1 032
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
135
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
2025
Velat rahoituksen rahavirrassa
Muut varat
Milj. euroa
(+) Lainat
rahoituslaitoksilta,
joukkovelkakirjalainat ja
muut lyhytaikaiset lainat
(+) Vuokra-
sopimusvelat
(-) Rahavarat
(-) Lyhytaikaiset
korolliset
rahoitusvarat
Nettovelka
yhteensä
Tasearvo kauden alussa
1 387
157
482
30
1 032
Kurssierot
-3
-5
-30
—
22
Rahavirrat
-98
-57
83
-7
-230
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset
—
93
—
—
93
Muut muutokset
-1
-13
—
—
-14
Tasearvo kauden lopussa
1 285
176
535
22
904
2024
Velat rahoituksen rahavirrassa
Muut varat
Milj. euroa
(+) Lainat
rahoituslaitoksilta,
joukkovelkakirjalainat ja
muut lyhytaikaiset lainat
(+) Vuokra-
sopimusvelat
(-) Rahavarat
(-) Lyhytaikaiset
korolliset
rahoitusvarat
Nettovelka
yhteensä
Tasearvo kauden alussa
1 343
141
432
25
1 027
Kurssierot
—
1
3
-4
2
Rahavirrat
42
-52
48
7
-64
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset
—
62
—
—
62
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
10
—
3
7
Muut muutokset
2
-5
—
—
-3
Tasearvo kauden lopussa
1 387
157
482
30
1 032
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
136
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
9 | Johdannaiset
Laatimisperiaatteet
Johdannaisinstrumentit
Valmet käyttää johdannaisinstrumentteja suojautuakseen
valuuttakursseihin, korkoihin ja hyödykkeiden hintoihin
liittyviltä riskeiltä, jotka aiheutuvat liiketoiminnasta,
investoinneista ja rahoituksesta. Suojaukset tehdään konsernin
rahoituspolitiikan mukaisesti, jota on kuvattu tarkemmin
Liitetiedossa 22.
Johdannaisinstrumentit kirjataan kaupantekopäivän perusteella
taseeseen, ja ne arvostetaan jokaisena raportointipäivänä käypään
arvoon. Johdannaissopimusten käypä arvo lasketaan tulevien
valuuttoihin, korkoihin tai hyödykkeisiin liittyvien rahavirtojen
nykyarvona käyttäen raportointipäivän markkinanoteerauksia.
Johdannaisvarat ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai
veloiksi, kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 12 kuukautta,
ja lyhytaikaisiksi, kun se on enintään 12 kuukautta.
Johdannaiset määritetään sopimusajankohtana joko kiinteä­
ehtoisten sitoumusten tai erittäin todennäköisten ennakoitujen
liiketapahtumien suojaukseksi (rahavirran suojaus) tai
kiinteäkorkoisen lainan suojaukseksi (käyvän arvon suojaus). Jos
johdannaissopimukset eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä,
ne luokitellaan kirjattavaksi käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Suojauslaskennan soveltaminen
Valmet soveltaa rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin valuutta­
termiini-, koronvaihto-, sähkötermiini- ja nikkelitermiini­
sopimuksiin. Lisäksi Valmet soveltaa käyvän arvon
suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, joihin ei
sovelleta rahavirran suojauslaskentaa. Sovellettaessa
suojauslaskentaa, suojaavien instrumenttien ja suojattavien
kohteiden välinen suhde dokumentoidaan konsernin
riskienhallintastrategian ja -tavoitteiden mukaisesti. Rahavirran
suojauslaskennassa sekä suojauslaskentasuhteen alussa että
jokaisena raportointipäivänä suoritetaan tulevaisuuteen
suuntautuva suojausten tehokkuuden arviointi sen
varmistamiseksi, että suojaavan instrumentin rahavirtojen
muutosten odotetaan kumoavan suojattavan riskin rahavirtojen
muutokset. Käyvän arvon suojauslaskennassa sekä
suojaussuhteen alussa että jokaisena raportointipäivänä
johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrataan suojatun
kohteen arvonmuutoksiin. Näitä arvioidessa, jos suojaavan
instrumentin ja suojattavan riskin keskeiset ehdot täsmäävät,
suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen
suhde ja suojauslaskentasuhteen katsotaan olevan tehokas.
Rahavirran suojauslaskenta
Sellaisten johdannaisten osalta, jotka on määritetty osaksi
rahavirran suojauslaskentasuhdetta, käyvän arvon muutoksen
tehokas osuus kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta
oman pääoman suojausrahastoon, josta se uudelleen luokitellaan
tulokseen samanaikaisesti suojattavan liiketapahtuman kanssa.
Operatiivisiin eriin, kuten valuuttamääräisiin myynteihin ja
ostoihin, liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon
muutoksen tehottomaan osaan liittyvä voitto tai tappio kirjataan
konsernin tuloslaskelmaan. Sekä tehoton osuus että
uudelleenluokittelu suojausrahastosta tulokseen kirjataan
tapauskohtaisesti joko myyntituottoihin ja hankinnan ja
valmistuksen kuluihin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin. Operatiivisiin eriin liittyvä nettokurssitappio vuonna
2025 oli -1 miljoonaa euroa (-21 milj. euroa). Vastaavasti muita
kuin operatiivisia eriä, kuten korollisia rahoitusvaroja ja -velkoja
sekä muita konsernin rahoitukseen liittyviä eriä, suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehoton osuus esitetään
rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Suojauslaskennan soveltamisesta
syntynyt tehottomuus raportointikaudella oli vähäistä. Jos
suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan
pääomaan kirjatut kertyneet voitot tai tappiot puretaan
tulosvaikutteisiksi muiden laajan tuloksen erien kautta.
Valmet on määrittänyt valuuttamääräisten kiinteäehtoisten
sopimusten ja erittäin todennäköisten ennakoitujen myyntien ja
ostojen suojauslaskentasuhteissa suojausinstrumentiksi aina
valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän. Tämän lisäksi
tapauskohtaiseen määritykseen perustuen valuuttatermiini­
sopimusten korkotekijä voi myös olla osa suojauslaskenta­
suhdetta. Niissä tapauksissa, joissa korkotekijä ei ole osa
suojauslaskentasuhdetta, se kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.
Konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen tulevien kassavirtojen
muutosten suojaamiseen liittyen Valmet on määrittänyt
koronvaihtosopimuksia suojauslaskentasuhteisiin suojaus­
instrumenteiksi. Koronvaihtosopimuksiin liittyvä korko esitetään
rahoitustuotoissa ja -kuluissa samanaikaisesti kuin suojattavien
muuttuvakorkoisten lainojen korko.
Erittäin todennäköisiin ennakoituihin sähkön ostoihin liittyen
Valmet on määrittänyt sähkön ostojen systeemihinta­
komponentin suojattavaksi riskiksi ja sähkötermiinisopimukset
suojaaviksi instrumenteiksi suojauslaskentasuhteisiin.
Realisoituneiden sähkötermiinisopimusten tehokkaan osan voitot
ja tappiot kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.
Valmet on määrittänyt tietyt nikkelijohdannaiset suojaus­
instrumenteiksi suojauslaskentasuhteeseen suojaamaan nikkelin
hinnan muutosta erittäin todennäköisiin ennakoituihin ostoihin
liittyen. Realisoituneiden nikkelijohdannaissopimusten
tehokkaan osan voitot ja tappiot kirjataan hankinnan ja
valmistuksen kuluihin samanaikaisesti kuin suojattavien
hankintojen kulut.
Käyvän arvon suojauslaskenta
Valmet soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa tiettyihin
kiinteäkorkoisiin lainoihin. Nämä kiinteäkorkoiset lainat
altistavat kiinteille koronmaksuille ja suojaava instrumentti,
koronvaihtosopimus, altistaa kiinteiden korkosuoritusten
vastaanottamiselle. Suojaavan instrumentin sekä suojatun riskin
arvojen odotetaan liikkuvan vastakkaisiin suuntiin. Lainaa
suojaavan koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutos
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin samanaikaisesti kuin
suojattavan kiinteäkorkoisen lainan käyvän arvon muutos.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
137
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat johdannaiset
Tietyt valuuttatermiinit, valuuttaoptiot ja hyödykejohdannaiset
eivät täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä ja nämä
kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Operatiivisia eriä
suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan
tapauskohtaisesti joko myyntituottoihin ja hankinnan ja
valmistuksen kuluihin tai liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin. Silloin kun valuuttajohdannaiset suojaavat muita kuin
konsernin operatiivisia eriä, jotka on määritelty vieraassa
valuutassa, valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentteja koskevien esittämisvaatimusten
mukaisesti johdon täytyy tehdä tiettyjä oletuksia tällaisiin
instrumentteihin liittyvistä tulevista ja lähtevistä
rahavirroista. Johto myös olettaa, että johdannaisten,
erityisesti valuuttatermiinisopimusten, raportointipäivän
käyvät arvot olennaisilta osin kuvastavat kyseisten
instrumenttien tulevaisuudessa realisoituvia rahavirtoja.
Valuuttamääräisten kiinteäehtoisten
sitoumusten sekä erittäin
todennäköisten ennakoitujen myyntien ja
ostojen suojaaminen
Valmetin rahoituspolitiikan mukaisesti kaikkien Valmet-
konserniin kuuluvien yhtiöiden pitää suojautua
valuuttakurssiriskiltä, kun niillä on muun valuutan kuin
oman toimintavaluuttansa määräisiä sitoumuksia. Sitoumus
voi olla joko Valmet-konserniin kuuluvien yhtiöiden välinen
tai konsernin ulkopuolisen vastapuolen kanssa. Tämän
lisäksi, tietyt erittäin todennäköiset ennakoidut myynnit ja
ostot suojataan yhteistyössä konsernirahoituksen kanssa.
Kun myyntituotot asiakassopimuksesta kirjataan ajan
kulumisen perusteella, tähän liittyvien valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen suojauksiin sovelletaan rahavirran
suojauslaskentaa, jolloin suojausinstrumenttien vaikutus
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne puretaan
konsernin tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan erän
kanssa. Vaikka suojaamiseen liittyvät toimintaperiaatteet on
selkeästi määritelty konsernin rahoituspolitiikassa, suojatun
liiketapahtuman lopullinen toteutuminen riippuu myös
sellaisista tekijöistä, joihin johdolla ei ole määräysvaltaa ja
joita ei ole mahdollista ennakoida suojaussuhdetta
määritettäessä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi
markkinaympäristön muutos, jonka seurauksena toinen
osapuoli lykkää sitoumuksen toteutumista tai peruuttaa sen.
Johto pyrkii mahdollisuuksien mukaan sisällyttämään
sopimuksiin ehtoja, joilla vähennetään kyseisten
epäedullisten tapahtumien vaikutusta konsernin
tuloslaskelmaan.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
138
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12.:
2025
2024
Milj. euroa
Nimellisarvo
Käypä arvo,
saamiset
Käypä arvo, velat
Käypä arvo, netto
Nimellisarvo
Käypä arvo,
saamiset
Käypä arvo, velat
Käypä arvo, netto
Valuuttatermiinisopimukset 1
Suojauslaskennan alaiset (rahavirran suojaus)
2 910
51
-33
17
2 416
17
-28
-11
Suojauslaskennan ulkopuoliset
1 418
9
-10
-1
1 137
9
-7
2
Yhteensä
4 327
60
-44
16
3 553
26
-35
-9
Valuuttaoptiosopimukset (ostettu) 1
Suojauslaskennan ulkopuoliset
150
—
—
—
Sähkötermiinisopimukset 2
Suojauslaskennan alaiset (rahavirran suojaus)
184
—
—
—
160
—
-1
-1
Nikkelijohdannaiset 3
Suojauslaskennan alaiset (rahavirran suojaus)
371
—
-1
-1
Suojauslaskennan ulkopuoliset
402
—
—
—
1 112
—
—
—
Yhteensä
402
—
—
—
1 483
—
-1
-1
Romumetallijohdannaiset 3
Suojauslaskennan ulkopuoliset
829
—
—
—
1 303
—
—
—
Koronvaihtosopimukset1
Suojauslaskennan alaiset (rahavirran suojaus)
610
2
-3
-1
550
2
-6
-4
Suojauslaskennan alaiset (käyvän arvon suojaus)
100
1
—
1
100
2
—
2
Yhteensä
710
3
-3
—
650
4
-6
-2
Yhteensä
63
-47
16
31
-43
-13
ISDA-sopimusten alaisten johdannais­
instrumenttien markkina-arvostuksen netotus 4
-40
40
—
-28
28
—
Netto yhteensä
24
-8
16
2
-15
-13
1 Nimellisarvo milj. euroa.
2 Nimellisarvo GWh.
3 Nimellisarvo tonneissa.
4 Konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Association -järjestön Master Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman kohteena, on toisella osapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien
johdannaisten ennenaikaista eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien netottamisvaatimuksia.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
139
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Johdannaisten erääntymisajat 31.12.:
2025
2024
2026
2027
2028
2029
2030 ja
sen jälkeen
Yhteensä
2025
2026
2027
2028
2029 ja
sen jälkeen
Yhteensä
2025
Nimellisarvot
Valuuttatermiinisopimukset 1
3 937
387
4
—
—
4 327
3 033
519
1
—
—
3 553
Valuuttaoptiosopimukset 1
—
—
—
—
—
—
150
—
—
—
—
150
Sähkötermiinisopimukset 2
122
52
9
—
—
184
105
46
9
—
—
160
Nikkelijohdannaiset 3
402
—
—
—
—
402
1 375
108
—
—
—
1 483
Romumetallijohdannaiset 3
829
—
—
—
—
829
1 303
—
—
—
—
1 303
Koronvaihtosopimukset1
200
170
130
140
70
710
120
200
170
60
100
650
Käyvät arvot, milj. euroa
Valuuttatermiinisopimukset
15
1
—
—
—
16
-5
-4
—
—
—
-9
Valuuttaoptiosopimukset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Sähkötermiinisopimukset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
-1
Nikkelijohdannaiset
—
—
—
—
—
-1
—
—
—
—
-1
Romumetallijohdannaiset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-1
-1
—
1
—
—
—
-1
-1
-1
2
-2
1 Nimellisarvo milj. euroa.
2 Nimellisarvo GWh.
3 Nimellisarvo tonneina.
Yllä olevissa taulukoissa esitetyt nimellisarvot kuvaavat
johdannaisten käytön yleisyyttä, mutta ne eivät anna indikaatiota
alla olevan riskin suuruudesta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
140
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
10 | Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa
2025
2024
Saadut osingot
—
—
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusvaroista
15
20
Korkotuotot käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavista rahoitusvaroista (pl.
johdannaiset)
3
2
Kurssivoitot, netto
—
2
Rahoitustuotot yhteensä
18
24
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista (pl.
vuokrasopimusvelat)
-49
-69
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-11
-8
Nettokorkokulut etuuspohjaisista järjestelyistä
-4
-4
Kurssitappiot, netto
-3
—
Termiinisopimusten korkokomponentti
-6
-4
Muut rahoituskulut
-8
-4
Rahoituskulut yhteensä
-80
-90
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
-62
-65
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista (pl. vuokrasopimusvelat)
sisältävät korollisten velkojen ja koronvaihtosopimusten korkokulut.
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa esitetyt valuuttakurssierot:
Milj. euroa
2025
2024
Valuuttakurssierot korollisista rahoitusvaroista ja -veloista, sekä muista konsernin
rahoitukseen liittyvistä eristä
-2
-3
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista
—
5
Kurssivoitot tai -tappiot, netto
-3
2
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
141
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
11 | Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun Valmetilla on aikaisempien tapahtumien
seurauksena syntynyt olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, jonka täyttämisen odotetaan aiheuttavan
kustannuksia tulevaisuudessa, ja kun Valmet pystyy arvioimaan
velvoitteen määrän luotettavasti. Varauksia tarkastellaan
jokaisena tilinpäätöspäivänä ja oikaistaan kuvastamaan parasta
arviota, tai peruutetaan jos varaukselle ei ole perusteita.
Pitkäaikaiset varaukset diskontataan nykyarvoonsa tuleviin
kassavirtoihin perustuen silloin, kun rahan aika-arvon vaikutus
on merkittävä.
Takuuvaraukset
Konserni tarjoaa yleensä laitteille toimintatakuun, joiden pituus
on 12–24 kuukautta. Takuuvaraus kirjataan arvioituja projekti­
kohtaisia takuumenoja varten. Takuuvarauksen laskemisen
pääperiaatteena on tietyn aikaisempaan kokemukseen perustuvan
prosenttiosuuden kirjaaminen varaukseksi projektin kokonais­
tuotoista takuutöitä varten. Jos toimitukseen liittyy uutta
teknologiaa tai toimitussopimukset ovat pitkäaikaisia, takuu­
varauksen määrää voidaan tapauskohtaisesti kasvattaa mahdolli­
sesti kasvaneen riskin huomioon ottamiseksi. Toteutuneet
projektikohtaiset takuumenot kirjataan varausta vasten, ja siten
kunkin projektin takuuvarauksen määrää voidaan seurata.
Projektien toteutuneita takuukustannuksia seurataan
säännöllisesti prosenttiosuuden arvioimiseksi, jolla
takuuvarauksen määrä kirjataan tulevaisuudessa.
Uudelleenjärjestelyvaraukset
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain, kun varauksen yleiset
kirjaamiskriteerit täyttyvät, ja kun johto on laatinut ja hyväksynyt
virallisen suunnitelman, johon se on sitoutunut. Lisäksi johdon
on tullut antaa niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste
odottaa, että Valmet toteuttaa uudelleenjärjestelyn tiedottamalla
asiasta tai aloittamalla suunnitelman toimeenpanon.
