Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskin hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla, sekä jälleenrahoitusriskin hallinnoimiseksi lainasalkun ikäjakauma hajautettuna. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, tytäryhtiöiden kassasaldoja sekä -ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti. 

Vuoden 2022 lopussa rahavarat olivat yhteensä 277 miljoonaa euroa (517 milj. euroa) ja konsernirahoituksen hallinnoimat lyhytaikaiset korolliset rahoitusvarat 30 miljoonaa euroa (47 milj. euroa). Maailmanlaajuisesta liiketoiminnasta johtuen osa Valmetin tytäryhtiöistä sijaitsee maissa, joissa valuutanvaihtoa ja sen liikuteltavuutta on rajoitettu. Näiden maiden osuus Valmetin kokonaislikviditeetistä jää kuitenkin vähäiseksi.

Vuoden 2022 aikana Valmet maksoi takaisin 179 miljoonan euron lainan ja nosti uuden 50 miljoonan euron lainan. Valmetin ja Neleksen sulautumisen täytäntöönpanon rahoittamiseksi Valmet nosti 350 miljoonaa euroa määräaikaisista luottosopimuksista. Sulautumisessa Valmet otti vastattavakseen 365 miljoonan euron arvosta määräaikaisia luottosopimuksia, joista 150 miljoonaa euroa maksettiin takaisin heti sulautumisen rekisteröintipäivänä ja 215 miljoonaa euroa joulukuussa 2022.

Maksuvalmiutta turvasi lisäksi 300 miljoonan euron sitova ja nostamatta oleva valmiusluottosopimus, joka erääntyy vuonna 2025, sekä 16 miljoonan euron sitovat ja nostamattomat konsernitililimiitit ja 300 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma, josta oli käytössä 95 miljoonaa euroa raportointikauden lopussa.

Käyttöpääoman hallinta on olennainen osa likviditeettiriskin hallintaa. Konsernirahoitus valvoo ja ennustaa nettokäyttöpääoman muutosta läheisessä yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Nettokäyttöpääoma kasvoi -82 miljoonaan euroon (-673 milj. euroa) vuoden 2022 lopussa johtuen pääasiassa suurten projektien maksueristä.

Valmet hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa mukaan lukien nostamaton sitova valmiusluotto. Keskimääräinen pitkäaikaisten lainojen jäljellä oleva maturiteetti mukaan lukien pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät sekä nostamaton sitova valmiusluotto oli vuoden 2022 lopussa 3,3 vuotta (4,2 vuotta). Lyhytaikaisten lainojen osuus huomioiden pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät oli 22 prosenttia (53 %) koko lainasalkusta. Vuoden 2022 lopussa konsernin korolliset velat koostuivat lainoista ja vuokrasopimusveloista, ja lainasalkkuun sisältyi ainoastaan lainoja rahoituslaitoksilta. 

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamattomat rahavirrat liittyen Valmetin rahoitusvelkojen lyhennyksiin ja korkokuluihin (pois lukien vuokrasopimusvelat ja johdannaiset), eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Vuokrasopimusvelkojen maturiteetit on esitetty Tilinpäätöksen Liitetiedossa 5, ja vastaavasti johdannaisten maturiteetit on esitetty Liitetiedossa 9.