Toiminnan sopeuttamista varten tehtävään varaukseen
sisällytetään menot, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman
välittömänä seurauksena tai jotka aiheutuvat jatkuvasta
sopimukseen perustuvasta sitoumuksesta, josta ei ole enää
odotettavissa Valmetille taloudellista hyötyä, tai sanktiomaksut
sopimuksen peruuttamisesta. Uudelleenjärjestelystä ja toiminnan
sopeuttamisesta johtuvat menot kirjataan joko hankinnan ja
valmistuksen kuluihin tai myynnin ja hallinnon yleis­
kustannuksiin riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleen­
järjestelystä ja toiminnan sopeuttamisesta johtuviin menoihin voi
sisältyä myös muita suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia
kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka esitetään
liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.
Varaukset tappiollisista sopimuksista
Varaus tappiollisesta sopimuksesta kirjataan, kun konsernilla on
sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa
väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa
olevan taloudellisen hyödyn. Sopimuksen mukaiset
väistämättömät menot kuvastavat pienintä sopimuksen
purkamisesta aiheutuvien nettomenojen määrää, joka on joko
sopimusten mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi tarvittavien
menojen määrä tai sopimusvelvoitteiden täyttämisen
laiminlyönnistä aiheutuva korvausten määrä.
Muut varaukset
Muut varaukset sisältävät ympäristövelvoitteisiin, henkilöstöön,
oikeudenkäynteihin ja veroprosesseihin liittyvät velvoitteet.
Nämä varaukset kirjataan, kun yleiset varauksen
kirjaamiskriteerit täyttyvät.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Kirjattu varauksen määrä on paras arvio menoista, joita
velvoitteen täyttämiseksi vaaditaan tilinpäätöspäivänä.
Määrää arvioitaessa otetaan huomioon riskit ja
epävarmuustekijät, johdon harkinta sekä aiempi kokemus
vastaavista liiketoimista, sekä tulevat tapahtumat silloin kun
on riittävästi näyttöä siitä, että ne tapahtuvat ja vaikuttavat
velvoitteen täyttämiseksi vaadittavaan määrään.
Valmet myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan
toimitetun tuotteen toiminta takuuaikana. Varauksen määrä
perustuu standardituotteiden toteutuneisiin historiallisiin
takuukustannuksiin. Takuuaika alkaa tyypillisesti siitä, kun
asiakas on hyväksynyt tuotteiden toimituksen. Vaativampien
toimitussopimusten, mukaan lukien pitkäaikaiset projektit,
takuuvaraus lasketaan kullekin sopimukselle erikseen ja sen
määrää tarkastellaan säännöllisesti.
Varaukset liittyen toiminnan sopeuttamiseen ja uudelleen­
järjestelyihin kirjataan, kun näihin liittyvät kirjauskriteerit
ovat täyttyneet. Johdosta riippumattomista syistä johtuen
lopulliset kustannukset saattavat poiketa alkuperäisestä
varauksen määrästä.
Ympäristövelvoitteista aiheutuvista tappioista tehdään
varaus, kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja
niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen
määrää päivitetään myöhemmin, mikäli tiedot tarkentuvat
tai olosuhteet muuttuvat.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
142
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Erittely varausten muutoksista:
2025
Milj. euroa
Takuuvaraukset
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Varaukset
tappiollisista
sopimuksista
Muut varaukset
Yhteensä
Tasearvo 1.1.
153
7
15
14
190
Kurssierot
-1
—
—
—
-1
Kaudella kirjatut lisäykset
129
54
5
3
190
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
6
—
—
—
6
Varausten käyttö
-84
-36
-3
-5
-129
Käyttämättöminä puretut
-25
-7
-11
-1
-44
Tasearvo 31.12.
178
18
6
11
212
Pitkäaikaiset
18
—
—
1
20
Lyhytaikaiset
159
17
6
10
192
31. maaliskuuta 2025 Valmet ilmoitti suunnitelmistaan uudistaa
toimintamallinsa. Uudelleenjärjestelyvarauksiin sisältyy vuonna
2025 muutosneuvotteluista johtuvia lisäyksiä 52 miljoonaa euroa
ja varausten käyttöä 31 miljoonaa euroa. Jäljellä olevan
toimintamallin uudistamista koskevan uudelleenjärjestely-
varauksen arvo oli 16 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2025.
Varaukset tappiollisista sopimuksista liittyvät pääasiassa
pitkäaikaisiin projekteihin. Konsernilla ei ollut merkittäviä
ympäristö- tai tuotevastuita 31. joulukuuta 2025 tai
31. joulukuuta 2024.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
143
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
12. | Muut lyhytaikaiset varat
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Siirtosaamiset
49
65
Arvonlisävero- ja lähdeverosaamiset
117
133
Muut saamiset
22
28
Muut lyhytaikaiset varat yhteensä
189
226
13 | Muut lyhytaikaiset velat
Milj. euroa
31.12.2025
31.12.2024
Jaksotetut henkilöstökulut
222
223
Jaksotetut projektikustannukset
86
110
Arvonlisävero- ja lähdeverovelat
55
66
Siirtovelat ja saadut ennakot
98
111
Jaksotetut korkokulut
12
17
Muut velat
35
33
Muut lyhytaikaiset velat yhteensä
508
559
Muiden velkojen maturiteetti perustuu pääasiallisesti paikallisiin
kauppatapoihin ja Valmetin ja sen tavarantoimittajien välisiin
yksilöllisiin sopimuksiin, ja ylittää vain harvoin 6 kuukautta.
Jaksotetut henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset,
maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
144
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
14 | Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä
Henkilöstökulut:
Milj. euroa
2025
2024
Palkat
1 093
1 093
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
109
110
Kulut etuuspohjaisista järjestelyistä 1
6
6
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
12
12
Osakeperusteiset maksut 2
7
8
Muut henkilösivukulut
168
164
Yhteensä
1 395
1 393
1 Lisätietoja on esitetty Liitetiedossa 16.
2 Lisätietoja on esitetty Liitetiedossa 15.
Henkilös tön lukumäärä:
2025
2024
Henkilöstön lukumäärä kauden
lopussa
18 487
19 310
Keskimääräinen henkilöstön
lukumäärä kauden aikana
18 982
19 297
15 | Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaatteet
Valmetin osakepohjaiset kannustinohjelmat ovat osa avain­
henkilöiden palkitsemisjärjestelmää. Valmetilla on velvollisuus
pidättää avainhenkilölle suoritettuihin osakeperusteisiin
maksuihin liittyvä verovelka ja suorittaa tämä määrä avain­
henkilön puolesta suoraan veroviranomaisille suurimmassa
osassa maita, joissa konsernin pitkän aikavälin kannustin­
järjestelmien piirissä olevat avainhenkilöt asuvat. Näin ollen,
järjestelyihin liittyy nettomääräistä suorittamista koskeva
ominaisuus ja sekä osakkeina että käteisvaroina maksettaviin
palkkioihin liittyvät kirjaukset tehdään henkilöstökulujen ja
oman pääoman välillä.
Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, kuten vertailukelpoinen
EBITA prosentteina myynnistä, ESG-indeksi ja vakaan
liiketoiminnan tilausten kasvu, otetaan huomioon laskettaessa
sitä osakkeiden lukumäärää, johon osakeperusteisiin
kannustinohjelmiin osallistuville henkilöille syntyy oikeus.
Valmet tarkistaa tätä koskevan arvionsa jokaisena
raportointipäivänä ja muutokset edelliseen arvioon verrattuna
kirjataan tuloslaskelman ja oman pääoman välillä.
Osakkeina maksettavan palkkion palkkakustannus jaksotetaan
etuuden syntymisajanjaksolle ja käteisvaroina maksettavan
palkkion palkkakustannus puolestaan jaksotetaan etuuden
myöntämishetken ja maksuajankohdan välille. Kirjatun
kustannuksen määrä perustuu arvioituun ansaittujen osakkeiden
lukumäärään, jäljellä olevaan palkkioon oikeuttavaan jaksoon ja
Valmetin osakkeen päätöskurssiin etuuden myöntämispäivänä.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien puitteissa myönnetyt osakkeet, pyöristettynä tuhansiin:
Kannustin-
järjestelmä
2022–2024
Kannustin-
järjestelmä
2023–2025
Kannustin-
järjestelmä
2024–2026
Kannustin-
järjestelmä
2025–2027
2025
Vuoden alussa
29 000
48 000
442 000
—
Myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä
—
-2 000
-18 000
550 000
Ansaintakriteereistä johtuvat muutokset
—
—
—
-75 000
Toteutunut myönnettyjen osakkeiden lukumäärä
-29 000
-2 000
-235 000
—
Järjestelmän kohderyhmän palauttamat osakkeet
—
2 000
2 000
—
Siirrot konsernin omiin osakkeisiin
—
-2 000
-2 000
—
Vuoden lopussa
—
44 000
189 000
474 000
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
145
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät –
suoriteperusteinen- ja viivästetty
suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
2021–2024
Valmet Oyj:n hallitus päätti joulukuussa 2020 osakepohjaisista
pitkän aikavälin kannustinjärjestelmistä; suoriteperusteisesta
osakepalkkio-ohjelmasta ja viivästetystä suoriteperusteisesta
osakepalkkio-ohjelmasta Valmetin avainhenkilöille. Suorite­
perusteinen osakepalkkio-ohjelma on suunnattu Valmetin
johtoryhmälle. Viivästetty suoriteperusteinen osakepalkkio-
ohjelma on suunnattu avainhenkilöille johtotehtävissä ja johtaja­
potentiaaleiksi tunnistetuille henkilöille.
Suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa on rinnakkain
kolmen vuoden ja yhden vuoden ansaintajaksot. Viivästetyssä
suoriteperusteisessa osakepalkkio-ohjelmassa on yhden vuoden
ansaintajakso. Valmetin hallitus päättää ennalta määrätyt
ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin
ansaintajakson alussa.
Mikäli osakepalkkioita, sekä suoriteperusteisen osakepalkkio-
ohjelman että viivästetyn osakepalkkio-ohjelman osalta,
maksetaan yhden vuoden ansaintajakson jälkeen, niitä ei saa
siirtää eikä luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjakson aikana.
Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy
sitouttamisjakson aikana, hänen on pääsääntöisesti palautettava
palkkiona annetut osakkeet Valmetille vastikkeetta.
Hallituksella on oikeus perua tai periä takaisin maksetut palkkiot
sitouttamisjakson aikana, kokonaan tai osittain, mikäli ohjelman
piiriin kuuluva henkilö on toiminut vastoin lakia tai eettiseen
toimintaan liittyvää yhtiön ohjeistusta tai muuten epäeettisesti.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät
2025 lähtien
Valmet Oyj:n hallitus päätti joulukuussa 2024 uuden
osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän;
suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman perustamisesta yhtiön
johdolle ja valituille avainhenkilöille. Suoriteperusteinen
osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä
osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmen vuoden
pituisen ansaintajakson, jonka aikana osallistujilla on
mahdollisuus ansaita yhtiön osakkeita asetettujen
suoritusmittareiden saavuttamisen perusteella. Suoritusmittarit
sekä niiden tavoitteiden raja-arvot määritellään erikseen
jokaiselle alkavalle ohjelmalle.
Liittyen kaikkiin Valmetin pitkän aikavälin kannustin­
järjestelmiin, mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde Valmetilla
päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti
makseta. Suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman ansaintaa
voidaan leikata hallituksen määrittelemän rajoituksen perusteella,
jotta vältetään odottamattoman suuret osakekurssin vaihteluista
johtuvat ulosmaksut. Lisäksi hallituksella on oikeus periä takaisin
maksettuja palkkioita ohjelman päättymisen jälkeen, jos palkkion
maksu perustuu osallistujan antamiin virheellisiin tietoihin.
Tarkempi yhteenveto osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä,
jotka olivat voimassa kuluvan tai edellisen tilikauden aikana, on
esitetty seuraavissa taulukoissa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
146
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Suoriteperusteiset- ja viivästetyt suoriteperusteiset osakepalkkio-ohjelmat:
Kannustinjärjestelmät 2022–2024
Kannustinjärjestelmät 2023–2025
Ohjelman nimi
Suoriteperusteinen- ja viivästetty
suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen- ja viivästetty
suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Ansaintajakso
2022
2022–2024
2023
2023–2025
Ansaintakriteerit
Vertailukelpoinen EBITA prosentteina
liikevaihdosta ja vakaan liiketoiminnan1
tilausten kasvu
ESG-indeksi, tavoitteet on sidottu Valmetin
ilmasto-ohjelman ja kestävän kehityksen
agendan toimeenpanoon
Vertailukelpoinen EBITA prosentteina
liikevaihdosta ja vakaan liiketoiminnan1
tilausten kasvu
Valmetin osakkeen arvostuskertoimen
kehitys verrattuna verrokkiryhmään
Palkkion maksu
Keväällä 2023
Keväällä 2025
Keväällä 2024
Keväällä 2026
Osallistujien lukumäärä
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
14
11
15
13
Viivästetty suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
114
117
Ansaittujen osakkeiden bruttomäärä
Noin 176 000 osaketta
Noin 29 000 osaketta
Noin 151 000 osaketta
Noin 44 000 osaketta
Valmetin osakkeen myöntämispäivän päätöskurssi, euroa
33,63
33,63
28,77
28,77
Etuuden syntymisajanjakso
Helmikuu 2022–maaliskuu 2025
Helmikuu 2022–maaliskuu 2025
Helmikuu 2023–maaliskuu 2026
Helmikuu 2023–maaliskuu 2026
Kannustinjärjestelmät 2024–2026
Kannustinjärjestelmä 2025–2027
Kannustinjärjestelmä 2026–2028
Ohjelman nimi
Viivästetty suoriteperusteinen
osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Ansaintajakso
2024
2024, 2024–2026
2025–2027
2026–2028
Ansaintakriteerit
Vertailukelpoinen EBITA prosentteina
liikevaihdosta ja vakaan liiketoiminnan1
tilausten kasvu
Vertailukelpoinen EBITA prosentteina
liikevaihdosta ja vakaan liiketoiminnan 1
tilausten kasvu
Valmetin osakkeen arvostuskertoimen
kehitys verrattuna verrokkiryhmään
Vertailukelpoinen EBITA, vakaan
liiketoiminnan1 saatujen tilausten
orgaaninen kasvu (%) ja ESG-indeksi
Osakkeen absoluuttinen kokonaistuotto,
orgaanisen liikevaihdon kasvu ja oman
toimintamme päästöjen vähentäminen
Palkkion maksu
Keväällä 2025
Keväällä 2027
Keväällä 2028
Keväällä 2029
Osallistujien lukumäärä
Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
16
163
~200
Viivästetty suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma
192
Ansaittujen osakkeiden bruttomäärä
Noin 235 000 osaketta
Noin 189 000 osaketta
Järjestelmään kuuluville henkilöille oli
31.12.2025 varattu noin 474 000 osaketta
Maksettavien palkkioiden kokonaismäärä
on ansaintajakson osalta yhteensä
enintään noin 767 000 osaketta
Valmetin osakkeen myöntämispäivän päätöskurssi, euroa
25,65
25,65
25,79
Etuuden syntymisajanjakso
Helmikuu 2024–maaliskuu 2027
Helmikuu 2024–maaliskuu 2027
Maaliskuu 2025–maaliskuu 2028
Helmikuu 2026–maaliskuu 2029
1 Vakaa liiketoiminta viittaa Prosessitehokkuusratkaisuihin ja biomateriaalipalveluihin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
147
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Ehdollinen osakepalkkio
Osaksi palkitsemisen kokonaisuutta on joulukuussa 2018
hallituksen päätöksellä lisätty uusi palkitsemistyökalu, ehdollinen
osakepalkkio, joka voidaan myöntää valituille avainhenkilöille.
Hallitus hyväksyy vuosittain ehdollisten osakepalkkioiden
olemassaolon ja ehdot. Vuoden 2025 aikana noin 100 000
osaketta myönnettiin ehdollisina osakepalkkioina. Vuonna 2026,
115 000 Valmetin osaketta voidaan myöntää mahdollisille
ehdollisen osakepalkkio-ohjelman osallistujille. Pääsääntöisesti
rajoitusjakso ohjelman osakkeille on kolme vuotta.
Toimitusjohtaja ehdottaa hallituksen puheenjohtajalle
hyväksyttäväksi avainhenkilöiden valinnat sekä tarkemmat
valintoihin liittyvät ehdot. Edellytys ehdolliseen osakepalkkio-
ohjelmaan perustuvien osakepalkkioiden maksamiselle on, että
Valmetin tuloksen (vertailukelpoinen EBITA) kynnysarvo ylittyy,
ja että osallistujan työsuhde Valmetin kanssa jatkuu palkkion
maksupäivään saakka.
Osakeomistusvelvoite
Painottaakseen johtoryhmän jäsenten osakeomistuksen tärkeyttä
ja arvoa yhtiölle, Valmetin hallitus on hyväksynyt joulukuussa
2025 osakeomistusvelvoitteen Valmetin johtoryhmän jäsenille.
Johtoryhmän jäsenien velvoitetaan omistavan 100 prosenttia
ohjelmista saamistaan osakkeista, kunnes johtoryhmän jäsenen
kokonaisosakeomistuksen arvo Valmetissa vastaa hänen
vuotuista peruspalkkaansa palkkion maksua edeltävältä
kalenterivuodelta. Tämä määrä Valmet Oyj:n osakkeita
velvoitetaan omistettavan niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys
jatkuu.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien
kulut
Osakkeina maksettavan palkkion palkkakustannus jaksotetaan
etuuden syntymisajanjaksolle ja käteisvaroina maksettavan
palkkion palkkakustannus puolestaan jaksotetaan etuuden
myöntämishetken ja maksuajankohdan välille. Palkkioihin
liittyvät kirjaukset tehdään henkilöstökulujen ja oman pääoman
muiden rahastojen välillä. Kirjatun kustannukseen määrä
perustuu arvioituun ansaittujen osakkeiden lukumäärään, jäljellä
olevaan palkkioon oikeuttavaan jaksoon ja Valmetin osakkeen
päätöskurssiin etuuden myöntämispäivänä.
Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien
kustannukset:
Tuhatta euroa
2025
2024
Kannustinjärjestelmä 2021–2023
—
-409
Kannustinjärjestelmä 2022–2024
-272
-1 065
Kannustinjärjestelmä 2023–2025
-818
-1 543
Kannustinjärjestelmä 2024–2026
-2 152
-4 723
Kannustinjärjestelmä 2025–2027
-3 141
—
Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma
-1 015
-325
Yhteensä
-7 398
-8 066
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
148
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
16 | Työsuhde-etuudet
Laadintaperiaatteet
Eläkkeet ja eläkevelvoitteiden kattaminen
Valmet-konsernin yhtiöillä on eri toimintamaissaan erilaisia
paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia työsuhde-
etuuksia koskevia järjestelyjä. Joissakin maissa järjestelyt ovat
etuuspohjaisia ja niihin kuuluu vanhuus- ja työkyvyttömyys­
eläkkeitä, henkivakuutuksiin liittyviä etuuksia sekä muita
työsuhde-etuuksia, kuten terveydenhuoltoa ja irtisanomis­
korvauksia. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat
etuuspohjaisia. Etuuspohjaisissa järjestelyissä etuudet perustuvat
yleensä työssäolovuosien määrään sekä viimeisten työssäolo­
vuosien palkkatasoon. Järjestelyt rahoitetaan yleensä
vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka
määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan.
Lisäksi joillakin Valmet-konsernin yhtiöillä on usean työnantajan
eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi
järjestelyiksi. Maksupohjaisiin ja usean työnantajan järjestelyihin
sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin suoritetut maksut
kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntyessä. Maksupohjaisissa
järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja ulkopuoliselle
eläkevakuutuksia hallinnoivalle yksikölle ja konsernilla ei ole
oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen
suorittamiseen.
Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestely, sen perusteella
kirjattava velka on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöshetken
nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon
nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat
etuuspohjaisen velvoitteen määrän käyttäen ennakoituun
etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut
vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa kestoaikaa
vastaavalla korkokannalla. Eläkkeistä ja muista työsuhde-
etuuksista johtuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti sitä mukaa
kuin työtä suoritetaan. Työsuoritukseen perustuvat menot
kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Toteutuneeseen kehitykseen,
vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksiin ja järjestelyyn
kuuluvien varojen tuottoon, lukuun ottamatta varojen
korkotuottoja, perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan
pääomaan.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Etuuspohjaisesta järjestelystä aiheutuva kulu lasketaan
perustuen oletuksiin, joihin kuuluvat:
• Työsuhde-etuuksista johtuvia velvoitteita (sekä
rahastoituja että rahastoimattomia) diskontattaessa
käytettävä korko: korot on määritetty yritysten liikkeeseen
laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen
raportointikauden päättymispäivän markkinatuoton
perusteella. Maissa, joissa tällaisille joukkovelkakirja­
lainoille ei ole toimivia markkinoita, on käytetty valtion
joukkolainojen (raportointikauden päättymispäivän)
markkinatuottoa. Yritysten joukkovelkakirjalainat ja
valtionobligaatiot ovat saman valuutan määräisiä kuin
työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvat
velvoitteet, ja niiden juoksuajat ovat samat kuin
työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista johtuvien
velvoitteiden arvioitu kestoaika.
• Arvioidut palkankorotukset mukaan luettuna yleis- sekä
ansiokorotukset. Todelliset korotukset eivät välttämättä
vastaa arvioituja.
Koska kansainvälisillä markkinoilla on epävarmuutta, nämä
arviot ovat vaikeita ulottaa tulevaisuuteen.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
149
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Konsernitaseeseen merkityt määrät:
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Velvoitteiden nykyarvo
188
152
340
211
152
363
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo
-216
—
-216
-236
—
-236
Varat (-) / velat (+)
-27
152
124
-25
152
126
Konsernitaseeseen merkityt varat ja velat
Velat
4
152
156
5
152
157
Varat
31
—
31
31
—
31
Velat, netto
-27
152
124
-25
152
126
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut erät:
2025
2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
1
4
6
2
4
6
Netto yli-/alijäämään perustuvat korkotuotot/-kulut
-1
5
4
-1
5
4
Kulut yhteensä
—
10
10
1
9
10
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon muutokset kauden aikana:
2025
2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden alussa
211
152
363
214
152
366
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
—
—
2
—
2
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
1
4
5
2
4
6
Korkokulut
10
5
15
10
5
15
Taloudellisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)
3
-10
-8
-9
-2
-11
Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)
—
2
2
-3
2
-1
Järjestelyistä maksetut etuudet
-14
—
-14
-14
—
-14
Työnantajan suoraan maksamat etuudet
—
-7
-7
—
-6
-7
Kurssierot
-22
5
-17
10
-3
7
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden lopussa
188
152
340
211
152
363
- joista liittyy tämänhetkisiin työntekijöihin
115
130
- joista liittyy entisiin työntekijöihin
53
49
- joista liittyy eläköityneisiin henkilöihin
171
183
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
150
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Järjestelyyn kuuluvien varojen nykyarvon muutokset kauden aikana:
2025
2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden alussa
236
—
236
220
—
220
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä
—
—
—
2
—
2
Järjestelyyn kuuluvien varojen korkotuotto
11
—
11
11
—
11
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoihin sisältyviä eriä
2
—
2
1
—
1
Maksusuoritukset työnantajilta
5
—
5
5
—
5
Järjestelyistä maksetut etuudet
-14
—
-14
-14
—
-14
Kurssierot
-25
—
-25
12
—
12
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo kauden lopussa
216
—
216
236
—
236
Etuuspohjaisten velvoitteiden / varojen uudelleen määrittämisestä johtuvat laajaan tuloslaskelmaan kirjatut erät:
2025
2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Järjestelyyn kuuluviin varoihin liittyvät kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)
-2
—
-2
-1
—
-1
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-) / tappio (+)
3
-10
-7
-9
-2
-11
Velvoitteisiin liittyvät kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot (+)
—
2
2
-3
2
-1
Voitto (-) / tappio (+) yhteensä
—
-8
-8
-14
1
-13
Järjestelyihin kuuluvien varojen erittely esitettyinä prosenttiosuuksina kaikista Valmetin etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista:
2025
2024
31.12.
Noteeratut
Noteeraamattomat
Yhteensä
Noteeratut
Noteeraamattomat
Yhteensä
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
6%
—
6%
10%
—
10%
Velkakirjat
84%
—
84%
80%
—
80%
Muut instrumentit
2%
8%
10%
1%
8%
10%
Yhteensä
92%
8%
100%
92%
8%
100%
Järjestelyjen varoja ei vuoden 2025 lopussa ollut sijoitettuna
konsernin osakkuus- tai yhteisyrityksiin, tai konsernin tai sen
osakkuusyhtiöiden tai yhteisyritysten käytössä oleviin
rakennuksiin tai maa-alueisiin.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
151
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Tärkeimmät etuuspohjaisten velvoitteiden määrittämisessä käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset (painotetuin keskiarvoin esitettynä):
2025
2024
31.12.
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Kaikki
järjestelyt
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Kaikki
järjestelyt
Diskonttauskorko
5,0 %
4,0 %
4,6 %
5,2 %
3,7 %
4,6 %
Palkkojen nousu
2,9 %
2,9 %
2,9 %
2,9 %
2,9 %
2,9 %
Eläkkeiden nousu
1,0 %
2,0 %
1,4 %
1,1 %
2,0 %
1,4 %
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
—
4,5 %
4,5 %
—
4,5 %
4,5 %
Merkittävissä etuuspohjaisissa järjestelyissä sovelletut painotetut keskimääräiset elinajan odotukset:
Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 65 vuoden
ikäiselle miesosallistujalle
Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 65 vuoden
ikäiselle naisosallistujalle
Esitetty vuosina
2025
2024
2025
2024
Ruotsi
22
22
24
24
Kanada
22
22
24
24
Yhdysvallat
21
21
23
23
Suomi
21
21
26
26
Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 45 vuoden
ikäiselle miesosallistujalle
Elinajan odotus 65-vuotiaana tällä hetkellä 45 vuoden
ikäiselle naisosallistujalle
Esitetty vuosina
2025
2024
2025
2024
Ruotsi
22
24
24
26
Kanada
23
23
25
25
Yhdysvallat
23
23
25
24
Suomi
24
24
28
28
Elinajan odotus on huomioitu etuuspohjaisten velvoitteiden
arvioinnissa käyttäen kuolevuustaulukoita, jotka perustuvat
yleisesti kokemusperusteiseen tietoon sen maan sisällä, johon
järjestely sijoittuu. Useissa tapauksissa on huomioitu myös
odotettu elinajan odotuksen parantuminen tulevaisuudessa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
152
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvon herkkyysanalyysi:
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Yhteensä
Diskonttauskorko
Kasvua 0,25 %
-4
-6
-10
-5
-6
-11
Laskua 0,25 %
4
6
10
5
6
11
Palkkojen nousu
Kasvua 0,25 %
—
3
4
—
4
4
Laskua 0,25 %
—
-3
-3
—
-3
-4
Eläkkeiden nousu
Kasvua 0,25 %
—
4
4
—
4
4
Laskua 0,25 %
—
-4
-4
—
-4
-4
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
Kasvua 1 %
—
—
—
—
—
—
Laskua 1 %
—
—
—
—
—
—
Elinajan odotus
Kasvua yksi vuosi
5
5
10
6
5
11
Laskua yksi vuosi
-5
-5
-10
-6
-5
-11
Yllä oleva taulukko esittää etuuspohjaisen eläkevelvoitteen
määrän muutoksen, kun merkittäviä oletuksia muutetaan samalla
kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
153
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Etuuspohjaisten velvoitteiden painotettu keskimääräinen voimassaoloaika:
2025
2024
Esitetty vuosina
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Kaikki järjestelyt
Rahastoidut
Rahastoimattomat
Kaikki järjestelyt
31.12.
9
17
13
9
18
13
Maksupohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Valmetilla on useita
etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä ja muita pitkäaikaisia
etuuspohjaisia järjestelyjä, joita hallinnoidaan kunkin maan
paikallisten olosuhteiden, käytännön ja työehtosopimusten
mukaisesti. Valtaosa Valmetin etuuspohjaisista velvoitteista
liittyy järjestelyihin, jotka rahoitetaan joko vakuutusyhtiöihin tai
itsenäisesti hallinnoitaviin rahastoihin suoritettavilla vuosittaisiin
vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Muut
järjestelyt ovat rahastoimattomia ja Valmet maksaa niihin
liittyvät etuudet suoraan erääntymishetkellä. Kaikkiin
järjestelyihin sovelletaan kunkin maan paikallista vero- ja muuta
lainsäädäntöä. Valmetin etuuspohjaiset järjestelyt Yhdysvalloissa,
Kanadassa ja Ruotsissa muodostavat yhteenlaskettuina
85 prosenttia Valmetin etuuspohjaisista velvoitteista ja
91 prosenttia etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvista varoista.
Nämä järjestelyt tarjoavat eläketuloa, joka perustuu olennaisin
osin henkilön palkkaan ja työsuorituksiin eläköitymishetkellä tai
lähellä eläköitymishetkeä.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa suoritetaan vuosittaisia
arviointilaskelmia sen ratkaisemiseksi, edellyttääkö paikallinen
lainsäädäntö rahastoihin tehtäviä maksusuorituksia.
Ruotsin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt tarjotaan työehto­
sopimusten mukaisesti ja ne ovat rahastoimattomia. Valmetin
konsernitaseessa esitettävä velka ja rahastoituihin järjestelyihin
suoritetut maksut ovat riippuvaisia velvoitteen määrittämisessä
käytettävistä vakuutus- matemaattisista oletuksista, siitä missä
määrin toteuma eroaa tehdyistä oletuksista sekä järjestelyihin
kuuluvien varojen tuotosta. Tästä johtuen Valmet altistuu riskille
siitä, että konsernitaseen mukaiset velat ja/tai maksusuoritukset
kasvavat näiden vaikutusten vuoksi.
Ulkopuoliset rahastonhoitajat vastaavat Valmetin rahastoitujen
eläkejärjestelyjen varojen hallinnoinnista. Valmetin järjestelyjen
hallinnoinnista vastuulliset henkilöt käyvät varojen
kohdentamisen läpi säännöllisesti perustuen paikalliseen
lainsäädäntöön, asiantuntijoiden neuvoihin, Valmetin kanssa
käytyihin neuvotteluihin sekä hyväksyttäviin riskirajoihin.
Etuuspohjaisiin järjestelyihin tehtävien maksujen odotetaan
olevan 0,1 miljoonaa euroa vuonna 2026 suomalaisten
järjestelyiden osalta ja 5 miljoonaa euroa ulkomaisten
järjestelyiden osalta. Valmetin maksupohjaisiin järjestelyihin
suorittamat maksut vuonna 2025 olivat 109 miljoonaa euroa
(110 milj. euroa).
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
154
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
17 | Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan
tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot
merkitään tuloslaskelmaan, paitsi silloin kun ne liittyvät muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattaviin eriin.
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan
verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä
säädettyjen tai käytännössä hyväksyttyjen verokantojen
perusteella. Lisäksi tilikauden veroissa esitetään vähennys­
kelvottomat ulkomaiset verot liittyen rahoituseriin tai
tapahtumiin osakkeenomistajien kanssa, jotka eivät ole saatavissa
takaisin ja jotka eivät perustu verotettavaan tuloon. Vähennys­
kelvottomat lähdeverot ja ulkomaan verot, jotka liittyvät liike­
toimintaan, esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.
Nämä vähennyskelvottomat ulkomaanverot sisältävät esimerkiksi
sellaisia maksettuja ulkomaanveroja, joita ei voida hyvittää
verosopimusten perusteella. Veroa oikaistaan myös mahdollisilla
edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Korkokulut, jotka
perustuvat maksamattoman veron määrän, raportoidaan osana
rahoituskuluja.
Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa
verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa
verovastuita varten kirjattavat varaukset perustuvat johdon
arvioihin todennäköisyydestä, että toimitetut tiedot vahvistetaan
viranomaistarkastuksessa.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpito­
arvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on
laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä tai
käytännössä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen
verosaaminen on kirjattu vain siihen määrään asti, kun on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät, kun myyntituottojen
kirjaamisen periaatteet eroavat verotuksessa, aineellisten
hyödykkeiden poistoaikojen eroista, etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä, myöhemmin vähennyskelpoisista varauksista,
yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin
arvostuksista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.
Laskennallista verosaamista tai -velkaa ei kirjata omaisuuserän tai
velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun liiketoimi ei ole liike­
toimintojen yhdistäminen, kirjaaminen ei vaikuta kirjanpidon
tulokseen eikä verotettavaan tuloon ja liiketoimesta ei synny yhtä
suurta veronalaista sekä verotuksessa vähennyskelpoista
väliaikaista eroa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun
laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin
tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta,
kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.
OECD:n Pilari 2:n mallisäännöt täytäntöönpaneva laki on
säädetty Suomessa vuonna 2023 ja astui voimaan 1. tammikuuta
2024 alkaen. Valmet soveltaa IAS 12:n toukokuussa 2023
julkaistujen muutosten asettamia poikkeuksia Pilari 2:n veroihin
liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamisen
sekä niistä julkaistavan tiedon osalta. Pilari 2:n veroilla ei ollut
olennaista vaikutusta tilikauden verotettavaan tuloon
perustuvaan veroon vuonna 2025.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpito­
arvon ja verotuksellisen arvon välillä. Niiden arvioidaan
realisoituvan tuloslaskelmaan kirjattaviksi tiettyinä ajan­
jaksoina tulevaisuudessa. Valmetin johto on tehnyt oletuksia ja
käyttänyt tiettyjä arvioita liittyen tulevien vuosien vero­
seuraamuksiin, jotka johtuvat varojen ja velkojen
tilinpäätökseen kirjattujen kirjanpitoarvojen sekä niiden
verotuksellisten arvojen eroista. Keskeiset oletukset liittyvät
esimerkiksi siihen, että arvioitujen vähennyskelpoisten
vahvistettujen verotappioiden hyödyntämisaika pysyy
muuttumattomana, ja että voimassaolevat verolait ja
verokannat pysyvät muuttumattomina lähitulevaisuudessa.
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan laskennallisten
verosaamisten hyödynnettävyys, ja mikäli olosuhteet viittaavat
siihen, että tulevaisuudessa ei synny verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, laskennallinen
verosaaminen puretaan käytettävissä olevaan määrään.
Verosaamiset ja -velat perustuvat arvioon kauden verotettavan
tulon perusteella maksettavasta tai hyvitettävästä verosta.
Pitkäaikaisia verosaamisia ei diskontata. Valmetin yhtiöt ovat
jatkuvasti rutiininomaisten verotarkastusten kohteena useissa
maissa. Monimutkaiset ja muuttuvat viranomaissäädökset
useissa Valmetin toimintamaissa voivat luoda verovelvollisuuk­
siin liittyvää epävarmuutta. Veroviranomaisten muuttuvilla
tulkinnoilla saattaa olla haitallinen vaikutus Valmetin
taloudelliseen asemaan.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
155
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Suomalaisen yhteisöverokannan mukaisen tuloveron
(20 prosenttia 2025 ja 2024) ero tuloslaskelmaan kirjatuista
tuloveroista on esitetty alla olevassa taulukossa.
Milj. euroa
2025
2024
Tulos ennen veroja
376
383
Suomen verokannan mukainen vero
-75
-77
Verokantojen muutosten vaikutus
—
—
Edellisten tilikausien verot
-8
6
Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta
-10
—
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
-10
-15
Verotappioiden hyödyntäminen
-1
-1
Ulkomaiden hyvityskelvottomat lähdeverot
-12
-12
Edellisten tilikausien laskennallisten verojen oikaisut ja arvostusmuutokset1
15
1
Verovapaiden tuottojen ja verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
1
-3
Muut
4
-2
Tuloverot yhteensä
-96
-103
Efektiivinen veroaste, (%)
25,7%
26,8%
Efektiivinen veroaste, (%) ilman edellisten tilikausien veroja
20,9%
28,5%
1 Sisältää vuonna 2025 pääasiassa hyödyn aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista Yhdysvalloissa ja laskennallisten verojen muutoksen Suomessa.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:
2025
2024
Milj. euroa
Ennen veroja
Vero
Verojen jälkeen
Ennen veroja
Vero
Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot
15
-3
12
-8
2
-6
Käyvän arvon rahaston muutos
—
—
—
1
—
1
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
8
-1
6
13
-3
10
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot
-73
—
-73
2
—
2
Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä
-1
—
-1
—
—
—
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
-50
-4
-55
8
-2
6
Laskennalliset verot
—
-4
—
—
-2
—
Yhteensä
—
-4
—
—
-2
—
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
156
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Täsmäytyslaskelma laskennallisista verosaamisista ja -veloista:
2025
2024
Milj. euroa
Kauden
alussa
Kurssierot
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
laajaan
tulokseen
Hankittu
liike-
toimintojen
yhdistämi-
sessä
Kauden
lopussa
Kauden
alussa
Kurssierot
Kirjattu
tulos-
laskelmaan
Kirjattu
laajaan
tulokseen
Hankittu
liike-
toimintojen
yhdistämi-
sessä
Kauden
lopussa
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot
8
—
-1
-1
—
5
5
—
2
—
—
8
Käyttöomaisuus
9
—
—
—
—
8
8
—
1
—
—
9
Vuokrasopimukset
32
-1
6
—
—
37
31
—
—
—
1
32
Vaihto-omaisuus
21
-1
3
—
-1
21
16
—
-2
—
5
21
Varaukset
35
-1
3
—
1
39
41
-3
-4
—
—
35
Jaksotuserot
10
-1
5
1
—
15
11
—
-2
—
—
10
Eläkevelvoitteet
1
1
-2
-1
—
-1
6
—
-2
-4
1
1
Muut
42
—
—
-3
—
39
28
—
8
2
5
42
Laskennalliset verosaamiset yhteensä
158
-4
14
-4
-1
163
148
-3
2
-2
13
158
Netotettu laskennallisista veroveloista1
-64
-67
-59
-64
Laskennalliset verosaamiset, netto
94
96
90
94
Laskennalliset verovelat
Hankintamenon kohdistaminen
293
-4
-31
—
—
258
292
2
-19
—
18
293
Käyttöomaisuus
11
-1
—
—
—
10
9
—
1
—
—
11
Vuokrasopimukset
34
-1
5
—
—
38
33
—
—
—
1
34
Muut
11
-1
-3
—
—
7
7
—
3
—
—
11
Laskennalliset verovelat yhteensä
348
-6
-28
—
—
313
341
3
-16
1
20
348
Netotettu laskennallisista verosaamisista 1
-64
-66
-58
-64
Laskennalliset verovelat, netto
284
246
283
284
1Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillinen oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.
Jos osingonjakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä,
laskennallinen verovelka on kirjattu sellaisissa maissa sijaitsevien
Valmet-yhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa
osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus. Voittovaroja, joiden
jakamisesta aiheutuisi veroseuraamus ja joiden osalta verovelkaa
ei ole kirjattu, koska jakamista lähitulevaisuudessa ei pidetty
todennäköisenä, oli 64 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2025 ja
67 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2024.
Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan
laskennallinen verosaatava siihen määrään asti, kun verohyödyn
saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä.
Konsernilla ei ole olennaista määrää tappioita, joista
laskennallista verosaamista ei ole kirjattu. Verotappioista
11 miljoonaa euroa (15 milj. euroa) vanhenee seuraavan viiden
vuoden aikana.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
157
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
18 | Oma pääoma
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
2025
2024
Osakepääoma tilikauden lopussa, euroa
140 000 000
140 000 000
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
184 529 605
184 529 605
Omat osakkeet tilikauden lopussa
297 175
364 258
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
184 232 430
184 165 347
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
184 203 699
184 159 071
Valmet Oyj:llä on yksi osakelaji. Valmet Oyj:n osakkeilla ei ole
nimellisarvoa.
Hallituksen valtuudet koskien osakkeita
Valmet Oyj:n yhtiökokous 2024 valtuutti hallituksen päättämään
enintään 9 200 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä
tai useammassa erässä. Tämä vastaa noin 5,0 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Tämän valtuutuksen nojalla Valmet hankki
115 000 yhtiön omaa osaketta vuonna 2025.
Valmet Oyj:n yhtiökokous 2025 valtuutti hallituksen päättämään
enintään 9 200 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä
tai useammassa erässä. Tämä vastaa noin 5,0 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista.
Valmet Oyj:n yhtiökokous 2025 valtuutti Valmetin hallituksen
päättämään myös osakeannista ja osakkeeseen oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä tai useammassa erässä.
Valtuutuksen nojalla voidaan antaa enintään 18 500 000 osaketta,
mikä vastaa noin 10,0 prosenttia Valmetin kaikista osakkeista.
Omat osakkeet
Valmet Oyj:llä oli hallussaan 297 175 (364 258) omaa osaketta
31. joulukuuta 2025. Valmet Oyj hankki nämä osakkeet Helsingin
pörssistä (Nasdaq Helsinki Oy). Tilikauden aikana ostettujen
osakkeiden hankintameno transaktiomenoineen oli 3 miljoonaa
euroa (3 milj. euroa) ja se on esitetty oman pääoman kertyneiden
voittovarojen vähennyksenä. Omat osakkeet on hankittu
käytettäväksi osana konsernin pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiä.
Osingot
Hallitus ehdottaa, että 31. joulukuuta 2025 päättyneeltä
tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona
1,35 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään
Valmet Oyj:n vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa
yhteensä 249 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu
tähän tilinpäätökseen.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Valmet
maksoi osinkoa 249 miljoonaa euroa eli 1,35 euroa osakkeelta
vuodelta 2024. Osinko maksettiin kahdessa erässä, joista
ensimmäinen vastasi 0,68 euroa osakkeelta ja toinen 0,67 euroa
osakkeelta. Ensimmäinen erä, 125 miljoonaa euroa maksettiin
8. huhtikuuta 2025 ja toinen erä 123 miljoonaa euroa maksettiin
7. lokakuuta 2025.
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto (SVOP)
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman
pääoman luonteiset sijoitukset, joita ei nimenomaisen päätöksen
mukaan merkitä osakepääomaan. Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto muodostuu kokonaisuudessaan emoyhtiö
Valmet Oyj:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Suojaus- ja muut rahastot
Suojausrahastoon kirjataan suojauslaskentasuhteeseen
määritettyjen johdannaisten käyvän arvon muutoksen tehokas
osuus.
Käyvän arvon rahasto sisältää sellaisten rahoitusvarojen käyvän
arvon muutoksen, jotka on luokiteltu arvostettavaksi käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty
sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen
lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.
Muuntoerot
Oman pääoman erä muuntoerot sisältää ulkomaisten yksiköiden
tilinpäätösten muuntamisesta konsernin raportointivaluuttaan
euroon syntyneet muuntoerot.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
158
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
19 | Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset:
Milj. euroa
2025
2024
Myynnin ja markkinoinnin kulut
498
495
Tutkimus- ja kehityskulut, netto
126
123
Hallinnon kulut
361
383
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset yhteensä
986
1 000
Tutkimus- ja kehityskustannukset:
Milj. euroa
2025
2024
Tutkimus- ja kehityskulut
146
140
Kirjattu käyttöomaisuuteen
-16
-15
Saadut avustukset
-9
-7
Poistot
5
5
Tutkimus- ja kehityskustannukset yhteensä
126
123
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
159
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
20 | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Milj. euroa
2025
2024
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
2
1
Saamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien alaskirjausten peruutukset
4
4
Kurssivoitot, netto
—
—
Termiinisopimusten korkokomponentti
—
—
Raaka-ainejohdannaiset
—
—
Vakuutuskorvaukset1
—
6
Veroihin ja tullimaksujen oikaisuihin liittyvät tuotot
2
2
Muut tuotot2
16
13
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
25
25
 
Arvonalennukset käyttöomaisuushyödykkeistä ja käyttöoikeusomaisuuseristä
-6
-13
Kurssitappiot, netto
-3
-10
Termiinisopimusten korkokomponentti
-8
-8
Raaka-ainejohdannaiset
-1
—
Vähennyskelvottomat lähdeverot
-2
-8
Saamisten ja sopimukseen perustuvien omaisuuserien alaskirjaukset
-16
-10
Muut kulut2
-15
-9
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-53
-59
 
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto
-28
-34
1 Vakuutuskorvaukset liittyvät pääosin (6 miljoonaa euroa vuonna 2024) tuottoihin, jotka kompensoivat Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä toukokuussa 2022 sattuneesta
tulipalosta johtuneita kuluja ja menetyksiä.
2 Sisältää vuonna 2025 sovintosopimuksen aiemmin tehdystä toimituksesta Biomateriaaliratkaisut ja -palvelut -segmentissä. Toimitus edellytti korjaavia toimenpiteitä ja johti
kaupalliseen kiistaan, joka on ratkaistu.
Liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa esitetyt valuuttakurssierot:
Milj. euroa
2025
2024
Valuuttakurssierot myyntisaamisista ja ostoveloista
-23
-14
Valuuttakurssierot johdannaissopimuksista
20
4
Kurssivoitot/-tappiot, netto
-3
-10
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
160
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
21 | Liiketoimintojen yhdistäminen
Valmet ei tehnyt yrityshankintoja eikä yritysmyyntejä tilikauden
2025 aikana.
Valmet tiedotti 22. joulukuuta 2025 allekirjoittaneensa
sopimuksen teollisuusventtiilivalmistaja Severn Groupin
ostamisesta. Yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2026
toisen neljänneksen aikana ja sen vahvistaminen edellyttää
tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Siemensin prosessikaasukromatografia-
liiketoiminnan osto
Prosessikaasukromatografia-liiketoiminnan osto Siemens AG:lta,
josta tiedotettiin 17. heinäkuuta 2023, saatettiin päätökseen
2. huhtikuuta 2024. Hankintamenolaskelma on lopullinen
31. maaliskuuta 2025, ja 31. joulukuuta 2024 kirjattuihin
alustaviin arvioihin ei tehty olennaisia muutoksia. Lopullinen
kirjattu liikearvo oli 29 miljoonaa euroa.
FactoryPalin hankinta
Valmet ja Körber saivat 1. elokuuta 2024 päätökseen sopimuksen
enemmistöosakkuuden hankkimisesta FactoryPal GmbH:ssa,
joka oli Körberin hanke. Hankinnan jälkeen Valmet omistaa
75,1 prosenttia yhtiön osakkeista. Hankintamenolaskelma on
lopullinen 30. kesäkuuta 2025, ja 31. joulukuuta 2024 kirjattuihin
alustaviin arvioihin ei tehty olennaisia muutoksia.
Demuthin hankinta
Valmet on 2. elokuuta 2024 saattanut päätökseen Demuthin
hankinnan Brasiliassa. Hankintamenolaskelma on lopullinen
30. kesäkuuta 2025, ja 31. joulukuuta 2024 kirjattuihin alustaviin
arvioihin ei tehty olennaisia muutoksia
22 | Rahoitusriskien hallinta
Valmetin maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liike­
toiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa
keskitetysti konsernirahoitus Valmetin hallituksen vuosittain
hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konserni­
rahoitus tunnistaa ja arvioi rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä
tiiviissä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Konsernirahoitus
toimii tytäryhtiöiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista
varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista
suojaustoimista. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien
epäsuotuisia vaikutuksia Valmetin taloudelliseen tulokseen.
Konsernin taseeseen kirjatut vuokrasopimusvelat ovat osa
Valmetin korollisia velkoja. Tämän liitetiedon likviditeetti- ja
jälleenrahoituksen, pääomarakenteen ja korkoriskin hallintaa
koskevat kappaleet keskittyvät konsernin pitkäaikaiseen
rahoitukseen, ja siihen liittyvien taloudellisiin riskeihin, eivätkä
ne näin ollen sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.
Lisätietoja vuokrasopimuksista on esitetty Liitetiedossa 5.
Herkkyysanalyysi
Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut
perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin.
Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitus­
instrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai
valuuttakurssin, muuttuneen. Valmetin herkkyyslaskelmat
perustuvat jokseenkin mahdolliseen muutokseen asianomaisessa
riskimuuttujassa. Jokseenkin mahdollisen muutoksen oletetaan
olevan 1 prosenttiyksikön (100 korkopisteen) muutos koroissa ja
10 prosentin muutos valuuttakursseissa ja hyödykkeiden
hinnoissa.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskin
hallinta
Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty
rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin
ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen,
lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luotto­
sitoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä
jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma
hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa
turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja
rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita,
tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin
kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman
tehokkaasti.
Vuoden 2025 lopussa rahavarat olivat yhteensä 535 miljoonaa
euroa (482 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat
lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat 22 miljoonaa euroa
(30 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen
osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa
valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden
maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin
vähäiseksi.
Vuonna 2025 Valmet nosti yhteensä 281 miljoonaa euroa uutta
lainaa, joka kokonaisuudessaan liittyi 375 miljoonan euron
Schuldschein-lainatransaktioon. Lainatransaktio jakautuu
11 erään, joissa on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia osuuksia,
ja sen maturiteettiprofiili on hajautettu kolmeen, viiteen,
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
161
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
seitsemään ja kymmeneen vuoteen. Keskimääräinen maturiteetti
on lähes kuusi vuotta.
Vuonna 2025 Valmet allekirjoitti uuden 450 miljoonan euron
komittoidun monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen.
Luottolimiittisopimus on viisivuotinen ja siihen sisältyy kaksi
yhden vuoden jatko-optiota edellyttäen luotonantajien
suostumusta. Uusi luottolimiittisopimus korvasi yhtiön
lokakuussa 2021 solmiman 300 miljoonan euron luottolimiitin.
Luottolimiittisopimus oli nostamatta raportointikauden lopussa.
Maksuvalmiutta vahvistivat lisäksi 300 miljoonan euron
komittoimaton yritystodistusohjelma, josta oli raportointikauden
lopussa käytetty 10 miljoonaa euroa sekä yhteensä 15 miljoonaa
euroa käyttämättömiä konsernitililimiittejä.
Nettokäyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeetti­
riskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttö­
pääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa.
Nettokäyttöpääoma laski 29 miljoonaan euroon (134 milj. euroa)
vuoden 2025 lopussa.
Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt-
ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä
pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa.
Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti
mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli vuoden
2025 lopussa 3,3 vuotta (3,4 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen
osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli
10 prosenttia (8 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2025 lopussa
konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja
vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi lainoja
rahoituslaitoksilta, joukkovelkakirjoja sekä yritystodistuksia.
Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat
liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin
(pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset) tilikauden 2025
viimeisenä päivänä sekä vertailukauden 2024 viimeisenä päivänä,
eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimus­
pohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen
maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 5, ja vastaavasti
johdannaisten maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 9.
2025
2024
Milj. euroa
2026
2027
2028
2029
2030 ja sen jälkeen
2025
2026
2027
2028
2029 ja sen jälkeen
2025
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhennykset
99
249
127
85
492
94
49
349
377
296
Korkokulut
32
27
21
19
24
47
44
36
17
24
Joukkovelkakirjalainat
Lyhennykset
—
—
—
200
—
—
—
—
—
200
Korkokulut
8
8
8
8
—
8
8
8
8
8
Osto- ja muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
533
—
—
—
—
481
—
—
—
—
Yhteensä
672
284
156
312
516
630
101
393
402
528
Taulukoissa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen ja johdannaisten vaikutusta.
Pääomarakenteen hallinta
Pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata
liiketoiminnan toimintaedellytykset, varmistaa joustava pääsy
pääomamarkkinoille sekä varmistaa riittävä rahoitus
kilpailukykyisin ehdoin. Pääomarakenteen hallinta Valmet-
konsernissa kattaa sekä oman pääoman että korolliset lainat.
Oma pääoma oli 31. joulukuuta 2025 yhteensä 2 590 miljoonaa
euroa (2 614 milj. euroa) ja korolliset lainat yhteensä
1 285 miljoonaa euroa (1 387 milj. euroa).
Valmetin tavoitteena on ylläpitää vahva pääomarakenne
säilyttääkseen asiakkaiden, sijoittajien, velkojien ja markkinoiden
luottamuksen. Vuonna 2025 Valmet julkaisi uudet vuoden 2030
taloudelliset tavoitteet, joista yksi on alle 50%:n velkaantumisaste.
Valmetin hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen
operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus.
Lainasopimukset sisältävät tavanomaisia kovenanttiehtoja, jotka
Valmet täyttää selvästi tilinpäätöshetkellä. Valmetilla ei ollut
31. joulukuuta 2025 luottoluokitusta.
Pääomarakenne 31.12.
Milj. euroa
2025
2024
Korolliset lainat yhteensä
1 285
1 387
Rahavarat
535
482
Korolliset rahoitusvarat
44
55
Korolliset nettovelat
706
850
Oma pääoma yhteensä
2 590
2 614
Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.
Korkoriskin hallinta
Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien
muutokset vaikuttavat rahoituskustannuksiin, sijoitusten
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
162
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
tuottoihin ja korollisten erien arvostukseen. Korkoriskiä hallinnoi
ja valvoo konsernirahoitus. Korkoriskiä hallinnoidaan
tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen
keskinäistä suhdetta sekä korollisten lainojen että korollisten
rahoitusvarojen duraatiota. Lisäksi korollisiin varoihin ja
velkoihin liittyviltä riskeiltä voidaan suojautua johdannais­
instrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihto­
sopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Kiinteän koron osuus
kaikista lainoista tulee olla 10–60 prosentin välillä mukaan lukien
korkojohdannaiset. Pitkäaikaisten lainojen duraatio, mukaan
lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät ja korkojohdannaiset,
tulee olla 6–42 kuukautta.
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus koko lainasalkusta oli
50 prosenttia (49 % ), duraatio 1,5 vuotta (1,2 vuotta) ja
euromääräisten velkojen osuus oli 98 prosenttia (99 %) kaikista
lainoista vuoden 2025 lopussa. Korkoriskin herkkyysanalyysin
perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka
muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista (pois
lukien vuokrasopimusvelat) ja koronvaihtosopimuksista, jotka
suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Herkkyysanalyysissä ei ole
huomioitu valuuttajohdannaisten korkovaikutusta, sillä yhden
prosenttiyksikön muutos koroissa ei olisi merkityksellinen, mikäli
vastaava muutos tapahtuisi kaikissa valuuttapareissa
samanaikaisesti. Korkojen yhden prosenttiyksikön nousulla tai
laskulla kaikkien muiden muuttujien pysyessä ennallaan olisi
seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien
korollisten lainojen, korollisten varojen ja korkojohdannaisten
korkokuluihin seuraava vaikutus verovaikutus huomioituna:
Milj. euroa
2025
2024
Tilikauden tulos
-/+1,7
-/+ 2,2
Oma pääoma
+/- 6,3
+/- 6,9
Taulukossa esitetyt luvut eivät sisällä vuokrasopimusvelkojen vaikutusta.
Valmet on käyttänyt korkojohdannaisia suojautuakseen
lainasalkun korkoriskeiltä. Kaikkiin koronvaihtosopimuksiin
sovelletaan joko rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa.
Korkojohdannaissopimusten nimellisarvot ja käyvät arvot ovat
esitetty Liitetiedossa 9.
Valuuttariskin hallinta
Valmetin liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konserni altistuu
valuuttariskille useissa valuutoissa, joskin toiminnan
maantieteellinen jakautuminen vähentää yksittäisten valuuttojen
merkitystä. Huomattava osuus Valmetin liikevaihdosta sekä
kuluista syntyy euroissa (EUR), Yhdysvaltain dollareissa (USD),
Ruotsin kruunuissa (SEK) ja Kiinan juaneissa (CNY).
Transaktioriski
Transaktioriskiä syntyy tytäryhtiöiden kaupallisista ja
rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat
muun kuin yksikön toimintavaluutan määräisiä ja kun niihin
liittyvät tulevat ja lähtevät rahavirrat ovat määrältään tai
ajoitukseltaan erilaisia.
Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat
taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin
perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Muun kuin
tytäryhtiön toimintavaluutan määräiset vastaiset rahavirrat on
suojattu konsernirahoituksen kanssa tehdyillä sisäisillä
termiinisopimuksilla ajanjaksoiksi, jotka eivät yleensä ylitä kahta
vuotta. Tytäryhtiöt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan
pankkien kanssa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää
konsernin sisäiset suojaussopimukset. Konsernirahoitus valvoo
yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää missä määrin
avoin riski suljetaan. Mikäli tytäryhtiö soveltaa suojauslaskentaa,
konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä
termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen.
Konsernin rahoituspolitiikka määrittää enimmäismäärät
konsernirahoituksen hallinnoimille avoimille valuuttapositioille
pohjautuen positioiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta
johdettuun enimmäismäärään. Valuuttariskin hallinnassa
konsernirahoitus voi käyttää valuuttatermiinisopimuksia ja
valuuttaoptioita. Valmet altistuu valuuttariskeille sekä tase-erien
että taseen ulkopuolisten erien kautta. Valuuttariski koostuu
kaikista valuuttamääräisistä varoista ja veloista, sekä niiden vasta-
arvoista yhtiöiden kotivaluutoissa. Laskelmassa on huomioitu
ulkoiset, sekä sisäiset lyhyt- ja pitkäaikaiset myynti- ja
ostosopimukset, sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut
kirjaamattomat rahavirrat sekä rahoituserät, joista on vähennetty
suojaukset.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
163
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin valuuttariski
raportointikauden lopussa:
2025
2024
Milj. euroa
EUR
SEK
USD
CNY
Muut
EUR
SEK
USD
CNY
Muut
Operatiiviset erät
-6
343
-284
-201
149
239
-363
343
-228
9
joista myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset varat
-70
83
-119
62
44
-22
-168
120
49
21
joista osto- ja muut lyhytaikaiset velat
-9
-27
56
-43
23
-8
49
-16
-45
19
Rahoituserät
547
-354
-182
-119
107
101
-92
13
-153
131
Suojaukset
-583
46
477
323
-263
-326
449
-330
357
-151
suojauslaskennan alaiset
-524
175
220
228
-99
-323
257
-231
252
46
suojauslaskennan ulkopuoliset
-59
-129
258
94
-164
-2
192
-99
105
-196
Kokonaispositio
-43
35
12
2
-7
14
-6
26
-24
-10
Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason
yhteenlaskettu valuuttapositio. Jos euron oletetaan vahvistuvan
tai heikkenevän 10 prosenttia kaikkiin muihin valuuttoihin
nähden, tämän vaikutus kassavirtaan verovaikutus huomioituna
olisi:
31.12.2025
31.12.2024
Milj. euroa
SEK
USD
CNY
Muut
Yhteensä
SEK
USD
CNY
Muut
Yhteensä
EUR +/- 10 % muutos
-/+ 2,8
-/+ 0,9
-/+ 0,2
+/- 0,5
-/+ 3,4
+/- 0,5
-/+ 2,1
+/- 1,9
+/- 0,8
+/- 1,1
Rahoitusinstrumentteja koskevassa IFRS 7:n mukaisessa
herkkyysanalyysissä on huomioitu seuraavat erät: osto- ja muut
velat, myynti- ja muut saamiset, korolliset velat, rahavarat,
talletukset sekä johdannaiset.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
164
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Seuraavassa taulukossa esitetään vaikutus, joka aiheutuisi euron
+/- 10 prosentin muutoksesta muita valuuttoja vastaan
verovaikutus huomioituna:
Milj. euroa
2025
2024
Tilikauden tulos
-/+0,1
+/-5,4
Oma pääoma
-/+ 41.9
-/+25,9
Vaikutus omaan pääomaan on niiden johdannaisten käyvän
arvon muutos, jotka täyttävät rahavirran suojauslaskennan
kriteerit. Vaikutus tuloslaskelmaan on kaikkien muiden
valuuttakurssiriskille alttiina olevien rahoitusinstrumenttien
käyvän arvon muutos.
Valuuttajohdannaissopimusten nimellis- ja käyvät arvot on
esitetty Liitetiedossa 9.
Translaatioriski tai omaan pääomaan liittyvä
valuuttariski
Translaatioriskiä syntyy, kun liikearvo, käyvän arvon oikaisut tai
tytäryhtiön oma pääoma on jonkin muun valuutan kuin
emoyhtiön toimintavaluutan määräinen. Vuoden 2025 lopussa
yhteenlaskettu konsernin ei-euromääräisten liikearvon ja käyvän
arvon oikaisujen sekä tytäryhtiöiden oman pääoman
muodostama translaatioriski oli 1 000 miljoonaa euroa
(1 073 milj. euroa). Merkittävimmät translaatioriskit olivat
vuonna 2025 Yhdysvaltain dollareissa 334 miljoonaa euroa ja
Kiinan juanissa 201 miljoonaa euroa, sekä vastaavasti vuonna
2024 Yhdysvaltain dollareissa 428 miljoonaa euroa ja Kiinan
juanissa 234 miljoonaa euroa. Valmet ei tilinpäätöshetkellä
suojaudu translaatioriskiin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä.
Hyödykeriskin hallinta
Valmet altistuu raaka-aineiden ja tarvikkeiden, mukaan luettuna
energian, hintojen vaihtelulle. Tytäryhtiöt tunnistavat
hyödykeriskien suojaustarpeensa, ja konsernirahoitus on
keskitetysti toteuttanut suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja
instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritetty ja
hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan
rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan kuluessa.
Pohjoismaisten tytäryhtiöiden sähkön hintariskiä on suojattu
sekä sähkö­johdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön
ostosopimuksilla. Suojausten painopiste on seuraavan kahden
vuoden arvioidussa energian kulutuksessa, ja osa suojauksista
ulottuu noin viiden vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on
ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Valmetin
sähkötermiinien määrä 31. joulukuuta 2025 oli 184 GWh
(160 GWh) ja kiinteä­hintaisten sähkön ostosopimusten määrä
175 GWh (175 GWh).
Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan vaikuttavan
seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Valmet voi
solmia nikkelijohdannaissopimuksia (average price swap
agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin
keskiarvohintoihin, ja merkittävin metalli seosainelisässä on
nikkeli. Valmet voi solmia myös romumetallijohdannais­
sopimuksia pienentääkseen romumetallin hintariskiä Valmetin
omissa valimoprosesseissa. Vuoden 2025 lopussa Valmetilla oli
avoimia nikkelijohdannaissopimuksia 402 tonnia (1483 tonnia) ja
avoimia romumetallijohdannaissopimuksia 829 tonnia
(1 303 tonnia).
Seuraava hyödykehintojen herkkyysanalyysi sisältää termiini- ja
swap-sopimuksilla ostettujen hyödykkeiden yhteenlasketun
nettomäärän, mutta se ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön
ennakoitua kulutusta. Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai
lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus
huomioituna:
Milj. euroa
2025
2024
Sähköjohdannaisten vaikutus omaan pääomaan
+/-0,3
+/- 0,4
Nikkelijohdannaisten vaikutus tilikauden tulokseen
+/-0,4
+/- 1,3
Nikkelijohdannaisten vaikutus omaan pääomaan
—
+/- 0,4
Romumetallijohdannaisten vaikutus tilikauden tulokseen
+/-0.0
+/- 0,0
Sähköjohdannaisiin ja tiettyihin nikkelijohdannaisiin sovelletaan
rahavirran suojauslaskentaa. Niiden tehokkaan osuuden vaikutus
kirjataan omaan pääomaan. Muihin nikkelijohdannaisiin ja
romumetallijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten
niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Luotto- ja vastapuoliriskien hallinta
Luotto- tai vastapuoliriskillä tarkoitetaan mahdollisuutta, että
asiakas, alihankkija tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään
sitoumuksiaan Valmetille. Myyntiin ja ostoihin liittyvät
luottoriskit ovat ensisijaisesti tytäryhtiöiden vastuulla. Tytär­
yhtiöt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuuden näiden
taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan
vaikuttavien seikkojen perusteella. Lisäksi luottoriskin määrää
rajataan käyttämällä ennakkomaksuja, rembursseja ja kolmannen
osapuolen antamia takauksia. Konsernirahoitus tarjoaa keskite­
tysti kaupan, projektien ja asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja
ja pyrkii varmistamaan, että maksuehdoissa ja vaadittavissa
vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita.
Valmetilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä johtuen
laajasta ja maantieteellisesti hajautuneesta asiakaspohjasta.
Luottoriskin enimmäismäärä koostuu myynti- ja muiden
saamisten, sekä ajan kuluessa tulouttamiseen liittyvien
sopimukseen perustuvien omaisuuserien kirjanpitoarvosta.
Luottoriskiä arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauman että
asiakaskohtaisten analyysien perusteella. Myyntisaamisten
ikäjakauma on esitetty Liitetiedossa 8. Johto arvioi käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviin
sijoituksiin liittyvän luottoriskin olevan alhainen, koska niihin
liittyvä laiminlyöntiriski on alhainen ja liikkeellelaskijan kyky
täyttää rahavirtavelvoitteensa lähitulevaisuudessa on vahva.
Vastapuoliriskiä aiheutuu myös rahoitustapahtumista, joita
koskevia sopimuksia tehdään pankkien, muiden rahoituslaitosten
ja yritysten kanssa. Konsernirahoitus hallitsee riskiä keskitetysti
valitsemalla huolellisesti pankit ja muut vastapuolet, asettamalla
vastapuolikohtaisia limiittejä sekä käyttämällä netotus­
sopimuksia, kuten ISDA (Master agreement of International
Swaps and Derivatives Association), lisätietoja Liitetiedossa 9.
Kaikki Valmetin käyttämät rahoituslaitokset kuuluvat investment
grade -luokkaan. Laskettaessa rahoitusinstrumentteihin liittyvän
vastapuoliriskin enimmäismäärää, avoimeen positioon luetaan
rahavarat, sijoitukset, talletukset ja muut rahoitustransaktiot
kuten johdannaissopimukset. Valmetin johto seuraa vastapuoli­
limiittien noudattamista säännöllisesti.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
165
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
23 | Osakkuusyhtiöt
Valmet-konsernilla on seuraavat osakkuusyhtiöt:
Yhtiön nimi
Omistusosuus
Rekisteröintimaa ja pääasiallinen toimintapaikka
31.12.2025
31.12.2024
Arvostus
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.
Kiina
21,95%
21,95%
Pääomaosuusmenetelmä
Valpro gerenciamento de obras Ltda
Brasilia
51,0%
51,0%
Pääomaosuusmenetelmä
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. (SAC) perustettiin
vuonna 2011 Metso Automaatio Oy:n ja Guodian Nanjing
Automation Co., Ltd.:n välillä. Guodian Nanjing Automation
Co., Ltd. on julkinen osakeyhtiö, josta isoimman osuuden
omistaa Huadian Power International Co. Ltd., joka on osa
yhdestä viidestä suurimmasta energiantuottajasta Kiinassa. Metso
Automaatio Oy:n omistajuus ja sen mukana Nanjing SAC
Valmet Automation Co., Ltd.:n omistusosuus, siirtyi Valmetille,
kun konsernin prosessiautomaatiojärjestelmän hankinta toteutui
1. huhtikuuta 2015. Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd.
keskittyy uuden teknologian, tuotteiden ja ratkaisujen
kehittämiseen digitaalisiin energiantuotannon konsepteihin
yhdistämällä molempien omistajien osaamista. Tämä
osakkuusyhtiö keskittyy erityisesti Kiinan markkinoille.
Valpro gerenciamento de obras Ltda on luokiteltu yhteis­
yritykseksi, koska Valmetilla on yhdessä toisen osakkaan kanssa
yhteinen määräysvalta hallinnoida yritystä.
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. ja Valpro
gerenciamento de obras Ltda ovat yksityisiä osakeyhtiöitä, eikä
niiden osakkeilla ole noteerattua markkinahintaa. Valmetin
osuuteen Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd ja Valpro
gerenciamento de obras Ltda -yhtiöissä ei liity ehdollisia velkoja.
Alla esitetään yhteenveto Nanjing SAC Valmet Automation Co.,
Ltd. -yhtiön taloudellisesta informaatiosta. Tiedot vastaavat
Nanjing SAC Valmet Automation Co., Ltd. -yhtiön
tilinpäätöksessä esitettyjä lukuja. Valpro gerenciamento de obras
Ltda -yhtiöiden lyhyt- ja pitkäaikaiset varat ja velat sekä
liikevaihto ja tulos eivät ole olennaisia ja sen vuoksi niitä ei esitetä
alla olevissa taulukoissa.
Yhteenveto taloudellisesta informaatiosta
SAC
Milj. euroa
2025
2024
Tase
Pitkäaikaiset varat
16
17
Lyhytaikaiset varat
180
157
Pitkäaikaiset velat
4
1
Lyhytaikaiset velat
106
94
Nettovarallisuus
86
79
Valmetin osuus nettovarallisuudesta
19
17
Tuloslaskelma
Liikevaihto
175
132
Tilikauden tulos
22
11
Tilikauden laaja tulos
21
11
Valmetilla ei ollut osakkuusyhtiöidensä kanssa olennaisia
liiketoimia tilikausilla 2025 tai 2024, eikä olennaisia saamisia tai
velkoja 31. joulukuuta 2025 tai 31. joulukuuta 2024.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
166
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Täsmäytys kirjanpitoarvoihin Valmet-konsernissa:
SAC
Milj. euroa
2025
2024
Nettovarallisuus kauden alussa
79
74
Kurssierot
-6
3
Tilikauden tulos
22
11
Tilikauden laaja tulos
-1
—
Maksetut osingot
-9
-8
Nettovarallisuus kauden lopussa
85
79
Valmetin osuus nettovarallisuudesta
19
17
Tasearvo kauden lopussa
19
17
Muutokset osuuksissa osakkuusyhtiöihin tehdyissä sijoituksissa:
Milj. euroa
2025
2024
Hankintameno
Hankintameno kauden alussa
8
8
Hankintameno kauden lopussa
8
8
Oman pääoman oikaisut
Oman pääoman oikaisut kauden alussa
10
9
Tilikauden tulos
5
2
Tilikauden laaja tulos
-1
—
Saadut osingot
-2
-2
Oman pääoman oikaisut kauden lopussa
11
10
Tasearvo kauden lopussa
19
17
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
167
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
24 | Tilintarkastuspalkkiot
Valmet Oyj:n yhtiökokous valitsi Tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi vuonna
2025 . Alla olevassa taulukossa on esitetty Valmet-konsernin
PricewaterhouseCoopers Oy:lle ja sen ketjuun kuuluville yhtiöille
(PwC) suoritetut palkkiot tilintarkastuksesta ja muista
palveluista.
Milj. euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
2,9
3,0
Palkkiot muista
tilintarkastukseen liittyvistä
toimeksiannoista
0,2
0,4
Palkkiot veropalveluista
—
—
Muut palkkiot
—
0,2
Yhteensä
3,1
3,6
Vuonna 2025 PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut
kuin tilintarkastuspalvelut Valmet-konsernin yhtiöille olivat
yhteensä 0,0 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa) sisältäen vähäisen
määrän veropalveluita ja muita palveluita. Palkkiot muista
tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista sisältävät palkkiot
kestävyysraportoinnin varmennuksesta 0,2 miljoonaa euroa (0,3
milj. euroa).
25 | Vastuut
Valmet Oyj tytäryhtiöineen ja rahoituslaitokset ovat antaneet
takauksia Valmet-konsernin normaaliin liiketoimintaan liittyvien
sitoumusten vakuudeksi. Kyseisten takauksien kokonaismäärä oli
1 029 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2025 ja 1 100 miljoonaa
euroa 31. joulukuuta 2024 .
Valmet tiedotti 15. lokakuuta 2024, että Metsä Fibre Oy on
jättänyt välimiesmenettelypyynnön Valmet Technologies Oy:tä
vastaan, joka on Valmetin tytäryhtiö. Välimiesmenettely koskee
Metsä Fibren biotuotetehdasta Kemissä Suomessa, joka aloitti
toimintansa suunnitellusti 20. syyskuuta 2023.
Valmet Technologies Oy kiistää Metsä Fibren esittämät
vaatimukset ja aikoo myös aktiivisesti esittää omia vaatimuksiaan
Metsä Fibreä vastaan. Metsä Fibren rahalliset vaatimukset 
kannekirjelmän jälkeen ovat noin 48,7 miljoonaa euroa. Lisäksi
Metsä Fibre on varannut oikeuden esittää tiettyjä muita
vaatimuksia, jotka perustuvat Metsä Fibren ja muiden osapuolten
välisiin sopimussuhteisiin ja jotka ovat edelleen ratkaisematta.
Näiden vaatimusten kokonaismäärää ei ole sisällytetty
kannekirjelmään.
Valmetin johto ei odota tämänhetkisen ymmärryksensä mukaan
välimiesmenettelyn aiheuttavan merkittäviä haitallisia
vaikutuksia yhtiön toimintaan tai taloudelliseen asemaan. Tämä
arvio perustuu tällä hetkellä esitettyihin perusteisiin, tehtyihin
varauksiin, voimassa olevaan vakuutukseen ja Valmetin
liiketoiminnan laajuuteen.
Valmetia vastaan on eri maissa vireillä lukuisia eri perusteilla
nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia
oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä mukaan lukien
tuotevastuuoikeudenkäyntejä ja -vaateita sekä Valmetin
toimituksiin liittyviä oikeudellisia erimielisyyksiä. Valmet on
myös kantajana useissa oikeudenkäynneissä. Vaikka jotkut
vaateista ovat huomattavia, tämänhetkisen parhaan
ymmärryksensä mukaan Valmetin johto arvioi, että näiden
oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksella
ei tule olemaan olennaista haitallista vaikutusta Valmetin
asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi tällä hetkellä
esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassa olevat vakuutukset
ja Valmetin koko liiketoiminnan laajuus.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
168
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
26 | Lähipiiri-informaatio
Valmetin lähipiiriin kuuluu Valmet-konsernin yhtiöt (Liitetieto
27) ja osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset (Liitetieto 23) sekä
Valmetin hallitus ja johtoryhmä. Lähipiirin kanssa toteutuneet
liiketoimet perustuvat yleisiin markkinaehtoihin ja
markkinahintoihin.
Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän
palkitseminen
Alla olevassa taulukossa on esitetty johdon palkitsemiseen
liittyvät tuloslaskelmaan kirjatut kulut. Lisätietoja
osakeperusteisista maksuista on esitetty Liitetiedossa 15.
Tuhatta euroa
Palkat ja muut lyhytaikaiset
etuudet
Tulospalkkio
Osake-perusteiset palkkiot
Työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Eroamisen yhteydessä
suoritettavat etuudet
Yhteensä
2025
Toimitusjohtaja
919
662
1 121
394
—
3 097
Muu johtoryhmä
3 218
1 132
3 410
1 060
8 820
Yhteensä
4 137
1 795
4 531
1 454
—
11 916
2024
Toimitusjohtaja 12. elokuuta 2024 alkaen
332
506
331
121
—
1 290
Toimitusjohtaja 11. elokuuta 2024 asti
568
278
650
279
—
1 775
Muu johtoryhmä
3 231
1 115
2 565
1 117
91
8 119
Yhteensä
4 130
1 899
3 546
1 517
91
11 184
Toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat paikallisen
markkinakäytännön ja lainsäädännön mukaisia. Muiden
johtoryhmän jäsenten eläkeikä määrittyy kunkin jäsenen
asuinvaltion lainsäädännön perusteella. Toimitusjohtajalla ja
joillakin johtoryhmän jäsenillä on maksuperusteinen
lisäeläkejärjestely.
Järjestelyn maksut ovat vuosittain 15–20 prosenttia henkilön
vuosipalkasta niiden henkilöiden osalta, joilla on
maksuperusteinen lisäeläkejärjestely. Yllä olevassa taulukossa
kulut sisältyvät työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin
yhdessä lakisääteisten eläkemaksujen kanssa. Etuuden lopullinen
taso riippuu järjestelyn sijoituksien tuotosta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
169
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Hallituksen jäsenten palkkiot
Tuhatta euroa
2025
2024
Pekka Vauramo, puheenjohtaja1
170
—
Annika Paasikivi, varapuheenjohtaja4
108
83
Bernd Eikens, jäsen1
89
—
Jonas Gustavsson, jäsen1
82
—
Anu Hämäläinen, jäsen
97
99
Pekka Kemppainen, jäsen
88
91
Annareetta Lumme-Timonen, jäsen
88
84
Monika Maurer, jäsen
96
95
Mikael Mäkinen, puheenjohtaja2
5
178
Jaakko Eskola, varapuheenjohtaja2
3
106
Per Lindberg, jäsen2
—
87
Aaro Cantell, jäsen3
—
4
Eriikka Söderström, jäsen 3
—
6
Juha Pöllänen, henkilöstön edustaja
9
8
Yhteensä
836
840
1 26. maaliskuuta 2025 alkaen.
2 26. maaliskuuta 2025 asti.
3 21. maaliskuuta 2024 asti.
4 Varapuheenjohtaja 26. maaliskuuta alkaen, aiemmin jäsen.
31. joulukuuta 2025 hallitus, toimitusjohtaja ja muut
johtoryhmän jäsenet omistivat yhteensä 262 824 Valmetin
osaketta (352 105 osaketta 31.12.2024).
Valmetilla ei ole lainasaatavia johtoryhmältä tai hallitukselta.
Johdon tai osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu takauksia
tai muita sitoumuksia.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
170
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
27 | Tytäryhtiöt
Yhtiön nimi
Kotipaikka
Emoyhtiön
omistusosuus,
%
Konsernin
omistusosuus,
%
Valmet BV
Alankomaat
—
100,0
Valmet Pty Ltd
Australia
—
100,0
Valmet Belgium BV
Belgia
—
100,0
Valmet Celulose, Papel e Energia Ltda.
Brasilia
—
100,0
Valmet Engraving Solutions Ltda.
Brasilia
—
100,0
Valmet Fabrics Tecidos Técnicos Ltda.
Brasilia
—
100,0
Valmet Flow Control Ltda.
Brasilia
—
100,0
Valmet Tissue Converting Ltda.
Brasilia
—
100,0
Valmet Flow Control SpA
Chile
—
100,0
Valmet S.A.
Chile
—
100,0
Valmet Technologies, S.A.U.
Espanja
—
100,0
Valmet Technologies Zaragoza, S.L.
Espanja
—
81,0
Valmet Flow Control South Africa Pty Ltd
Etelä-Afrikka
—
100,0
Valmet South Africa (Pty) Ltd
Etelä-Afrikka
—
100,0
PT Valmet
Indonesia
—
100,0
PT Valmet Automation Indonesia
Indonesia
—
100,0
PT Valmet Technology Center
Indonesia
—
100,0
Valmet Flow Control Private Limited
Intia
—
100,0
Valmet Technologies Private Limited
Intia
—
100,0
Neles UK Ltd1
Iso-Britannia
—
100,0
Valmet Limited
Iso-Britannia
—
100,0
Valmet Engraving Solutions S.r.l.
Italia
—
100,0
Valmet Flow Control S.p.A
Italia
—
100,0
Valmet S.p.A.
Italia
—
100,0
Valmet Tissue Converting S.p.A.
Italia
—
100,0
Valmet Tissue Converting S.r.l.
Italia
—
100,0
Valmet GesmbH
Itävalta
—
100,0
Valmet K.K.
Japani
—
100,0
Valmet Ltd.
Kanada
—
100,0
Neles (China) Investment Co., Ltd.
Kiina
100,0
100,0
Valmet (China) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Automation (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Fabrics (China) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Flow Control (Jiaxing) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Flow Control (Shanghai) Co. Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Paper (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Paper Machinery (Changzhou) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Paper Technology (China) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Paper Technology (Guangzhou) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Yhtiön nimi
Kotipaikka
Emoyhtiön
omistusosuus,
%
Konsernin
omistusosuus,
%
Valmet Paper Technology (Xi’an) Co., Ltd.
Kiina
—
75,0
Valmet Technologies Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Tissue Converting (Nantong) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Tissue Converting (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
—
100,0
Valmet Flow Control Co., Ltd.
Korea
—
100,0
Valmet Inc.
Korea
—
100,0
Valmet d.o.o.
Kroatia
—
100,0
Valmet Sdn. Bhd.
Malesia
—
100,0
Valmet Flow Control SA de C.V.
Meksiko
—
100,0
Valmet Technologies S. de R.L. de C.V.
Meksiko
—
100,0
Valmet AS
Norja
—
100,0
Valmet Flow Control S.A.C. 1
Peru
—
100,0
Valmet Automation Sp. z o.o.
Puola
—
100,0
Valmet Flow Control Sp. z.o.o.
Puola
—
100,0
Valmet Services Jelenia Góra Sp. z o.o.
Puola
—
100,0
Valmet Services Sp. z o.o.
Puola
—
100,0
Valmet Technologies and Services S.A.
Puola
—
100,0
Valmet, Unipessoal Lda.
Portugali
—
100,0
Valmet Flow Control, Unipessoal Lda
Portugali
—
100,0
Valmet Trading and Contracting W.L.L. 2
Qatar
—
49,0
Valmet Automation SAS
Ranska
—
100,0
Valmet Flow Control SAS
Ranska
—
100,0
Valmet SAS
Ranska
—
100,0
Valmet Flow Control S.R.L.
Romania
—
100,0
Valmet AB
Ruotsi
100,0
100,0
FactoryPal GmbH
Saksa
—
75,10
Gas Chromatography Systems MAXUM GmbH
Saksa
—
100,0
Valmet Deutschland GmbH
Saksa
—
100,0
Valmet Flow Control GmbH
Saksa
—
100,0
Valmet GmbH
Saksa
—
100,0
Valmet Flow Control Industrial LLC
Saudi Arabia
—
70,0
Gas Chromatography Systems MAXUM Pte. Ltd.
Singapore
—
100,0
Valmet Flow Control Pte. Ltd.
Singapore
—
100,0
Valmet Pte. Ltd.
Singapore
—
100,0
Valmet Automation Oy
Suomi
100,0
100,0
Valmet Flow Control Oy
Suomi
100,0
100,0
Valmet Kauttua Oy
Suomi
—
100,0
Valmet Technologies Oy
Suomi
100,0
100,0
Valmet Co., Ltd.
Thaimaa
—
100,0
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
171
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Yhtiön nimi
Kotipaikka
Emoyhtiön
omistusosuus,
%
Konsernin
omistusosuus,
%
Valmet s.r.o.
Tšekki
—
100,0
Valmet Flow Control Turkey Dis Ticaret A.S.
Turkki
—
100,0
Valmet Selüloz Kagit ve Enerji Teknolojileri A.S.
Turkki
—
100,0
Valmet Co., Ltd.
Vietnam
—
100,0
Valmet Flow Control LLC 2
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
—
49,0
Valmet FZE
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
—
100,0
Valmet Process Technologies and Services LLC 2
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
—
49,0
Gas Chromatography Systems MAXUM LLC
Yhdysvallat
—
100,0
Neles-Jamesbury, Inc.
Yhdysvallat
100,0
100,0
Valmet, Inc.
Yhdysvallat
48,7
100,0
Valmet Flow Control Inc.
Yhdysvallat
—
100,0
1 Yhtiö on selvitystilassa.
2 Konsernilla on sopimuksen perusteella määräysvalta yhteisössä, ja se yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
172
|  KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
28 | Raportointikauden päättymisen
jälkeiset tapahtumat
Raportointikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka
edellyttäisivät tilinpäätöksessä esitettävän tiedon oikaisemista tai
lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.
29 | Uudet laskentastandardit
Uudet IFRS-tilinpäätösstandardit, joita
Valmet on alkanut soveltamaan
Valmet-konserni on soveltanut IASB:n julkaisemia uusia
standardeja, standardimuutoksia ja tulkintoja, joita sovelletaan
ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2025 alkavilla raportointi­
kausilla. Uusilla tai muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla ei
ollut merkittävää vaikutusta Valmet-konsernin tulokseen,
taloudelliseen asemaan, tai tilinpäätöksen esittämiseen.
Uudet IFRS-tilinpäätösstandardit,
joita Valmet ei vielä sovella
Valmet-konserni ei ole tunnistanut IASB:n julkaisemia uusia
standardeja, standardimuutoksia tai tulkintoja, joita sovelletaan
ensimmäistä kertaa 1. tammikuuta 2026 tai sen jälkeen alkavilla
raportointikausilla, joilla odotetaan olevan merkittävää vaikutusta
Valmet-konsernin tulokseen, taloudelliseen asemaan, tai
tilinpäätöksen esittämiseen, lukuun ottamatta huhtikuussa 2024
julkaistua IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja
tilinpäätöksessä esitettävät tiedot.
IFRS 18 sisältää tilinpäätöksen esittämistä ja liitetietoja koskevat
vaatimukset ja se korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardin. IFRS 18 tulee voimaan 1.1.2027 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla, ja aikaisempi soveltaminen on sallittua.
Valmet arvioi, että IFRS 18:lla ei odoteta olevan merkittävää
vaikutusta muuhun kuin taloudellisen tiedon esittämiseen, koska
uusi standardi ei muuta kirjaamis- ja arvostusvaatimuksia.
Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa tuloslaskelman,
rahavirtalaskelman ja liitetietojen esittämiseen.
IFRS 18 esittää ohjeistuksen hyödyllisestä ja jäsennellystä
yhteenvedosta, sekä ohjeistaa tuottojen ja kulujen allokoinnista
uusiin kategorioihin. Uusilla tuloslaskelman kategorioilla tulee
olemaan vaikutusta siihen, miten liikevoitto lasketaan ja
esitetään. Perustuen johdon tämän hetkiseen arvioon ja tämän
hetkisiin olosuhteisiin, tämän vaikutuksen ei odoteta olevan
olennainen. Rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirran
laskennan lähtökohtana tulee käyttää liikevoittoa.
Valmet ei odota merkittäviä muutoksia tällä hetkellä liitetiedoissa
esitettyihin tietoihin. Täyttääkseen uudet esittämisvaatimukset,
Valmet tulee jatkossa raportoimaan johdon määrittelemät
tuloksellisuutta kuvaavat luvut (MPM) ja operatiivisten kulujen
luokittelun kululajikohtaisesti liitetiedoissa.
Valmet tulee soveltamaan IFRS 18-standardia takautuvasti,
standardin astuessa voimaan 1.1.2027. Tämän myötä Valmet
tulee esittämään oikaistut IFRS 18 mukaiset luvut tilikaudelta
2026.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
173
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Liikevaihto
20 149
15 073
Henkilöstökulut
2
-21 533
-23 795
Poistot ja arvonalentumiset
7
-618
-749
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto
3, 4
-29 765
-15 110
Liikevoitto
-31 767
-24 580
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
5
244 390
265 881
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
212 622
241 301
Konserniavustukset
76 745
107 231
Tuloverot
6
-4 600
-15 637
Tilikauden tulos
284 767
332 896
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
174
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Emoyhtiön tase, FAS
Vastaavaa
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
7
—
360
Aineelliset hyödykkeet
7
3 492
3 714
Sijoitukset
8
2 270 939
2 270 938
Pitkäaikaiset saamiset
10, 11
76 954
532 660
Pysyvät vastaavat yhteensä
2 351 384
2 807 673
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
10, 11
1 002 083
655 691
Rahavarat
321 188
242 303
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
1 323 271
897 994
Vastaavaa yhteensä
3 674 656
3 705 666
Vastattavaa
Tuhatta euroa
Liitetieto
2025
2024
Oma pääoma
12
Osakepääoma
140 000
140 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
492 200
486 993
Suojaus- ja muut rahastot
-447
-2 670
Edellisten tilikausien voitto / tappio
848 624
767 650
Tilikauden tulos
284 767
332 896
Oma pääoma yhteensä
1 765 144
1 724 869
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
378
—
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
11, 13
1 163 787
1 286 975
Lyhytaikainen vieras pääoma
11, 14
745 346
693 823
Vieras pääoma yhteensä
1 909 134
1 980 798
Vastattavaa yhteensä
3 674 656
3 705 666
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
175
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
Tuhatta euroa
2025
2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
212 622
241 301
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot
618
749
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
-244 390
-265 881
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
15 025
-3 289
Oikaisut yhteensä
-228 746
-268 421
Käyttöpääoman muutos
584
10 584
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-80 408
-96 659
Saadut osingot
267 139
296 392
Saadut korot ja muut rahoitustuotot
52 627
64 513
Maksetut tuloverot
-13 042
-26 451
Liiketoiminnan rahavirta
210 775
221 259
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-36
-8
Tytäryhtiölainasaatavien muutokset
16 509
-26 561
Investointien rahavirta
16 472
-26 569
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
-3 220
-2 560
Omien osakkeiden luovutus saman konsernin yrityksille
3 992
2 102
Maksetut osingot
-248 702
-248 630
Saadut konserniavustukset
107 357
199 594
Pitkäaikaisten lainojen nostot
281 000
374 742
Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisen osuuden takaisinmaksut
-394 440
-289 978
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)
9 962
-44 219
Tytäryhtiölainojen nostot (+) / takaisinmaksut (-)
11 164
-16 263
Konsernipankkitilien muutokset
84 526
-106 684
Rahoituksen rahavirta
-148 361
-131 896
Rahavarojen muutos
78 885
62 795
Rahavarat 1.1.
242 303
179 509
Rahavarat 31.12.
321 188
242 303
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
176
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1 | Laadintaperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpito­
lainsäädäntöä (FAS) noudattaen.
Tarvittaessa vertailukauden tietoja on uudelleenluokiteltu, jotta
voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta kuluvan
tilikauden lukujen kanssa.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa
alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä suunnitelman
mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoin
todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:
Aineettomat oikeudet
10 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
12–30 vuotta
Koneet ja kalusto
5–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
20 vuotta
Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä
muut osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenon
suuruisina vähennettynä arvonalennuksilla.
Rahoitusinstrumentit
Valmetin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön keskitetty
rahoitustoiminto (konsernirahoitus) Valmetin hallituksen
hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus
toimii yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa rahoitus­
riskien minimoimiseksi emoyhtiössä ja koko konsernissa.
Valuuttatermiinisopimuksilla suojataan valuuttariskiä ja ne
arvostetaan käypään arvoon (käyvän arvon taso 2). Operatiivisiin
eriin, kuten valuuttamääräisiin myynteihin ja ostoihin, liittyvien
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokseen liittyvä voitto
tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin. Vastaavasti muita kuin operatiivisia eriä,
kuten korollisia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä muita
rahoitukseen liittyviä eriä, suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutos esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Valuuttajohdannaisten käypä arvo määräytyy niiden
tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.
Vaihtuvakorkoisten lainojen tulevien rahavirtojen muutoksia
suojaaviin koronvaihtosopimuksiin sovelletaan rahavirran
suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan
arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Suojaus­
instrumenttien tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Koronvaihto­
sopimuksiin liittyvä korko esitetään rahoitustuotoissa ja ‑kuluissa
samanaikaisesti kuin suojattavien vaihtuvakorkoisten
lainojen korko.
Käyvän arvon suojauslaskentaa sovelletaan tiettyihin
kiinteäkorkoisiin lainoihin. Nämä kiinteäkorkoiset lainat
altistavat kiinteille koronmaksuille ja suojaava instrumentti,
koronvaihtosopimus, altistaa kiinteiden korkosuoritusten
vastaanottamiselle. Suojaavan instrumentin sekä suojatun riskin
arvojen odotetaan liikkuvan vastakkaisiin suuntiin. Lainaa
suojaavan koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutos
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin samanaikaisesti kuin
suojattavan kiinteäkorkoisen lainan käyvän arvon muutos.
Sähkön ja nikkelin hintariskin suojaamiseksi tehdyt hyödyke­
johdannaiset on kirjattu käypään arvoon. Hyödykejohdannaisten
käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan liike­
toiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Hyödykejohdannaiset
on arvostettu markkinoiden tilinpäätöshetken noteerausten
mukaisesti.
Konsernirahoituksen hallinnoimat korolliset sijoitukset on
arvostettu käypään arvoon tilinpäätöshetken markkinahinnan
mukaan. Käyvän arvon muutos on merkitty taseen omaan
pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon.
Lisätietoja rahoitusinstrumenteista on esitetty konserni­
tilinpäätöksen liitetiedossa 22.
Eläkkeet
Emoyhtiön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on hoidettu
ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Vapaaehtoiset eläketurvat
ovat luonteeltaan maksuperusteisia järjestelyjä. Eläkemenot
kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista väli­
aikaisista kirjanpidon ja veropohjan välisistä eroista käyttämällä
verokantoja, jotka ovat säädetty tai joiden hyväksytystä sisällöstä
on ilmoitettu tilinpäätöspäivään mennessä. Laskennalliset
verovelat on kirjattu taseeseen kokonaisuudessaan ja
laskennalliset verosaatavat arvioidun todennäköisen verohyödyn
suuruisena.
Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat
saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöspäivän kursseihin.
Liiketapahtumiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot esitetään
tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
177
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Muihin kuin operatiivisiin eriin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot
sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Saamiset
Saamiset kirjataan nimellisarvoonsa. Myöhemmin saamiset
kirjataan jaksotettuun hankintamenoon, mahdollisilla arvon­
alentumisilla vähennettynä.
Osakepalkkiot
Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä maksettavat palkkiot
maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Palkkiona
luovutettavat osakkeet hankitaan osakemarkkinoilta. Osakkeiden
hankinta kirjataan voittovarojen vähennykseksi ja osakkeiden
luovutus sijoitetun vapaan pääoman rahaston ja
henkilöstökulujen lisäykseksi. Rahana suoritettava osuus
kirjataan maksuhetkellä tuloslaskelmaan henkilöstökuluihin.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut on käsitelty vuokrakuluina
tuloslaskelmassa.
Lähipiiri-informaatio
Emoyhtiön lähipiiriin kuuluu Valmet-konsernin yhtiöt ja
osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset sekä Valmetin hallitus ja
johtoryhmä. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet perustuvat
yleisiin markkinaehtoihin ja markkinahintoihin. Emoyhtiöllä on
lainasaamisia Valmet-konsernin yhtiöiltä. Kyseisten lainojen
maturiteetti on enintään viisi vuotta. Emoyhtiöllä ei ole
lainasaamisia osakkuusyhtiöiltä, yhteysyrityksiltä, Valmetin
hallitukselta tai johtoryhmältä. Lisätietoja lähipiiristä on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 26.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
178
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
2 | Henkilöstökulut
Tuhatta euroa
2025
2024
Palkat ja palkkiot
-18 196
-20 333
Eläkekulut
-2 933
-3 118
Muut henkilösivukulut
-404
-344
Yhteensä
-21 533
-23 795
Johdolle maksetut palkat ja palkkiot:
Tuhatta euroa
2025
2024
Toimitusjohtaja 12.elokuuta 2024 alkaen
-2 667
-1 290
Toimitusjohtaja 11.elokuuta 2024 asti
-1 775
Hallituksen jäsenet
-836
-840
Yhteensä
-3 503
-3 906
Toimitusjohtajan eläkejärjestelyt ovat paikallisen markkina-
käytännön ja lainsäädännön mukaisia. Toimitusjohtajalla on
maksuperusteinen lisäeläkejärjestely. Järjestelyn maksut ovat
20 prosenttia hänen vuosipalkastaan, ja sisältyvät yllä olevaan
johdolle maksetut palkat ja palkkiot -taulukkoon. Lisätietoja
johdon palkitsemisesta on esitetty konsernitilinpäätöksen
Liitetiedossa 26.
Henkilöstön lukumäärä:
2025
2024
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa
110
153
Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä kauden lopussa
135
150
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
179
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
3 | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
Tuhatta euroa
2025
2024
Johdannaisten käyvän arvon muutokset
772
—
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä
772
—
Ostetut asiantuntijapalvelut
-25 094
-13 421
IT
-995
-1 056
Johdannaisten käyvän arvon muutokset
—
-232
Muut
-4 447
-401
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-30 537
-15 110
4 | Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
-1 099
-596
Palkkiot muista tilintarkastukseen liittyvistä toimeksiannoista
-167
-314
Palkkiot veropalveluista
—
—
Muut palkkiot
-4
-100
Yhteensä
-1 270
-1 009
5 | Rahoitustuotot ja -kulut
2025
2024
Tuhatta euroa
Konserni-
yritykset
Muut
Yhteensä
Konserni-
yritykset
Muut
Yhteensä
Saadut osingot
266 938
201
267 139
296 100
291
296 392
Korkotuotot
43 941
5 601
49 542
51 952
11 420
63 372
Korkokulut
-16 922
-46 919
-63 841
-22 410
-66 836
-89 246
Kurssivoitot/-tappiot, netto
-1 960
2 455
495
506
-100
406
Termiinisopimusten korkokomponentti
72
-5 621
-5 549
1 626
-3 920
-2 294
Muut rahoituskulut
—
-3 397
-3 397
—
-2 748
-2 748
Yhteensä
292 069
-47 679
244 390
327 774
-61 893
265 881
6 | Tuloverot
Tuhatta euroa
2025
2024
Tilikauden tulovero
-4 287
-15 619
Edellisten tilikausien tulovero
-3
6
Laskennallisten verojen muutos
-309
-24
Yhteensä
-4 600
-15 637
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
180
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
7 | Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Tuhatta euroa
Aineettomat hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
yhteensä
Yhteensä
2025
Hankintameno kauden alussa
2 739
809
9 534
632
603
11 577
14 316
Lisäykset
—
—
24
—
11
35
35
Hankintameno kauden lopussa
2 739
809
9 558
632
614
11 613
14 351
Kertyneet poistot kauden alussa
-2 379
—
-6 928
-602
-332
-7 863
-10 241
Poistot
-360
—
-223
-8
-27
-258
-618
Kertyneet poistot kauden lopussa
-2 739
—
-7 152
-610
-359
-8 121
-10 860
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
—
809
2 406
21
255
3 492
3 492
Tuhatta euroa
Aineettomat hyödykkeet
Maa-alueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
yhteensä
Yhteensä
2024
Hankintameno kauden alussa
2 739
809
9 526
632
603
11 570
14 308
Lisäykset
—
—
8
—
—
8
8
Hankintameno kauden lopussa
2 739
809
9 534
632
603
11 577
14 316
Kertyneet poistot kauden alussa
-1 895
—
-6 698
-594
-305
-7 598
-9 493
Poistot
-484
—
-230
-8
-27
-265
-749
Kertyneet poistot kauden lopussa
-2 379
—
-6 928
-602
-332
-7 863
-10 241
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
360
809
2 605
29
271
3 714
4 075
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
181
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
8 | Sijoitukset
2025
2024
Tuhatta euroa
Osuudet
konserniyrityksissä
Muut osakkeet
Sijoitukset yhteensä
Osuudet
konserniyrityksissä
Muut osakkeet
Sijoitukset yhteensä
Hankintameno kauden alussa
2 269 282
1 656
2 270 938
2 269 282
1 656
2 270 938
Lisäykset
—
1
1
—
—
—
Hankintameno kauden lopussa
2 269 282
1 657
2 270 939
2 269 282
1 656
2 270 938
Kirjanpitoarvo kauden lopussa
2 269 282
1 657
2 270 939
2 269 282
1 656
2 270 938
9 | Tytäryhtiöt
Yrityksen nimi
Kotipaikka
Omistusosuus-%
Valmet Technologies Oy
Suomi
100,0
Valmet Automation Oy
Suomi
100,0
Valmet Flow Control Oy
Suomi
100,0
Valmet AB
Ruotsi
100,0
Valmet, Inc.
Yhdysvallat
48,7
Neles-Jamesbury Inc.
Yhdysvallat
100,0
Neles (China) Investment Co., Ltd
Kiina
100,0
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
182
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
10 | Saamisten erittely
Pitkäaikaiset saamiset:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lainasaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
65 607
518 397
Laskennalliset verosaamiset
719
1 576
Johdannaiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
3 320
6 422
Johdannaiset muilta
7 307
6 265
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
76 954
532 660
Lyhytaikaiset saamiset:
31.12.2025
31.12.2024
Tuhatta euroa
Konserni-
yrityksiltä
Muilta
Yhteensä
Konserni-
yrityksiltä
Muilta
Yhteensä
Myyntisaamiset
14 631
8
14 639
13 784
—
13 784
Lainasaamiset
553 499
—
553 499
133 012
—
133 012
Konsernipankkitilit
220 292
—
220 292
310 304
—
310 304
Siirtosaamiset
125 779
87 627
213 406
149 169
47 819
196 989
Muut saamiset
—
246
246
—
1 602
1 602
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
914 202
87 881
1 002 083
606 269
49 422
655 691
Erittely siirtosaamisista:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset
76 745
107 357
Siirtyvät korkosaamiset
11 255
11 427
Johdannaiset
37 378
30 011
Muut
401
374
Yhteensä
125 779
149 169
Siirtosaamiset muilta
Johdannaiset
55 371
23 797
Muut
32 256
24 022
Yhteensä
87 627
47 819
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
183
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
11 | Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit
Nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12.
Tuhatta euroa
Nimellisarvo
Käypä arvo, varat
Käypä arvo, velat
Käypä arvo, netto
Tuloslaskelmaan merkityt
käyvän arvon muutokset
Suojausrahastoon merkityt
käyvän arvon muutokset
2025
Valuuttatermiinisopimukset
Konserniyritykset
3 813 781
40 736
-56 931
-16 195
-23 200
—
Muut
4 254 029
59 321
-42 848
16 473
27 824
—
Koronvaihtosopimukset1
Muut
710 000
3 015
-3 208
-193
656
-1 050
Sähkötermiinisopimukset 2
Muut
184
207
-398
-191
412
—
Nikkelijohdannaiset 3
Konserniyritykset
402
123
-258
-135
7 308
—
Muut
402
258
-123
135
-7 308
—
Romumetallijohdannaiset 3
Konserniyritykset
829
20
—
20
57
—
Muut
829
—
-20
-20
-57
—
Tuhatta euroa
Nimellisarvo
Käypä arvo, varat
Käypä arvo, velat
Käypä arvo, netto
Tuloslaskelmaan merkityt
käyvän arvon muutokset
Suojausrahastoon merkityt
käyvän arvon muutokset
2024
Valuuttatermiinisopimukset
Konserniyritykset
3 267 809
35 497
-23 522
11 975
30 933
—
Muut
3 507 296
25 263
-34 085
-8 822
-31 476
—
Valuuttaoptiot
Konserniyritykset (myydyt)
149 576
—
-126
-126
8
—
Muut (ostetut)
149 576
126
—
126
-8
—
Koronvaihtosopimukset1
Muut
650 000
4 235
-6 463
-2 228
477
-3 980
Sähkötermiinisopimukset 2
Muut
160
415
-1 019
-604
-592
—
Nikkelijohdannaiset 3
Konserniyritykset
1 483
916
-3
913
1 121
—
Muut
1 483
3
-916
-913
-1 121
—
Romumetallijohdannaiset 3
Konserniyritykset
1 303
40
—
40
75
—
Muut
1 303
—
-40
-40
-75
—
1 Kaikki koronvaihtosopimukset on määritetty joko rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin.
2 Nimellisarvo GWh.
3 Nimellisarvo tonneissa.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
184
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Johdannaisten erääntymisajat 31.12.
2025
2024
2026
2027
2028
2029
2030 ja sen
jälkeen
Yhteensä
2025
2026
2027
2028
2029 ja sen
jälkeen
Yhteensä
Nimellismäärät
Valuuttatermiinisopimukset 1
7 290 892
769 694
7 225
—
—
8 067 811
5 724 819
1 047 581
2 706
—
—
6 775 106
Valuuttaoptiot1
—
—
—
—
—
—
299 151
—
—
—
—
299 151
Sähkötermiinisopimukset 2
122
52
9
—
—
184
105
46
9
—
—
160
Nikkelijohdannaiset 3
804
—
—
—
—
804
2 750
216
—
—
—
2 966
Romumetallijohdannaiset 3
1 658
—
—
—
—
1 658
2 606
—
—
—
—
2 606
Koronvaihtosopimukset1
200 000
170 000
130 000
140 000
70 000
710 000
120 000
200 000
170 000
60 000
100 000
650 000
Käyvät arvot, tuhatta euroa
Valuuttatermiinisopimukset
232
44
1
—
—
277
3 050
103
—
—
—
3 153
Valuuttaoptiot
—
—
—
—
—
—
126
—
—
—
—
126
Sähkötermiinisopimukset
-246
38
16
—
—
-191
-497
-91
-15
—
—
-604
Nikkelijohdannaiset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Romumetallijohdannaiset
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
Koronvaihtosopimukset
-521
-746
-411
231
1 253
-193
-318
-1 306
-1 339
-1 016
1 751
-2 228
1 Nimellisarvo tuhatta euroa.
2 Nimellisarvo GWh.
3 Nimellismäärä tonneina.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
185
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12.
2025
2024
Tuhatta euroa1
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
suojausrahaston
kautta
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Tasearvo
Jaksotettuun
hankintamenoon
Käypään arvoon
suojausrahaston
kautta
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Tasearvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset
2 269 282
1 657
2 270 939
2 269 282
1 656
2 270 938
Lainasaamiset
65 607
65 607
518 397
518 397
Johdannaiset
2 953
7 675
10 628
3 913
8 774
12 687
Yhteensä
2 334 889
2 953
9 332
2 347 174
2 787 679
3 913
10 430
2 802 022
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Lainasaamiset
553 499
553 499
133 012
133 012
Konsernipankkitilit
220 292
220 292
310 304
310 304
Myyntisaamiset
14 639
14 639
13 784
13 784
Johdannaiset
62
92 686
92 748
322
53 487
53 809
Rahavarat
321 188
321 188
242 303
242 303
Yhteensä
1 109 618
62
92 686
1 202 366
699 403
322
53 487
753 212
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
952 703
952 703
1 070 604
1 070 604
Joukkovelkakirjalainat2
200 661
200 661
201 557
201 557
Johdannaiset
2 625
7 576
10 201
5 823
8 776
14 599
Yhteensä
1 153 364
2 625
7 576
1 163 565
1 272 161
5 823
8 776
1 286 761
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
98 901
98 901
94 440
94 440
Korolliset rahoitusvelat
31 247
31 247
14 484
14 484
Konsernipankkitilit
496 004
496 004
501 490
501 490
Ostovelat
6 653
6 653
75 354
75 354
Johdannaiset
583
92 720
93 303
640
50 961
51 601
Yhteensä
632 805
583
92 720
726 108
685 768
640
50 961
737 368
1 Taulukossa esitetyt tasearvot vastaavat olennaisesti käypiä arvoja.
2 Joukkovelkakirjalainat on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon, jota on oikaistu käyvän arvon muutoksella siltä osin, kun käyvän arvon suojauslaskentaa on sovellettu.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
186
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
12 | Oman pääoman erittely
Tuhatta euroa
2025
2024
Osakepääoma kauden alussa
140 000
140 000
Osakepääoma kauden lopussa
140 000
140 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kauden alussa
486 993
484 128
Omien osakkeiden luovutus
5 208
2 865
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kauden lopussa
492 200
486 993
Suojaus- ja muut rahastot kauden alussa
-2 670
-290
Muutos rahastoissa
2 223
-2 379
Suojaus- ja muut rahastot kauden lopussa
-447
-2 670
Edellisten tilikausien voitto kauden alussa
1 100 546
1 018 839
Osingonjako
-248 702
-248 630
Omien osakkeiden hankinta
-3 220
-2 560
Edellisten tilikausien voitto kauden lopussa
848 624
767 650
Tilikauden tulos
284 767
332 896
Oma pääoma yhteensä kauden lopussa
1 765 144
1 724 869
Laskelma jakokelpoisista varoista kauden lopussa:
Euroa
31.12.2025
31.12.2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
492 200 360,61
486 992 527,44
Suojaus- ja muut rahastot
-446 949,40
-2 669 760,31
Voitto edellisiltä tilikausilta
848 623 639,60
767 650 126,06
Tilikauden tulos
284 767 437,27
332 895 633,84
Jakokelpoiset varat yhteensä
1 625 144 488,08
1 584 868 527,03
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
187
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
13 | Pitkäaikainen vieras pääoma
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Lainat rahoituslaitoksilta
952 703
1 070 604
Joukkovelkakirjalainat
200 661
201 557
Johdannaiset samaan konserniin kuuluville yrityksille
4 205
2 333
Johdannaiset muille
5 996
12 267
Muut pitkäaikaiset velat
222
214
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
1 163 787
1 286 975
Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.
Tuhatta euroa
2026
2027
2028
2029
2030
ja sen jälkeen
Lainat rahoituslaitoksilta
98 901
248 901
126 679
85 333
491 791
Joukkovelkakirjalainat
200 000
Osto- ja muut rahoitusvelat
37 911
Yhteensä
136 812
248 901
126 679
285 333
491 791
Tuhatta euroa
2025
2026
2027
2028
2029
ja sen jälkeen
Lainat rahoituslaitoksilta
94 440
48 901
348 901
376 679
296 123
Joukkovelkakirjalainat
—
—
—
—
200 000
Osto- ja muut rahoitusvelat
19 848
—
—
—
—
Yhteensä
114 288
48 901
348 901
376 679
496 123
Maturiteettitaulukoissa esitetyt luvut eivät sisällä johdannaisten vaikutusta.
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
188
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
14 | Lyhytaikainen vieras pääoma
31.12.2025
31.12.2024
Tuhatta euroa
Konserni­
yrityksille
Muille
Yhteensä
Konserni­
yrityksille
Muille
Yhteensä
Pitkäaikaisen vieraan pääoman lyhytaikainen osuus
—
98 901
98 901
—
94 440
94 440
Ostovelat
1 715
4 939
6 653
2 387
2 977
5 364
Siirtovelat
53 122
58 934
112 056
21 747
53 607
75 354
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
21 286
9 962
31 247
14 484
—
14 484
Konsernipankkitilit
496 004
—
496 004
501 490
—
501 490
Muut velat ja varaukset
—
485
485
—
2 691
2 691
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
572 127
173 220
745 346
540 108
153 715
693 823
Erittely siirtoveloista:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat
148
421
Johdannaiset
52 825
21 326
Muut
149
—
Yhteensä
53 122
21 747
Muille
Siirtyvät korkovelat
12 324
16 777
Johdannaiset
40 478
30 275
Palkkoihin liittyvät jaksotukset
4 413
5 806
Muut
1 718
749
Yhteensä
58 934
53 607
15 | Vastuusitoumukset
Takaukset:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta
1 028 632
1 099 819
Takaukset omasta puolesta
211
211
Yhteensä
1 028 844
1 100 030
Vuokravastuut:
Tuhatta euroa
31.12.2025
31.12.2024
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
899
916
Myöhemmin maksettavat
1 675
2 457
Yhteensä
2 574
3 373
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
189
|  EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista
Tositteen kuvaus
Tositelaji
Tositteen muoto
Päivä- ja pääkirja
Sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt
Sähköisessä muodossa
Käyttöomaisuustositteet
756, 770, 774, 778, 782, 783, 786, 905, 906
Sähköisessä muodossa
Pankkitositteet
424–426, 500–692, 694, 699, 950, 960, 970
Sähköisessä muodossa
Myyntilaskut
300, 305, 310, 320, 330, 340–341, 350, 400, 410, 491–499, 802, 815, 825–828, 834,
841, 930, 935, 940
Sähköisessä muodossa
Ostolaskut
100–101, 110–111, 115, 120, 130, 140, 150, 160, 190–191, 290–294, 297–299, 737, 801, 814,
824, 830, 832, 854, 855, 860–861, 895, 910, 915
Sähköisessä muodossa
Matkalaskut
755
Sähköisessä muodossa
Palkkatapahtumat
750
Sähköisessä muodossa
Muistiotositteet
700, 710, 715, 720, 722, 725, 730, 737, 740, 767, 793, 865, 881, 900, 975, 980, 985, 990
Sähköisessä muodossa
Rahoitustapahtumat
760, 765–766, 768
Sähköisessä muodossa
Avaava saldo
791, 792
Sähköisessä muodossa
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
190
|  TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Toimintakertomuksen (sisältäen kestävyysraportin)
ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat
Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Valmet Oyj:n että sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä
Valmet Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta
yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Espoo 5. päivänä helmikuuta 2026
Pekka Vauramo
Annika Paasikivi
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen varapuheenjohtaja
Bernd Eikens
Jonas Gustavsson
Anu Hämäläinen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Pekka Kemppainen
Annareetta Lumme-Timonen
Monika Maurer
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Hallituksen jäsen
Thomas Hinnerskov
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsinki 5. päivänä helmikuuta 2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
191
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
Tilintarkastuskertomus
Valmet Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Valmet Oyj:n (y-tunnus 2553019-8)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman,
konsernin taseen, konsernin rahavirtalaskelman, laskelman
konsernin oman pääoman muutoksista ja
konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja
muuta selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
tilinpäätöksen liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
PWC_2025_fi.png
• Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus:
19 miljoonaa euroa, joka on noin
5 % tuloksesta ennen veroja
• Tilintarkastustoimenpiteemme
kattoivat kaikki konsernin
kannalta merkittävät maat ja
yksiköt. Tarkastuksen painopiste
on ollut merkittävimmissä
yksiköissä Suomessa, Ruotsissa,
Yhdysvalloissa, Brasiliassa,
Kiinassa ja Italiassa.
• Pitkäaikaisten projektien ja
pitkäaikaisten palvelusopimusten
kirjanpitokäsittely
• Liikearvon arvostaminen
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet
olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on
olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita,
joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat
esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on
hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
192
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme
olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten
alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle
määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä
kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään
tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten
tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena.
Konsernitilin-
päätökselle määritetty
olennaisuus
19 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 19
miljoonaa euroa)
Olennaisuuden
määrittämisessä
käytetty vertailukohde
Noin 5 % tuloksesta ennen veroja
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Tulos ennen veroja on yleisesti
hyväksytty vertailukohde. Valitsimme
sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %,
joka on tilintarkastusstandardeissa
yleisesti hyväksyttyjen määrällisten
rajojen puitteissa.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden
määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme
ottaneet huomioon Valmet-konsernin rakenteen, toimialan sekä
taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin
kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen
painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa,
Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kiinassa ja Italiassa, joissa
suoritimme kattavan tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskien
luonteista johtuen. Lisäksi suoritimme tilintarkastuksia, jotka
kohdistuivat yhteen tai useampaan tilinpäätöserään tai erityisiä
tilintarkastustoimenpiteitä muissa raportointiyksiköissä yleisen
riskiarviomme sekä olennaisuuden perusteella. Suoritimme myös
määrättyjä erityisiä tarkastustoimenpiteitä konsernitoiminnoille
ja aihealueille, jotka sisältävät merkittäviä harkinnanvaraisia eriä
kuten verotus, liikearvo ja olennaiset oikeudenkäynnit. Jäljelle
jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita
tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity
merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä
lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä,
onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Pitkäaikaisten projektien ja pitkäaikaisten
palvelusopimusten kirjanpitokäsittely
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 3.
Pitkäaikaisten projektien ja pitkäaikaisten palvelusopimusten
ajan kuluessa tulouttaminen on tilinpäätöksen kannalta
merkittävä asia, koska ne ovat määrällisesti olennaisia ja
tulouttamisessa tarvitaan runsaasti johdon harkintaa.
Monimutkaisuus ja harkinta liittyvät pääasiassa projektien
valmiiksi saattamisesta aiheutuvien kustannusten arvioimiseen,
mikä toimii tulouttamisessa sovellettavan valmistusasteen sekä
projekteihin liittyvien varausten ja mahdollisten tappiollisten
sopimusten arvioimisen perustana. 
Pitkäaikaisista projekteista ja pitkäaikaisista palvelusopimuksista
kirjattavien kokonaismyyntituottojen ja voiton määrään saattavat
vaikuttaa ajan kuluessa tapahtuvat sopimusehtojen ja
olosuhteiden muutokset, kuten:
• alkuperäiseen sopimukseen tehtävät muutokset sekä laajuutta
koskevat muutokset, jotka aiheutuvat muutoksista asiakkaan
spesifikaatiossa
• projektikustannusarvioiden oletuksiin, viiveisiin ja arvioitujen
kustannusten ylityksiin liittyvät epävarmuustekijät ja riskit,
jotka vaikuttavat projektin valmiusasteeseen.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -
kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Toimenpiteisiimme on kuulunut käsityksen muodostaminen
pitkäaikaisten projektien ja pitkäaikaisten palvelusopimusten
liikevaihdon tuloutusprosessista. Olemme tunnistaneet ja
testanneet tiettyjä keskeisiä sisäisiä kontrolleja ja IT-järjestelmiä,
jotka tukevat tulouttamista, projektien hallintaa sekä kirjanpitoa.
Olemme tavanneet säännöllisesti liiketoiminta-alueiden johtoa ja
yhtiön johtoa tunnistaaksemme projektit, jotka ovat uusia ja
merkittäviä korkean riskin projekteja, olemassa olevia projekteja,
joiden katteissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia ja
projekteja, jotka ovat tappiollisia tai joihin liittyen on meneillään
oikeusriitoja.
Olemme kohdistaneet yksityiskohtaisia tarkastustoimenpiteitä
projekteihin, jotka ovat yksittäin tarkasteltuina merkittäviä ja
joihin liittyy paljon riskejä. Tähän kuuluu, että olemme arvioineet
projektikustannusarvion järkevyyttä muodostamalla käsityksen
kustannuslaskentamallista, laskelman keskeisistä olettamista sekä
haastamalla johdon tekemiä arvioita ja estimaatteja. Lisäksi
olemme tarkastaneet hinnoittelu- ja myyntiennusteita ja muita
olennaisia taustadokumentaatioita, joita on käytetty
kustannusestimaattien laadinnassa, kuten historiatietoa,
tarjouksia ja teknisiä dokumentteja. Lisäksi olemme keskustelleet
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
193
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
projektien etenemisestä liiketoiminta-alueiden johdon ja tiettyjen
projektijohdon edustajien kanssa. 
Olemme myös verranneet johdon aiemmin tekemiä arvioita
toteumiin saadaksemme kuvan arviointiprosessin tarkkuudesta.
Näiden keskustelujen ja suorittamiemme
tilintarkastustoimenpiteiden tulosten perusteella olemme
arvioineet projektien kustannusarviossa käytettyjä oletuksia.
Liikearvon arvostaminen
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa 4 ja 21.
Konsernin taseeseen sisältyvän liikearvon määrä 31.12.2025 on   
1 800 miljoonaa euroa.
IFRS:n mukaan liikearvo on testattava vuosittain
arvonalentumisen varalta. Liikearvon arvostus on ollut
tilintarkastuksemme kannalta tärkeä seikka johtuen liikearvon
suuruudesta sekä siitä, että konsernin rahavirtaa tuottavien
yksikköjen käyttöarvon määrittäminen on monimutkaista ja
siihen liittyy liiketoiminnan tulevaan kannattavuuteen liittyvää
harkintaa arvioitaessa tulevia käyttökatteita (EBITDA) ja
inflaatiota sekä määritettäessä laskelmissa käytettävää
diskonttokorkoa. Olemme painottaneet riskiä siitä, että liikearvo
on mahdollisesti esitetty liian suurena.
Johto on vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella
todennut, ettei liikearvosta ole tarpeellista kirjata
arvonalentumista.
Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liiketoimintojen yhdistämisten osalta arvioimme johdon
soveltamaa menetelmää hankintahinnan, hankittujen varojen ja
velkojen käypien arvojen sekä syntyvän liikearvon
määrittämiseksi. Olemme myös tarkastaneet arvonmääritykseen
sisältyviä keskeisiä oletuksia.
Olemme arvioineet johdon rahavirtaennusteita ja niiden
laatimisessa käytettyä prosessia mm. vertaamalla niitä
viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja
tarkastamalla niihin liittyviä laskelmia. Olemme arvioineet yhtiön
rahavirtaennusteita ja asianomaisten liiketoimintojen johdon
kanssa käydyissä keskusteluissa haastaneet ennusteet ja niiden
tekemisessä käytetyn prosessin sekä tarkastaneet
käyttöarvolaskelmat. Vertasimme edellisen vuoden
arvonalentumistestauksessa käytettyjä tilikauden 2025 arvioituja
tuloslukuja toteutuneisiin tuloslukuihin saadaksemme
vahvistusta johdon arvioiden luotettavuudelle.
Olemme arvioineet ja haastaneet diskonttauksessa käytetyn
koron. 
Olemme arvioineet johdon tekemän herkkyysanalyysin
rahavirtaennusteisiin vaikuttavista keskeisistä tekijöitä, jotka
olivat:
• ennakoidut käyttökatteet (EBITDA)
• diskonttauksessa käytetyt korot
selvittääksemme kuinka paljon kunkin näistä tekijöistä tarvitsisi
muuttua joko yksin tai yhdessä ennen kuin liikearvo olisi
arvoltaan alentunut.
Lisäksi olemme arvioineet, kuinka todennäköisesti nämä
keskeiset oletukset muuttuisivat siinä määrin, että liikearvosta
jouduttaisiin kirjaamaan arvonalentuminen.
Olemme arvioineet liitetiedossa 4 esitettyjen tietojen riittävyyttä
tarkistamalla, että ne ovat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisia
ja että ne vastaavat käsitystämme arvostukseen liittyvistä
keskeisistä seikoista ja herkkyyksistä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä
kertomuksessamme.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
194
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa
merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä
jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin
tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin
liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa
olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen
etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
26.3.2014 alkaen yhtäjaksoisesti 12 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja Tilinpäätös ja
hallituksen toimintakertomus 2025 -raporttiin sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme
saavamme Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2025 -
raportin käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun
ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista
säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
195
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä
muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on
raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Tuloverokertomuksen rekisteröinti
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän
tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen
rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen
rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa
tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta
välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Helsingissä 5.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
196
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Valmet Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Valmet Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Valmet Oyj:n (Y-tunnus
2553019-8) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 213800D9O7FUQDH83V62-2025-12-31-
fi.zip tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne
täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti. 
Tilintarkastajan riippumattomuus ja
laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti
varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-
tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta
osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä. 
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
197
|  TILINTARKASTUSKERTOMUS
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Valmet Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
213800D9O7FUQDH83V62-2025-12-31-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.2025–31.12.2025 on olennaisilta
osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Valmet Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 5.2.2026. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 5.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KHT
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
198
|  KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Valmet Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Valmet Oyj:n (y-tunnus
2553019-8) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7
luvun mukainen konsernikestävyysraportti (Kestävyysraportti)
raportointikaudelta 1.1–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen
(EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8
säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Valmet Oyj on
yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2
kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa
kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien
vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen
rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen
Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä
varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut
varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Valmet Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty
prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää
sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU)
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia, sekä
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin
laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n
mukaisesti, yhtiön johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen
suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten perusteella
tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä
mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset
lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska
odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
VALMET  |  TILINPÄÄTÖS JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025  |
199
|  KESTÄVYYSRAPORTIN VARMENNUSKERTOMUS
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden
riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin
sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat
toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan
sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso
on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin
sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation
eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla hankkiaksemme käsityksen
kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja
asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin
sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-
standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät
kestävyystiedot ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen
prosessista, jolla yhtiö on määritellyt konsernin
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset
toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta.
• Vierailimme yhtiön toimipaikoilla Luccassa Italiassa sekä
Jyväskylässä Suomessa.
Helsingissä 5.2.2026
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Pasi Karppinen
KRT